Syyttäjä

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.  

Minulla on talousrikoksiin erikoistuvan aluesyyttäjän virka. Puolet käsittelemistäni asioista on talousrikoksia ja puolet työ-, ympäristö- ja virkarikoksia. Syyttäjänä tehtäväni on päättää, onko rikoksesta riittävästi näyttöä, jotta voin nostaa kanteen eli syytteen. Teen päätöksen aina esitutkintamateriaalin perusteella. Esitutkinnan tekee joko poliisi, Tulli tai Rajavartiolaitos. Jos näyttöä on tarpeeksi, eli syytekynnys ylittyy, syyttäjän pitää pääsääntöisesti nostaa syyte ja ajaa asiaa käräjäoikeuden oikeudenkäynnissä.  

Syyttäjä osallistuu myös asian esitutkintaan. Laajoissa ja vaikeissa asioissa sekä tiettyjen rikosnimikkeiden kohdalla syyttäjä toimii konsulttina ja antaa oikeudellista ohjausta tutkintavaiheessa. Lisäksi syyttäjä valvoo asianosaisten oikeuksia sekä katsoo, että kaikki tarvittava tulee selvitetyksi syyteharkintaa varten.  

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin? 

Tein opintojen loppuvaiheessa kuukauden mittaisen syyttäjäharjoittelun. Minua alkoi kiinnostaa se, että työssä saa itse olla vaikuttamassa siihen, että asiat tehdään oikein ja syyttäjä toimii objektiivisesti. Syyttäjän tehtävänä on ajatella yhteistä hyvää, eikä yksittäisen asiakkaan etua. Tämä ajatus saa työn tuntumaan merkitykselliseltä. 

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi. 

Tyypilliseen työviikkoon kuuluu kaksi istuntopäivää eli käräjäpäivää, joiden aikana olen oikeudenkäynneissä sekä kolme toimistopäivää, joiden aikana teen syyteharkintaa sekä ratkaisen kysymyksiä, joiden pohjalta kirjoitan joko syyttämättäjättämispäätöksiä tai haastehakemuksia. Työ sisältää paljon muutakin, kuten säännöllisiä palavereja esitutkintaviranomaisten kanssa. 

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet? 

Teen toimistotyötä sekä edustan oikeudenkäynneissä. Esitutkintaviranomaisia on ympäri pääkaupunkiseutua, ja palavereita pidetään esimerkiksi poliisin toimitiloissa ja videoyhteyksillä. Lisäksi teen etätyötä. 

Syyttäjällä ei ole määrättyä työaikaa, vaan työn aikatauluttamisesta pitää huolehtia itse. Käytännössä lähtökohtana on virastotyöaika, sillä tietyt tehtävät, kuten istuntoihin osallistumiset, edellyttävät läsnäoloa virka-aikaan. Toisinaan työmäärä edellyttää työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin, ja välillä taas voi pitää vapaata, vaikka keskellä työpäivää.  

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan? 

Syyttäjän tärkein taito on kriittinen ajattelu. Tässä työssä on osattava esittää erilaisia kysymyksiä sekä haastaa itseään ja esitutkintaviranomaisia, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Hyvä motivaatio auttaa kehittymään työssä, ja ajan myötä oppii esiintymään paremmin ja työskentelemään tehokkaammin. 

Mikä on parasta ammatissasi? 

Tässä työssä saa edistää yhteistä hyvää sekä oikeudenmukaisuutta. Lisäksi on palkitsevaa, että työtä saa tehdä huippuammattilaisten kanssa. Pidän siitä, että saan tehdä yhteistyötä muiden alan ammattilaisten kanssa, kuten verottajan, työsuojeluviranomaisena toimivien aluehallintovirastojen sekä asianomistajatahoa ympäristörikoksissa edustavien ELY-keskusten kanssa. 

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta? 

Syyttäjän ammatissa täytyy sietää pettymyksiä ja sitä, että kaikkeen ei voi aina vaikuttaa, vaikka jotkut asiat tuntuisivat olevan vastoin omaa oikeudentajua. Työroolin ylläpitäminen ei ole aina helppoa, sillä syyttäjäkin on ihminen, jolla on inhimillisiä tunteita ja ajatuksia. Pitää harjoitella ottamaan sopivaa etäisyyttä työasioihin, ja jokainen syyttäjä kehittää siihen oman tapansa. 

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee syyttäjän ammattia? 

Syyttäjäksi voi edetä eri tavoilla, ja yleensä aloitetaan apulaissyyttäjänä. Apulaissyyttäjäksi pääsee harjoittelun kautta, mutta itse olen tullut hieman erilaista reittiä. Syyttäjän työssä pitää perehtyä asioihin perinpohjaisesti, mikä edellyttää uteliaisuutta. Lisäksi pitää olla rohkeutta ottaa haasteita vastaan ja kykyä tehdä päätöksiä. Tässä ammatissa pitää myös kehittyä jatkuvasti.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden? 

Yhteiskunta muuttuu kaiken aikaa, tekniikka kehittyy ja ihmisten välisen kanssakäymisen tavat monipuolistuvat. Se tarkoittaa myös sitä, että rikoksenteon tavat muuttuvat, joten syyttäjän osaamisvaatimukset lisääntyvät.  

Automatisaation ja tekoälyn kehitys tulee vaikuttamaan työhön jollakin tapaa, mutta suurimmaksi osaksi syyttäjien tekemää työtä ei pysty korvaamaan, koska siinä vaaditaan harkintaa, kokonaisuuden arviointia ja inhimillistä intuitiota siitä, mikä on oikeudenmukaista. 

Haastattelu on tehty yhteistyössä oikeus.fi-verkkosivuston kanssa.