Sosiaaliohjaaja

Haastattelut Julkaistu

”Hyvä sosiaaliohjaaja on sosiaalisesti älykäs. Hän on toisen tunteiden tulkki, ymmärtää erilaista käyttäytymistä ja osaa sovitella ihmisten välisiä ristiriitoja. Ristiriidat voivat olla tässä työssä hyvin erilaisia, kuten sosiaaliviranomaisen ja asiakkaan välisiä, lapsen ja perheen välisiä tai kahden huoltajan välisiä.” 

Sosiaaliohjaaja Sari Holmi
  • Sari Holmi
  • Sosiaaliohjaajana Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymällä.
  • Valmistunut sosionomiksi Laurea-ammattikorkeakoulusta. Lisäksi Silta-ohjaajakoulutus Vantaan ammattiopisto Variassa ja psykoterapian lisäopinnot  Helsingin psykoterapiainstituutissa.
  • Työkokemusta alalta 15 vuotta.

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Toimin sosiaaliohjaajana Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymällä (Keusote) perhehoitoyksikkö Pihlajassa. Olen tukiperheiden vastuutyöntekijä ja koordinoin Keusoten ja Keravan tukiperhetoimintaa. Käytännössä se tarkoittaa, että jos lapsi tarvitsee tukiperhettä, hakemus tuen tarpeesta tulee meidän yksikköömme. Tämän jälkeen alan etsimään lapselle sopivaa tukiperhettä. Vastuullani on myös lapsia vastaanottavien tuki- ja sijaisperheiden löytäminen, valmentaminen ja tukeminen. Työhöni kuuluu jonkin verran päivystämistä. Päivystäminen tarkoittaa, että mikäli sosiaalityöntekijä tarvitsee lapselle kiireellistä sijoituspaikkaa, etsin sopivan sijoituspaikan vastaanottoperheistä.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Ollessani lukiossa en tiennyt mikä minusta tulee isona. Siihen aikaan ja sillä seudulla, jossa kasvoin tunnuttiin tietävän vain perinteisiä ammatteja, kuten lääkäri ja opettaja. En ollut älyttömän kiinnostunut koulunkäynnistä, ja koin, että valinnanvaraa ei ollut rajattomasti. Tiesin olevani sosiaalinen ja että, pidän lapsista, joten hakeuduin sosionomin koulutukseen.

Siihen aikaan sosionomin koulutuksessa oli mahdollista suorittaa lastentarhan opettajan pätevyys. Olin varma, että minusta tulee lastentarhan opettaja, kunnes harjoittelu päiväkodissa sai mieleni muuttumaan. Huomasin kaipaavani työpäivään enemmän vaihtelua kuin mitä tiettyyn rytmiin toistuva päiväkotiarki pystyi tarjoamaan. Tämän jälkeen päädyin kriisityöhön, jolloin innostuin sosiaalialasta. Työrytmi oli nopea ja päivät vaihtelevia, ja koin sen sopivan minulle.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Tyypillinen työviikko alkaa maanantaina erilaisilla palavereilla. Tiimipalaverissa käydään läpi edellisen viikon päivystystilanteet, ja katsotaan tulevalla viikolla selvitettävät asiat. Työkokouksissa käydään läpi hallinnollisia asioita, joita minulle kuuluu normaalia sosiaaliohjaajan toimenkuvaa enemmän, koska osallistun koordinointi- ja kehitystyöhön. Hallinnolliset työt tarkoittavat esimerkiksi sopimusten tekemistä ja hallinnointia sekä palkkioiden tai kulukorvausasioiden selvittelyä. Sähköpostia ja puheluita tulee paljon.

Viikkoon mahtuu kahdesta kolmeen kotikäyntiä. Kotikäynnin aiheena voi olla esimerkiksi tulevan tukiperheen perheselvitys tai tukiperhetoiminnan aloituspalaveri sosiaalitoimistolla. Myös etäyhteyksin on useita palavereita, kuten Uudenmaan tukiperheverkoston tapaamiset, joista olen vastuussa. Vedän erilaista ryhmätoimintaa, kuten iltaisin tukiperheiden vertaisryhmiä. Lisäksi olen tekemisissä johtoryhmän kanssa, joille kuuluu päätökset toimintamme rahoituksesta. Olen tarvittaessa johtoryhmän kokouksissa kertomassa toiminnastamme, sekä teen tilastointia erilaisista asioista tällaisten tapaamisten tueksi.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Työskentelen etätöissä kotona, jonkin verran toimistolla, kotikäynneillä perheissä sekä osallistun asiakastapaamisiin eri virastoissa. Työni tapahtuu lähes kaiken aikaa moniammatillisessa yhteistyössä muiden kanssa, joskin omassa ammatissani koen toisinaan olevani yksin.   Tukiperhetoiminnan koordinaattoreita on Suomessa tiettävästi noin 200-250, mutta Keusotessa olen ainoa.

Minulla on pääsääntöisesti virka-aika ja liukuma käytössä, joten saan itse täyttää kalenterini suhteellisen vapaasti. Työhöni kuuluu kuitenkin paljon iltatyötä, koska vapaaehtoisten tukiperheiden tapaamiset ovat yleensä iltaisin, samoin tukiperheiden valmennukset. On myös viikonlopputyötä, mutta vain lauantaisin. Sosiaaliohjaajan työt muualla ovat usein vuorotyötä.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain, sekä näiden rajapintojen osaaminen on hyvin tärkeää. Oleellista on tietää, kuinka eri palvelut on järjestetty, sekä miten erilaiset talousasiat, kuten budjetointi, toimivat. Yhtä paljon kuin näitä, tässä työssä tarvitaan terapeuttista osaamista. On oleellista tuntea psykiatriaan liittyviä asioita, kuten kiintymyssuhdevauriota tai trauman vaikutuksia lapseen. Esimerkiksi minun pitää osata valmentaa perheitä tilanteisiin, jossa sijoitettu ADHD:ta sairastava lapsi käyttäytyy ei toivotulla tavalla: miten kohdata lapsi, ja millaisin keinoin näistä tilanteista selviydytään?

Hyvä sosiaaliohjaaja on sosiaalisesti älykäs. Hän on toisen tunteiden tulkki, ymmärtää erilaista käyttäytymistä ja osaa sovitella ihmisten välisiä ristiriitoja. Ristiriidat voivat olla tässä työssä hyvin erilaisia, kuten sosiaaliviranomaisen ja asiakkaan välisiä, lapsen ja perheen välisiä tai kahden huoltajan välisiä. Alalle kaivataan empaattisia ihmisiä, mutta on myös hyvä tiedostaa, että työ voi olla työntekijälle henkisesti kuormittavaa.

Mikä on parasta ammatissasi?

Se, että koen voivani vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Voin vaikuttaa siihen, miten Keusoten tukiperhetoimintaa järjestetään. Koen, että minua kuunnellaan ja arvostetaan. Tuntuu merkitykselliseltä, kun johtajat kysyvät minulta neuvoa, kuinka erilaisissa tilanteissa tulisi mielestäni toimia.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Työn varjopuoliin kuuluu työmäärä, talouden säästöpaineet sekä riittämättömyyden tunne, kun tukiperhettä tarvitsevia lapsia on jonossa monin verroin enemmän kuin tarjolla olevia tukiperheitä. Silloin minun tulee tehdä päätös, kuka on kiireellisimmin avun tarpeessa.

Toisinaan kriisitilanteiden ja traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa työskentely heijastuu myös työyhteisöön. Joskus voi tuntua, että myös työntekijä joutuu kantamaan raskasta taakkaa. Tähän liittyy eettiset ristiriidat. Voi olla tilanteita, jossa omat arvot sotivat työssä tehtävää viranomaispäätöstä vastaan.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee sosiaaliohjaajan ammattia?

Jos harkitset ammattia, oma elämä ja hyvinvointi kannattaisivat olla kunnossa. Useat hakeutuvat alalle omakohtaisen kriisin seurauksena, mutta ennen kun voit auttaa muita, on hyvä auttaa itseään. Sosiaaliohjaajan ammatti on ihmissuhdeammatti, jossa kohdataan ihmisiä, joilla on suuria haasteita elämässä. On mielenterveys- ja päihdeongelmia, väkivaltaa, traumatisoituneita lapsia ym. Esimerkiksi traumatisoitunut ihminen voi olla todella hankala asiakas tai hänen voi olla vaikeaa olla vieraiden ihmisten seurassa. Nämä toisinaan haastavat kohtaamiset edellyttävät, että oma psyyke on kunnossa.

On myös hyvä huomioida, että valmistumisen jälkeen ei välttämättä koe osaavansa riittävästi. Ammatti vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja uusien asioiden opiskelua jo senkin vuoksi, että suuntautumisvaihtoehtoja on lukuisia.

Hyvää on se, että tässä työssä on paljon vaikuttamismahdollisuuksia. 

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Tällä alalla tulee luultavasti olemaan hyvät työllistymismahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Lainsäädännön osaaminen olisi erittäin tärkeää, sillä sitä ei nykyiseen sosionomin koulutusohjelmaan sisälly riittävästi.

Ammatit

Ammattialat

Lisää haastatteluita

Jaa artikkeli