Palvelumuotoilija

Haastattelu

”Palvelumuotoilijoita tulee hyvin erilaisista taustoista ja se on suuri rikkaus. Joku voi miettiä 20 vuotta työelämässä oltuaan, että on liian vanha opiskelemaan, mutta tällä alalla kokemus muilta aloilta on vain rikkaus.”

Palvelumuotoilija Paula Laitio
  • Paula Laitio
  • Palvelumuotoilija yrityksessä Vere Design Oy.
  • Valmistunut automaatiotekniikan diplomi-insinööriksi Aalto yliopistosta sekä suorittanut liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut -ohjelmassa Laurea ammattikorkeakoulussa.
  • Työkokemusta alalta neljä vuotta.

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Olen palvelumuotoilija yrityksessä Vere Design. Tehtävänämme on auttaa yrityksiä kehittämään parempia palveluja asiakkailleen muotoilun avulla. Muotoiluajattelua ja muotoilun menetelmiä voi soveltaa laajasti erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. 

Toimenkuvani on laaja, sillä Vere Designilla palvelumuotoilijan toimenkuvaan kuuluu niin tulevaisuuden ennakointia, liiketoiminnan kehittämistä kuin palveluiden muotoilua. Käytännössä työtehtävät vaihtelevat esimerkiksi työpajojen suunnittelusta ja vetämisestä myyntitarjousten tekemiseen. Olemme pieni yritys, jossa kaikkien työntekijöiden on hyvä osata vähän kaikkea.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Olen aiemmalta koulutukseltani diplomi-insinööri, ja tein työkseni it-alan konsultointia. Huomasin, että työssäni minua kiinnosti eniten kaikki, mikä liittyi tekniikan ja ihmisen väliseen rajapintaan, kuten palveluiden käytettävyyteen. Kun jäin toista kertaa äitiyslomalle, kaipasin muutosta uralleni. Ensin hain ratkaisua aiemmista haaveistani eli hain opiskelemaan fysioterapiaa ja matematiikkaa. Samaan aikaan sosiaalisen median virtaani ilmestyi mainoksia erilaisista palvelumuotoilun koulutuksista. Kun tutustuin palvelumuotoiluun, ymmärsin että tässä yhdistyi kaikki mitä työltä odotin. En vain ollut aiemmin osannut pukea sitä sanoiksi. Hain Laurean ammattikorkeakouluun ja pääsin opiskelijaksi.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Tyypillinen työviikko alkaa maanantaina tiimipalaverilla. Päivä jatkuu edellisen viikon työpajan tuotosten dokumentoinnilla ja visualisoinnilla. Dokumentointi tarkoittaa käsin kirjoitetun materiaalin kirjoittamista puhtaaksi sekä tärkeimpien havaintojen kiteyttämistä esimerkiksi Power Point-esityksen muotoon.

Tiistaina valmistaudutaan työpajaan, jonka yritysasiakkaamme on meiltä tilannut. Valmistelussa sovitaan mikä on työpajan tavoite, mitä menetelmiä käytetään, aikataulu ja työnjako. Menetelmiä on useita, mutta usein käytetään esimerkiksi asiakaspersoona-menetelmää. Lisäksi laaditaan ja painatetaan työskentelypohjia, joita kutsumme nimellä kanvas. Kanvas on suuri paperi, jossa on erilaisia lokeroita ja kysymyksiä, joihin työpajan osallistujat kirjoitettavat ajatuksiaan.

Keskiviikkona on työpaja, jolloin mennään asiakasyritykseen tai muualta varattuun kokoustilaan. Työpaja koostuu alustuksesta, työskentelystä kanvaksien parissa joko yksin tai ryhmässä sekä lopuksi tilaisuuden yhteenvedosta. Työpajat kestävät yleensä taukoineen kuusi tuntia.

Torstaina työskentelen asiakastutkimusprojektin parissa, mikä tarkoittaa etänä toteutettavia haastatteluja. Asiakasyrityksemme voi ostaa meiltä asiakaskokemuksen parantamiseen liittyvän palvelun, mikä tarkoittaa sitä, että keräämme yrityksen asiakkaiden kokemuksia yrityksen palveluista haastattelun avulla. Lopuksi tuotamme asiakasyritykselle haastatteluista raportin, joka voi toimia esimerkiksi pohjana tulevalle työpajatyöskentelylle.

Perjantaina on lyhyempi etäyhteyksin järjestettävä työpaja, jonka aiheena on asiakasyrityksen verkkosivujen kehittäminen. Pohdimme käyttäjien erilaisia tarpeita, ja sitä miten niitä toteutetaan erilaisten toimintojen avulla verkkosivulla. Lopputulos voi olla suunnitelma siitä, millaisista elementeistä sivut koostuisivat. Näiden töiden lisäksi loppupäivään voisi kuulua uuden projektin käynnistämispalaveri tai työpajan tulosten läpikäyntiä asiakkaan kanssa. Lisäksi työhön kuuluu erilaisia tapahtumia ja koulutuksia sekä myyntitarjousten tekemistä ja läpikäyntiä.

Millaisessa työympäristössä tai työaikoina työskentelet?

Työskentelen toimistolla, asiakkaiden tiloissa ja etänä kotoa käsin. Etätyön määrään saan päättää itse, mutta välillä on sovittu päiviä, jolloin tavataan toimistolla työkavereiden kanssa. Työaikani on pääsääntöisesti virka-aika, mutta joskus on iltatilaisuuksia. Matkustamista tulee noin 2-3 päivää kuukaudessa.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Palvelumuotoilijan ammatissa oleellista on vuorovaikutustaidot, ja se että tykkää työskennellä ihmisten parissa. Hyvä sosiaalinen pelisilmä on eduksi esimerkiksi haastattelutilanteissa. Työssä tarvitaan analyyttisyyttä, sillä isoista tietomassoista täytyy löytää olennaiset asiat. Hyvä palvelumuotoilija on luova, koska tuottaakseen asiakkaille lisäarvoa, on tärkeää nähdä asioita yllättävistä näkökulmista sekä kyetä tuottamaan uusia ideoita.

Palvelumuotoilijan pitää olla kokeilunhaluinen ja valmis sietämään epävarmuutta, koska muotoilun lopputulosta ei koskaan voi tietää etukäteen. Visuaalisuus on työssä eduksi, sillä useat menetelmät perustuvat visuaalisuuteen. Myös uteliaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä tarvitaan.

Mikä on parasta ammatissasi?

Pidän siitä, että pääsee asettumaan erilaisten ihmisten asemaan ja laajentamaan omaa maailmankuvaa. Asiakasprojektimme ovat usein sukellus täysin uuteen maailmaan. Viime aikoina meillä on ollut asiakkaita teräsrakentamisen alalta, joka oli aiemmin itselleni tuntematon ala.

On inspiroivaa, kun näkee ihmisten oivaltavan asioita, löytävän ratkaisuja ongelmiinsa ja innostuvan yhteistyöstä. Pidän myös menetelmällisestä kehittämisestä. Siitä, kun saa tavoitteen, pohtii itse kaikki työskentelyn vaiheet ja sen, kuinka tavoitteeseen päästään. Meillä on todella mukava työyhteisö, joten yhteistyö kollegoiden kanssa tuottaa monia ilon ja onnistumisen hetkiä.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Kiire on varmasti konsultoinnin alalla aina vahvasti läsnä. Joskus on hiljaisempaa. Joskus on kiire, varsinkin silloin kun useampi työpaja kasautuu samalle viikolle. Toisinaan työnmäärä voi olla vaikeasti ennakoitavissa. Usein asiakkailla voi tulla myös kiireellisiä tarpeita. Tällainen ennakoimattomuus ei välttämättä sovi kaikille, mutta itse nautin vähän kiireisemmästä työtahdista.

Kenties joissain aiemmissa työtehtävissäni palvelumuotoilu on ollut organisaatioissa tuntemattomampi asia tai olen joutunut käyttämään enemmän aikaa siihen, että kerron mistä palvelumuotoilussa on kyse tai miten sitä voi hyödyntää. Arvostan suuresti nykyistä työpaikkaani, koska täällä palvelumuotoilu on intohimo kaikille.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee palvelumuotoilijan ammattia?

Palvelumuotoilijoita tulee hyvin erilaisista taustoista ja se on suuri rikkaus. Joku voi miettiä 20 vuotta työelämässä oltuaan, että on liian vanha opiskelemaan, mutta tällä alalla kokemus muilta aloilta on vain rikkaus. Oikeastaan näen, että suoraan lukiopohjalta palvelumuotoilijaksi kouluttautuminen voi olla haasteellista, koska palvelumuotoilu on hyvin kokonaisvaltainen ala.

On hyvä tiedostaa, että muotoilu on trendikästä tällä hetkellä. Montaa erilaista työtä markkinoidaan nimellä muotoilu, eikä ole selkeitä raameja sille, mitä tulet tekemään palvelumuotoilijana. Toisinaan näen työpaikkailmoituksia, joissa työn sisältö ei vastaa muotoiluajattelua lainkaan.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Uskon, että muotoilu on tulevaisuutta ja muotoilun rooli yhteiskunnassa vain kasvaa. Toivon, että muotoiluajattelu vahvistuu myös organisaatioiden johdossa, ja että muotoiluajattelu tulee osaksi jokaisen työarkea. Kenties silloin kokeneempien muotoilijoiden työssä korostuu kouluttajan rooli.

Teknologian kehitys varmasti vaikuttaa muotoilun tulevaisuuteen, kun muotoilutyötä helpottavat digitaaliset ratkaisut lisääntyvät. Ennakoinnin ja muotoilun yhdistäminen ovat olennaista osaamista tulevaisuudessa, sillä maailma muuttuu niin nopeasti, että on pakko katsoa kauemmaksi kuin ensi vuoteen. Vastuullisuus-teema on varmasti jatkossakin pinnalla, ja palveluita kehitetään entistä enemmän vastuullisuusnäkökulmasta.