Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa voi esiintyä virhetilanteita uudistuksen takia. Jos et pysty hoitamaan asiaasi virheen vuoksi, jätä yhteydenottopyyntö Asiointi-osiossa. Lue lisää

Ohjeet ja tuki⁠

Erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgia

Haastattelut Julkaistu

"Terveydenhoitoalalla olennaista on aito kiinnostus potilaita kohtaan sekä positiivinen asenne ja hyvät vuorovaikutustaidot. Jos nämä ovat kunnossa, yleensä koko työyhteisö voi hyvin ja potilaiden hoito sujuu. Alalla tapahtuu jatkuvasti paljon muutoksia, ja työympäristö voi olla hektinen. Monet ongelmat pystytään kuitenkin ratkomaan työyhteisössä, jos yhteishenki on hyvä ja johtaminen toimii."

Lääkäri Johanna Snäll
  • Johanna Snäll
  • Suu- ja leukakirurgian erikoislääkärinä ja osastonylilääkärinä HUS:ssa sekä apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa.
  • Valmistunut Helsingin yliopistosta hammaslääketieteen sekä lääketieteen lisensiaatiksi.
  • Työkokemusta terveydenhuoltoalalta 20 vuotta.

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Toimin suu- ja leukakirurgian erikoislääkärinä sekä osastonylilääkärinä HUS:ssa. Lisäksi työskentelen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Sairaalatyössäni olen vastuussa erikoisalani päivystystoiminnasta sekä toimin esihenkilönä erikoistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Työhöni Helsingin yliopistossa kuuluu opetusta ja tutkimustyötä. Vastaan myös suu- ja leukakirurgian erikoistumiskoulutuksesta.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Ammatinvalinta on ollut minulle selkeä, sillä olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä, ihmisen kehosta ja hyvinvoinnista. Ajattelutyön lisäksi halusin, että työni sisältää myös konkreettista tekemistä, joten hakeuduin opiskelemaan hammaslääkäriksi. Myöhemmin täydensin osaamistani suorittamalla lääketieteen lisensiaatin tutkinnon. Kahden tutkinnon yhdistelmästä on valtavasti apua suu- ja leukakirurgiassa, koska se antaa laajemman perspektiivin nykyiseen työhöni.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Työpäivä sairaalassa alkaa aina aamukokouksella. Kokouksissa käydään läpi esimerkiksi viikonlopun päivystyspotilaat sekä seuraavalla viikolla leikkaukseen tulevien potilaiden hoitosuunnitelmat. Osa aamuista on varattu lyhyeen koulutukseen.

Sairaalatyö sisältää poliklinikkatyötä eli ajanvarauksella tulevien potilaiden tapaamisia sekä leikkaussalissa ja vuodeosastolla työskentelyä. Potilaiden hoitoa suunnitellaan ja tarkennetaan eri tavoin viikon aikana. Lisäksi työni sisältää hallinnollista työtä, kuten toiminnan suunnittelua ja työsuhteisiin liittyvien asioiden hoitamista. Käytämme paljon aikaa myös potilaiden hoitoon liittyvien prosessien ja hoitoketjujen parantamiseen.

Työ yliopistolla tuo vaihtelua sairaalassa tehtävään työhön. Niillä on kuitenkin paljon yhteistä, sillä yliopistosairaalan tehtäviin kuuluvat opetus, koulutus ja tutkimustyö. Potilaiden hoidon tulee perustua tieteelliseen näyttöön. Työni sairaalassa tukee työtäni yliopistolla, sillä saan käytännön potilastyöstä ideoita tutkimus- ja opetustyöhön.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Työskentelen sairaalaympäristössä. Työajat vaihtelevat, koska teen paljon päivystystä. Vaikka päivystysvuorojen pituudet ja ajankohdat vaihtelevat, pidän niistä eniten.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Terveydenhoitoalalla olennaista on aito kiinnostus potilaita kohtaan sekä positiivinen asenne ja hyvät vuorovaikutustaidot. Jos nämä ovat kunnossa, yleensä koko työyhteisö voi hyvin ja potilaiden hoito sujuu. Alalla tapahtuu jatkuvasti paljon muutoksia, ja työympäristö voi olla hektinen. Monet ongelmat pystytään kuitenkin ratkomaan työyhteisössä, jos yhteishenki on hyvä ja johtaminen toimii.

Kirurgina toimivan lääkärin ammatissa korostuu ongelmanratkaisutaidot sekä kyky tehdä päätöksiä. Lisäksi pitää olla hyvä organisoimaan sekä tarttua toimeen, kun tilanne sitä vaatii. Esihenkilötyössä kokemus sairaalatyöstä sekä alaisten työtehtävien hyvä tuntemus auttavat paljon.

Mikä on parasta ammatissasi?

Parasta ammatissani ovat oivallukset ja parannukset, joita saadaan aikaan terveydenhuollon prosesseissa.  On hienoa, jos saamme esimerkiksi lyhennettyä päivystyspotilaiden hoitoketjua tai nopeutettua hoitoprosessia tiimin osaamisen ja ongelmanratkaisukyvyn avulla. Lisäksi mieltä lämmittävät yksittäiset onnistumiset potilastyössä sekä työskentely mukavien kollegoiden kanssa.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Terveydenhuollossa kohtaa toisinaan epäoikeudenmukaisuutta, puutteita tai epäkohtia, joihin ei voi itse vaikuttaa. Se turhauttaa. Lisäksi välillä on pulaa resursseista sekä epäselviä toimintaohjeita.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee lääkärin ammattia?

Lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutuksen jälkeen on valtava kirjo erilaisia mahdollisuuksia, mihin suuntaan omaa asiantuntijuuttaan lähtee kehittämään. Suosittelen hakeutumaan aloille ja tehtäviin, jotka kiinnostavat eniten, sillä siten todennäköisesti viihtyy työssään. Aktiivisuudella voi vaikuttaa paljon omaan urakehitykseen. Sairaalamaailman lisäksi lääkärit ja hammaslääkärit voivat työskennellä hallinnollisissa tehtävissä ja avoterveydenhuollossa sekä tutkimuksen, koulutuksen ja opetuksen parissa. Jokaiselle löytyy jotakin.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Väestö ikääntyy, mikä asettaa haasteen maamme terveydenhuollolle. Tarvitsemme lähivuosikymmeninä innostuneita, motivoituneita ja kehittämisorientoituneita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka sydämessään ajattelevat aina potilaan parasta. Jos saamme päteviä ammattilaisia alalle, meillä on kohtalaiset edellytykset säilyä hyvinvointivaltiona.

Jaa artikkeli