Haluan muutosta työelämääni

Kaipaatko muutosta urallesi? Kiinnostaako sinua uusi työtehtävä, ammatti tai opiskelu? Tarjolla on paljon erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja ammatteja, joten kannattaa hankkia tietoa valinnan tueksi. Työmarkkinatorilta löydät tietoa opiskelualan ja ammatin valintaan liittyen.

Työnhaku ei juuri koskaan ole helppoa. Jokainen voi kuitenkin oppia hyväksi työnhakijaksi!

Kun etsit työtä, voit olla aluksi innostunut uuden suunnan etsimisestä. Työpaikkaa ei kuitenkaan välttämättä löydy heti, ja voit kohdata monenlaisia haasteita ja ongelmia. Työnhaussa ei kannata jäädä yksin. TE-palveluista saat erilaista tukea työnhakuusi.

Suosittelemme myös lukemaan vinkkimme tilanteeseen, kun olet löytänyt kiinnostavan työpaikan ja haluat hakea sitä. Kannustamme tutustumaan etukäteen työtehtävään ja työnantajaan sekä kerromme, miten laadit hyvät työnhakudokumentit ja kuinka työhaastatteluun kannattaa valmistautua.

Ennen työhakemuksen lähettämistä

Työnhaussa on useita eri vaiheita ja se kannattaa aloittaa tiedon hankinnalla. Kun olet löytänyt kiinnostavan työpaikan, yritä saada mahdollisimman hyvä käsitys siitä, millainen työnantaja on ja mitä kaikkea avoimeen työtehtävään kuuluu. Kun olet hankkinut etukäteen tietoa, sinun on helpompi hakea paikkaa.

Kun löydät kiinnostavan työtehtävän, tutustu työpaikkailmoitukseen huolellisesti. Avoimeen tehtävään liittyen kannattaa etsiä vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin.

  • Mitkä ovat tehtävän päävastuut ja erityisvaatimukset? 
  • Vaatiiko työpaikka tiettyä tutkintoa tai työkokemusta? 
  • Vastaavatko tehtävät osaamistasi? 
  • Mitkä tehtävän vaatimuksista voit oppia? 
  • Millaista henkilöä työtehtävään etsitään?

Ennen työhakemuksen lähettämistä kannattaa tutustua myös työnantajaan. Vieraile organisaation verkkosivuilla ja selvitä ainakin organisaation toimiala, koko ja rakenne sekä visio, arvot ja tavoitteet. 

Kun olet tutustunut sekä työtehtävään että työnantajaan ja haluat edelleen hakea paikkaa, kannattaa pohtia, miten edetä. Otatko yhteyttä työnantajaan ennen työhakemuksen lähettämistä? Auttaako soittaminen, työpaikalla vierailu tai sähköpostiviestin lähettäminen sinua hakemuksen kirjoittamisessa? Joskus työpaikkailmoituksessa kerrotaan lisätietojen kysymistä varten rekrytointiin osallistuvan henkilön yhteystiedot sekä ajankohdat, joina voit lähestyä työnantajaa. Jos sinulla on oikeasti kysyttävää työtehtävään liittyen ja koet, että työnantajaan yhteyden ottaminen on hyödyllistä, voit tehdä sen ennen työhakemuksen lähettämistä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, mikä on tilanteeseesi sopivin vaihtoehto ja edetä sen mukaisesti.

Työnhakudokumentit

Vaikka perinteisten työnhakudokumenttien laatiminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta, hakukirje ja CV vaaditaan edelleen lähes jokaisessa työnhakuprosessissa. Hyvä yhdistelmä on yleensä yksisivuinen hakukirje ja enintään kahden sivun pituinen ansioluettelo.

Oman osaamisen muotoilu kattavasti mutta kiinnostavasti voi olla haastavaa. Seuraavien ohjeiden avulla saat tehtyä onnistuneen hakukirjeen ja kiinnostavan CV:n.

Hakukirjeen kirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, sillä hyvän tekstin avulla voit päästä työhaastatteluun. Hakukirjeen tavoitteena onkin herättää rekrytoijan mielenkiinto niin, että saat kutsun työhaastatteluun.

Hakukirjeessä kerrot,

  • miksi haet työpaikkaa,
  • miten täytät työtehtävän valintakriteerit ja
  • miksi juuri sinut pitäisi valita kyseiseen tehtävään.

Hakukirjeen on hyvä olla myyvä, ytimekäs ja kohdennettu juuri sille työnantajalle, jonka työpaikkaa haet. CV:ssä kuvaat taustaasi ja työhistoriaasi, mutta hakukirjeessä suuntaat tulevaan.  

Vältä listojen tekemistä. Hakukirjeessä voit kertoa itsestäsi ja taidoistasi vapaamuotoisemmin. Asiaosaamisen lisäksi tuo esille myös muita vahvuuksiasi, joista on hyötyä hakemassasi tehtävässä. Niiden kuvaamisen lisäksi hakukirjeessä on olennaista kertoa, mitä juuri sinulla on tarjota organisaatiolle.

Jos haet työtehtävään, johon sinulla ei ole aiempaa kokemusta, selvennä, miten osaamisesi soveltuu tehtävään ja korosta oppimiskykyä, motivaatiota ja hyvää asennetta.

Lopuksi kannattaa tarkistaa tekstin oikeinkirjoitus. Hakukirje on tilaisuus näyttää kykysi, ja pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä. Varmista siis, ettei tekstiin jää kirjoitusvirheitä.

Kun teet ansioluetteloa, pyri tekemään siitä kattava mutta selkeä kokonaisuus. Voit käyttää luovuutta CV:si tekemisessä, mutta asettelun ei kannata poiketa liikaa yleisesti käytetystä rakenteesta. Ilmaisun kannattaa olla tiivistä. On nimittäin todella tärkeää, että rekrytoija löytää olennaiset tiedot helposti ja nopeasti, sillä yhdelle ansioluettelolle ei välttämättä anneta kovinkaan paljoa aikaa.

Hyvä ansioluettelo on visuaalisesti kiinnostava, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Lisäksi siitä selviää nopeasti, täytätkö työtehtävän vaatimukset.

Ansioluetteloon kannattaa kuvata työkokemus ja koulutustiedot kronologisessa järjestyksessä niin, että viimeisin kokemus on ensimmäisenä. Kerro lyhyesti jokaisesta työkokemuksestasi. Kuvaile, mitä työtehtäviisi on kuulunut ja mitä olet työssä oppinut. Työkokemuksen lisäksi voit kertoa kielitaidostasi ja IT-taidoistasi sekä listata suosittelijoita.

Tarkista, että yhteystietosi löytyvät ansioluettelosta.

LinkedIn-profiili ei ole syrjäyttänyt perinteistä CV:tä, mutta palvelu voi toimia ansioluettelon tukena työnhakuprosessissa.

Voit kirjoittaa hakukirjeen myös sähköpostin viestikenttään. Mieti sähköpostin teksti yhtä huolellisesti kuin jos tekisit perinteistä hakukirjettä.

  • Kirjoita otsikkoriviin "Hakemus" ja haettavan tehtävän nimike.
  • Lataa ansioluettelo viestin liitteeksi.
  • Aloita tervehdyksellä. 
  • Kirjoita hakukirje tekstikenttään. Sinun ei tarvitse noudattaa perinteisen hakukirjeen asettelua. 
  • Kerro, että CV on sähköpostin liitteenä. 
  • Päätä kirje lopputervehdykseen ja yhteystietoihin.

Työnantajien omissa sähköisissä työnhakupalveluissa on omat erityispiirteensä. Rekrytoija voi esimerkiksi tehdä niihin sanahakuja. Etsi siis ilmoituksesta tehtävän luonnetta ja hakijan ominaisuuksia kuvaavia avainsanoja ja hyödynnä niitä hakemuksessasi. Muista kuvata myös oma erityisosaamisesi. 

Kun teet hakemuksen työnantajan verkkopalvelussa, lue täyttöohjeet huolellisesti. Avoimiin kohtiin tarkoitetut tekstit kannattaa kirjoittaa valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja kopioida sitten lomakkeelle.

Jos kyseessä on avoin hakemus, päivitä sitä säännöllisesti.

Työnantajat pyytävät yhä useammin työnhakijoilta videohakemusta. Videomateriaali helpottaa työnantajaa hakijoiden esikarsinnassa. Videon välityksellä voit antaa itsestäsi aidomman kuvan kuin perinteisen työhakemuksen kautta.

Tee lyhyt, 1–3 minuutin pituinen video ja lataa se johonkin videopalveluun. Lähetä linkki työnantajalle. 

Esittely kannattaa opetella tekemään luontevasti ilman paperin lukemista. Videolla voit esimerkiksi 

  • kuvailla erityistaitojasi,
  • kertoa luonteestasi tai vahvuuksistasi tai
  • antaa näytteen kielitaidostasi.

Portfolio on kokoelma parhaimmista ja tärkeimmistä töistäsi tai saavutuksistasi. Voit koota portfolion eri tavoin. Se voi olla kansio, salkku, näytetyö, suunnitelma, piirros tai valokuvakokoelma. 

Luovilla aloilla käytetään paljon portfolioita, mutta ne toimivat monilla muillakin aloilla. Esimerkiksi kokin portfoliossa voisi olla itse kehitettyjä reseptejä, valokuvia annoksista ja asiakaspalautteita.

Jokaista työnhakukertaa varten on hyvä koota uusi portfolio. Älä tee portfoliosta liian laajaa. 

Portfolio voi sisältää 

  • todistuksia, suosituksia ja arviointeja,
  • näytteitä erilaisista työtehtävistä, esimerkiksi esitteinä, julisteina, käsiohjelmina tai lehtiartikkeleina tai
  • mitä tahansa, mikä auttaa sinua saamaan työpaikan.

Voit lähettää portfolion työnantajalle tai ottaa sen mukaan työhaastatteluun ja esitellä sitä siellä. Jos portfoliosi löytyy verkosta, muista laittaa työhakemukseesi linkki siihen.

Työhaastattelu

Työhaastattelua ei pidä ajatella yksipuolisena kuulusteluna, vaan mahdollisuutena tutustua puolin ja toisin. Työnantajalle haastattelu on tapa testata työnhakijan sopivuutta avoimeen tehtävään ja työyhteisöön. Myös hakija tutustuu työnantajaan sekä pohtii sopivuuttaan tehtävään ja kiinnostustaan tulla osaksi organisaatiota. Muista tämä, kun menet työhaastatteluun. 

Kun haastat haastattelijan ja esität kysymyksiä liittyen työnantajaan ja työtehtävään, luot itsestäsi motivoituneen vaikutelman ja ilmaiset, että olet aidosti kiinnostunut tehtävästä. Samalla saat tietoa siitä, sopiiko kyseinen paikka juuri sinulle.

Seuraavaksi kerromme vinkkejä, miten voit onnistua työhaastattelussa.

Kun valmistaudut haastatteluun hyvin, voit mennä haastatteluun rennompana ja olla oma itsesi. Pieni jännittäminen ei haittaa.

Ennen haastattelua kannattaa tehdä seuraavat asiat. 

  • Hanki tietoa työnantajasta.
  • Palauta mieleesi, millainen hakemasi tehtävänkuva on ja mitä ilmoituksessa on kerrottu. 
  • Kertaa osaamisesi ja valmistaudu kertomaan siitä tiiviisti.
  • Mieti kysymyksiä, joita haluat esittää tehtävästä ja työnantajasta.

Myönteisellä ensivaikutelmalla on suuri merkitys, kun ihmiset kohtaavat. Pukeudu haastatteluun haettavan tehtävän ja työnantajan mukaisesti. Ota mukaan hakukirjeesi, ansioluettelosi, työ- ja koulutodistuksesi sekä mahdollinen portfoliosi. Ole ajoissa paikalla.

Haastattelussa rekrytoija arvioi, oletko aidosti kiinnostunut tehtävästä ja ovatko taitosi ja osaamisesi avoimeen tehtävään sopivia. Haastattelussa selviää ennen kaikkea, millaisia ovat vuorovaikutustaitosi ja asenteesi. Jos haastattelijoita on enemmän kuin yksi, huomioi kaikki haastattelijat tasapuolisesti.

Muista, että eleillä, ilmeillä ja tavallasi puhua kerrot itsestäsi paljon. Kuuntele, mitä sinulta kysytään ja mieti vastaukset rauhassa. Kun vastaat, ole rehellinen, mutta arvioi myös, mitä kannattaa mahdollisesti jättää kertomatta.

Haastattelussa on yleensä kolme vaihetta.

  • Alussa jutellaan usein yleisistä asioista. Tavoitteena on luoda yleiskuva haastateltavasta. 
  • Haastattelun keskivaiheessa haastateltavat esittävät kysymyksiä, joiden tavoitteena on selvittä, kuinka motivoitunut olet ja miten sopisit tehtävään. Kysymykset koskevat myös työuraasi ja siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi haastattelijat haluavat tietää, millainen ihminen olet sekä millaisia arvoja ja asenteita sinulla on.
  • Haastattelun loppuvaiheessa käydään läpi työtehtävään liittyviä käytännön asioita, kuten palkkaa, työaikaa ja aloitusaikaa. Usein kerrotaan myös, miten hakuprosessi jatkuu seuraavaksi. Voit tarvittaessa kysyä myös itse prosessin seuraavista vaiheista. 

Pohdi haastattelun jälkeen, miten se mielestäsi sujui. Arvioi, mikä meni hyvin ja missä voisi vielä parantaa.

Ellet tule valituksi, selvitä työnantajalta tai haastattelijalta, mitkä tekijät painottuivat valinnassa ja mitkä vaikuttivat siihen, ettet tullut valituksi.

Alla on luettelo työhaastattelussa yleisesti kysytyistä kysymyksistä. Harjoittele kysymyksiin vastaamista ja pohdi sopivia vastauksia etukäteen. Mitä paremmin valmistaudut, sitä varmempi olo sinulla on haastattelutilanteessa.

  • Kerro lyhyesti itsestäsi. 
  • Kuvaile tämänhetkistä tai viimeisintä työsuhdettasi. 
  • Miksi haet tätä työpaikkaa? 
  • Miksi haluat vaihtaa työpaikkaa? 
  • Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi? 
  • Millainen työtoveri tai esihenkilö olet? 
  • Mitä tärkeää olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
  • Millainen on unelmatyöpaikkasi tai -tehtäväsi? 
  • Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? 
  • Miten vahvuutesi auttavat sinua onnistumaan tehtävässäsi? Mitä olet tehnyt tai aiot tehdä korjataksesi heikkouksiasi?
  • Mikä motivoi sinua työntekijänä? 
  • Millaisessa työyhteisössä viihdyt? 
  • Millainen on mielestäsi hyvä työpaikka? 
  • Työskenteletkö mieluiten yksin vai ryhmässä? 
  • Miksi haet paikkaa, joka ei vastaa aiempaa työkokemustasi ja koulutustasi? 
  • Miten työskentelet paineen alla? Anna konkreettinen esimerkki. 
  • Oletko valmis matkustamaan työsi vuoksi? 
  • Oletko valmis joustamaan työajoissa? 
  • Mikä on palkkatoiveesi? 
  • Mitä olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
  • Mistä saavutuksestasi olet erityisen ylpeä? 
  • Miksi juuri sinut pitäisi valita? 
  • Mitä haluat tietää meistä? 
  • Kuka voisi suositella sinua? 
  • Jos soittaisimme suosittelijallesi, mitä hän sinusta kertoisi?

Sinulta saatetaan kysyä useita samankaltaisia kysymyksiä tai kysymysten järjestys voi tuntua täysin sattumanvaraiselta. Tällöin haastattelija voi testata paineensietokykyäsi.

Muuta työnhakuprosessiin liittyvää

Kannattaa muistaa, että kaikkiin työnantajan esittämiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. On hyvä tiedostaa myös se, että työhaastattelun lisäksi työnantaja voi selvittää sopivuuttasi tehtävään henkilöarvioinneilla ja soveltuvuustesteillä.

On olemassa aiheita, jotka eivät saa vaikuttaa rekrytointiprosessiin. Sinun ei tarvitse esimerkiksi työhaastattelussa vastata kysymyksiin, jotka liittyvät 

  • ikään,
  • terveydentilaan,
  • perhesuhteisiin tai -suunnitelmiin,
  • seksuaaliseen suuntautumiseen, 
  • etniseen taustaan,
  • uskontoon tai
  • poliittisiin vakaumuksiin.

Työnantaja ei saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan edellä mainittujen ominaisuuksien perusteella.

Poikkeuksena voi olla harvoja tilanteita, joissa listatuilla ominaisuuksilla on olennaisesti vaikutusta työtehtävän suorittamiseen.

Työhaastattelun lisäksi pätevyyttäsi ja soveltuvuuttasi tehtävään voidaan selvittää myös muilla tavoin. 

Ammatillista pätevyyttäsi voidaan testata eri tavoilla. Sinua voidaan pyytää esimerkiksi antamaan työnäyte työtä muistuttavassa tilanteessa, osallistumaan ryhmätyöhön tai pitämään pienimuotoinen esiintyminen. 

Psykologinen arviointi selvittää tai ennustaa, miten suoriudut työssä tutkimalla ajatteluasi, osaamistasi, kykyjäsi, ominaisuuksiasi tai toimintamallejasi. 

Psykologisen arvioinnin kautta työnantaja voi haluta selvittää esimerkiksi  

  • miten ratkaiset ongelmia,
  • millainen on paineensietokykysi ja
  • millainen on vuorovaikutustyylisi ja persoonallisuutesi. 

Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että testit perustuvat luotettaviin menetelmiin ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Niiden suorittajien tulee olla riittävän asiantuntevia. 

Valmistaudut testeihin parhaiten, kun olet oma itsesi ja menet paikalle avoimin mielin. Sinulla on aina oikeus saada kopio tai suullinen palaute testiraportista.

Aiheesta muualla

Oletko suunnitellut lähteväsi työskentelemään ulkomaille? Ennen kuin aloitat työnhaun ulkomailta, kartoita kielitaitosi ja osaamisesi sekä oman alasi työllisyystilanne kohdemaassa.

Työskentely EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä 

Suomen kansalaisena sinulla on EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samat oikeudet ja velvollisuudet työnteossa kuin maiden omilla kansalaisilla.

Jos haluat työskennellä jossakin joissakin näistä maista ja etsit tietoa maan avoimista työpaikoista, koulutuksesta ja työmarkkinoista, kannattaa tutustua EURES-verkkopalveluun.

Aiheesta muualla

Työskentely EU- ja ETA-alueen ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa 

EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa työskentelyyn tarvitset pääsääntöisesti työluvan, jonka myöntää kohdemaan maahanmuuttoviranomainen. Työnhakijana sinun täytyy itse selvittää työlupiin liittyvät vaatimukset ja menettelyt. Lisätietoja löydät muun muassa maiden edustustoista. 

Harjoittelu ulkomailla 

Harjoittelu ulkomailla tukee ammatillista kehittymistäsi ja kielitaitoasi sekä valmiuksiasi kansainvälistyä. 

Jos opiskelet ammatillisessa oppilaitoksessa, voit hakea työssäoppimispaikkaa ulkomailta oman oppilaitoksesi kautta.

Jos olet korkeakouluopiskelija, työharjoittelupaikkoja ulkomailta voivat välittää sinulle esimerkiksi oma oppilaitos, EDUFI-harjoittelun osalta Opetushallitus, joka vastaa kansainvälisestä liikkuvuudesta ja yhteistyöstä sekä kansainväliset opiskelijajärjestöt.

Aiheesta muualla

Työhaastattelu- tai työnhakumatka EU- ja ETA-alueelle ja Sveitsiin 

TE-toimisto tai kuntakokeilu voi myöntää sinulle korvausta toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin tehtyjen edestakaisten työhaastattelumatkojen matka- ja yöpymiskustannuksiin, jos hakemasi työ kestää vähintään kaksi viikkoa ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa.

Työnhakumatka työttömyyspäivärahalla

Työttömänä työnhakijana voit lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää samalla oikeutesi Suomesta maksettavaan työttömyyspäivärahaan. Työnhakumatkan aikana sinulla on mahdollisuus saada vain ansiopäivärahaa ja peruspäivärahaa. Matkan aikana et voi saada työmarkkinatukea.

Työttömyysturvan saaminen ulkomaille edellyttää, että olet ennen matkaa ollut työttömänä vähintään neljä viikkoa. TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija voi harkintansa mukaan lyhentää tätä jaksoa erityisestä syystä, esimerkiksi jos olet jo sopinut työhaastattelun. Työttömyysajaksi voidaan laskea myös se aika, kun olet osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.

Ilmoita matkustuspäivä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun hyvissä ajoin ennen lähtöäsi. Se tiedottaa työttömyysturvan maksajalle, että lähdet työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin.

Tilaa hyvissä ajoin ennen lähtöäsi Kelasta tai työttömyyskassaltasi U2-lomake, jonka viet kohdemaan työvoimatoimistoon. Kela tai työttömyyskassa ratkaisee, täyttyvätkö edellytykset siirtää niiden toimivaltaan kuuluvaa työttömyyspäivärahaa.

Ilmoittaudu kohdemaassa seitsemän päivän kuluessa työnhakijaksi paikalliseen työvoimatoimistoon. Näin saat päivärahan myös matkan ajalta. Jos ilmoittaudut myöhemmin, saat rahaa vasta ilmoittautumispäivästäsi alkaen. 

Työnhakusi aikana sinun pitää noudattaa velvoitteita ja valvontamenettelyjä, joita kohdemaan työvoimaviranomaiset ovat asettaneet.

Työttömyyspäivärahan maksaa Kela tai työttömyyskassa. Työhakumatkan aikana voit hakea työttömyyspäivärahaa tavalliseen tapaan verkossa tai voit postittaa työttömyysajan ilmoituksesi maksajalle. 

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi matkan jälkeen 

Kun palaat Suomeen, ilmoittaudu välittömästi työnhakijaksi. Työttömyysturvaasi voi tulla muutoksia, jos et palaa Suomeen, etkä ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään sinä paluupäivänä, joka on mainittu U2-lomakkeessa. Tällöin et saa työttömyyspäivärahaa ennen kuin olet ollut työssä tai työvoimakoulutuksessa Suomessa neljä viikkoa. Työmarkkinatukeen sinulla voi olla oikeus.

Saat tarkempia ohjeita TE-toimistosta, kuntakokeilusta, Kelasta tai työttömyyskassasta. 

Jos et ole EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, ota yhteyttä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun ja työttömyysturvan maksajaan.

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Mitä haluaisit tehdä työksesi? Ammatinvalinta on ajankohtaista, kun siirryt opiskelujen jälkeen työelämään tai haluat vaihtaa alaa.

Ammatinvalinta on merkittävä päätös, mutta se ei määritä koko loppuelämääsi. Nykyisin ammattia vaihdetaan elämän aikana useaankin kertaan joko omasta halusta tai olosuhteiden pakottamana. Ammattia voi joutua vaihtamaan esimerkiksi silloin, kun oman alan työllisyystilanne tai työolosuhteet muuttuvat. Jotkut taas opiskelevat uuden ammatin, koska haluavat vaihtelua arkeen, oppia uutta tai kehittää itseään. Terveyteen liittyvät muutokset ovat myös yleisiä syitä ammatin vaihtamiseen.

Ammatin valinnassa on ennen kaikkea kysymys siitä, mitä haluat oppia tekemään. Kun teet valintaa, kannattaa pohtia omia arvoja ja toiveita. On olennaista tunnistaa sekä omat vahvuudet että rajoitukset ja pohtia, millaisten aiheiden parissa haluaa työskennellä. Sen jälkeen kannattaa selvittää, millä alalla ja millaisissa työtehtävissä voi päästä työskentelemään omien kiinnostuksen kohteiden parissa sekä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään omia vahvuuksiaan.

Kun valitset tulevaa ammattiasi, pohdi ja selvitä ennakkoluulottomasti, millaisia mahdollisuuksia on tarjolla, mitä haluaisit työksesi tehdä ja mikä olisi sinulle mahdollista. Kouluttautumisen avulla voit lisätä osaamistasi ja taitojasi niin, että voit työllistyä sinua kiinnostaviin tehtäviin.

Teet itse omat ratkaisusi alan ja ammatin valinnassa. Jos haluat ammattilaisen apua ja näkemyksiä pohdintojesi tueksi, voit hyödyntää TE-palveluiden tarjoamaa ammatinvalinnan ja uraohjauksen psykologipalvelua. Voit myös osallistua uravalmennukseen, jossa pohdit urapolkuasi yhdessä valmentajan ja muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Jos taas etsit tietoa koulutuksista, ota yhteyttä koulutusneuvontaan.

Lue lisää
Aiheesta muualla

Uusi ammatti työn ohella

Jos olet jo työssä ja haluat hankkia uuden ammatin, pohdi, millaisiin opintoihin sinulla on aikaa ja energiaa ja sekä miten mahdollinen tulotason muuttuminen vaikuttaa. Jos et halua luopua nykyisestä työpaikastasi opiskelun takia, voit etsiä koulutusohjelman, jonka pystyt suorittamaan työsi ohella. 

Ammatinvaihto ei välttämättä tarkoita, että sinun pitäisi vaihtaa alaa tai edes työpaikkaa. Voit kysyä työnantajaltasi opintovapaasta tai koulutusohjelmista, joita on mahdollista suorittaa työn ohella. Kun kehität omaa osaamistasi, voit päästä uusiin työtehtäviin omassa työpaikassasi. 

Lue lisää

Työkaluja ammatinvalinnan tueksi

Työmarkkinatorin Ammattitieto-osio

Kun harkitset tulevaisuuden uravaihtoehtoja, voit tutustua eri aloihin ja ammatteihin Työmarkkinatorin Ammattitieto-osiossa. Voit saada vinkkejä omaan tilanteeseesi osiosta löytyvistä haastatteluista ja uratarinoista.

Lue lisää

ForeAmmatti

ForeAmmatti on kattava digitaalinen palvelu, joka tarjoaa tietoa työnhaun ja urasuunnittelun tueksi. ForeAmmatista löydät tietoa eri ammatteihin liittyen. Saat selville esimerkiksi

  • millaisia ovat eri ammattien työtehtävät ja keskipalkka, 
  • kuinka paljon työpaikkoja on tarjolla ja missä päin Suomea,
  • kuinka moni muu hakee samoja työtehtäviä ja
  • millaisia osaamistoiveita työnantajat ovat listanneet työpaikkailmoituksissaan.
Aiheesta muualla

AVO-ammatinvalintaohjelma

AVO-ammatinvalintaohjelma on ammatinvalinnassa auttava itsearviointitehtävien kokonaisuus. Tehtävien tekeminen auttaa sinua pohtimaan ammattiin, kouluttautumiseen ja työntekoon liittyviä tavoitteitasi. Kun käyt läpi ohjelman kysymyksiä, saat vastauksiisi perustuvia ehdotuksia sinulle sopivista ammateista.

AVO-ammatinvalintaohjelman avulla voit 

  • pohtia, millaista työtä haluat tehdä, 
  • arvioida omia vahvuuksiasi ja mahdollisia rajoitteitasi, 
  • selvittää kiinnostustestillä, millaisista tehtävistä olet kiinnostunut,
  • testata, mitkä ammatit vastaavat toiveitasi ja millä perusteella,
  • tarkastella toiveisiisi sopivia ammatteja sekä
  • tallentaa omat tuloksesi ja tutkia ajatuksella eri koulutusten ja ammattien vaihtoehtoja.
Aiheesta muualla

Töissä.fi

Töissä.fi-sivustolta löydät tietoa siitä, millaisissa tehtävissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet työskentelevät. Palvelu on korkeakoulujen tuottama.

Aiheesta muualla

Eri alojen työllisyystilanteeseen tutustuminen

Kun olet löytänyt sinulle sopivan alan, kannattaa ottaa selvää sen työllisyystilanteesta.

Työmarkkinatorilla voit selata avoimia työpaikkoja ja tarkastella, millaisia työtehtäviä on tarjolla tällä hetkellä.

Lue lisää

Ammattibarometri

Ammattibarometrin avulla voit tutkia, millaiset työllistymismahdollisuudet valitsemallasi alalla on eri alueilla. Löydät ammattibarometrista tietoa 200 eri ammatin työmarkkinatilanteesta, työllisyystilanteesta ja kehitysnäkymistä. Voit tarkastella, onko alallasi tai ammatissasi työvoimapulaa tai työvoiman ylitarjontaa sekä kuinka paljon ammatissa olevia työttömiä ja avoimia paikkoja on ollut viime aikoina.

Aiheesta muualla

Ammattiin kouluttautuminen

Kun olet löytänyt kiinnostavan ammatin ja pohtinut alan työllisyystilannetta, on seuraavaksi aika selvittää, millaista koulutusta alalle työllistyminen vaatii. Ammatin vaatima koulutus voi olla lyhyt kurssi, korkeakoulututkinto tai mitä vain siltä väliltä. 

Jos sinulla ei ole vielä ammatillista koulutusta, vaihtoehtoina on esimerkiksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaminen, oppisopimuskoulutus tai tutkinnon hankkiminen ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Myös joissakin kansanopistoissa voi suorittaa ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia. Lisätietoja opiskelupaikoista ja niihin hakeutumisesta löydät Opintopolusta.

Aiheesta muualla

Yrittäjyys uravaihtoehtona 

Mikäli harkitset yrittäjyyttä uravaihtoehtona, voit osallistua yrittäjyyskoulutukseen tai uravalmennukseen. Testaa soveltuvuuttasi yrittäjäksi Oma Yritys-Suomen maksuttomalla testillä. 

Lue lisää
Aiheesta muualla

Sovi vuorotteluvapaasta työnantajasi kanssa. Vuorotteluvapaa on vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää kestävä vapaa, jonka aikana sijaiseksesi palkataan työtön henkilö.

Jos pohdit vuorotteluvapaalle jäämistä, tarkista täytätkö seuraavat ehdot.

  • Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei kuitenkaan koske sinua, jos olet syntynyt ennen vuotta 1957. 
  • Sinulla pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Työhistorian selvittää vuorottelukorvauksen maksaja eli työttömyyskassa tai Kela.

Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajasi tulee palkata sijaiseksesi TE-palveluissa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.

Lue lisää

Jos olet työllisyyden kuntakokeilun asiakas, ole yhteydessä alueesi TE-toimistoon vuorotteluvapaaseen liittyvissä asioissa.

Vuorottelukorvaus ja sen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voit saada vuorottelukorvausta. Saat korvausta, vaikka sijaisesi työsuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaasi.

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon, kun korvausta lasketaan. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.

Vuorottelukorvauksen määrittävä työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta.

Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaasi alkaa, korvauksesi lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja sen maksaa työttömyyskassa.

Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kela.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan tarkoitus on tukea jaksamistasi työssä ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle. Jos haluat, voit silti tehdä muita töitä vuorotteluvapaan aikana.

Vuorotteluvapaan aikana saamasi palkka ja muut työtulot vähentävät vuorottelukorvausta. Tällöin korvaus perustuu niin sanottuun soviteltuun päivärahaan. Sinulla ei ole oikeutta korvaukseen yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta.

Vuorottelukorvauksesi suuruuteen eivät vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitsemasi ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan et saa vapaata. Vuorottelukorvaukseesi eivät siis vaikuta esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha tai erilaiset voitto- ja tulospalkkiot.

Työttömyysturvaan vaikuttavat lakisääteiset etuudet, kuten lasten kotihoidontuki, vähentävät myös vuorottelukorvausta.

Vuorottelukorvauksesi määrään eivät sen sijaan vaikuta muun muassa

  • perhe-eläkkeet,
  • asumistuki,
  • lapsilisä,
  • toimeentulotuki tai
  • omaishoidon tuki.

Korvausoikeuden rajoitukset

Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen siltä ajalta, kun

  • saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan saat vastaavaa vapaa-aikaa – katso tarkennus luettelon alta,
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta,
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa,
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin oman työnantajasi palveluksessa,
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa tai
  • saat työttömyysturvalaissa määritettyä etuutta, kuten sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityshoitorahaa tai koulutustukea

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuna palkkana ei pidetä

  • työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi tai
  • niitä luontoisetuja, joita saat myös vuorotteluvapaan aikana.

Korvauksen hakeminen

Kun aiot jäädä vapaalle, toimita ennen vapaan alkamista TE-toimistoon selvitys siitä, että vapaan edellytykset täyttyvät. Niitä ovat edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus. Voit todistaa nämä esimerkiksi palkkatodistuksesi jäljennöksellä.

Hae vuorottelukorvausta työttömyyskassastasi tai Kelasta.

  • Hakulomakkeita saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta tai TE-toimistosta.
  • Liitä hakemukseen palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.

Vuorottelukorvauksen takautuva hakuaika on kolme kuukautta.

TE-toimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kelalle. Ne päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Toimita alueesi TE-toimistoon

  • hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajasi kanssa allekirjoittamasi vuorottelusopimus sekä
  • joko ennen vuorotteluvapaasi alkamista tai viipymättä vuorotteluvapaasi alkamisen jälkeen luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaasi ajaksi, mieluiten esimerkiksi jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta.

Ilmoitusvelvollisuudet

Kun saat vuorottelukorvausta, ilmoita sen maksajalle viipymättä työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen. Jos saat liikaa korvausta, joudut maksamaan sen myöhemmin takaisin.

Työnantajasi taas on ilmoitettava viipymättä TE-toimistolle, jos vuorotteluvapaalla olevan sijaisen palvelussuhteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa työsuhde päättyy aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Työsuhteen päättäminen työntekijänä voi olla sinulle ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun kaipaat muutosta työhösi, etsit uusia haasteita tai olet muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen ovat keinoja, joilla voit päättää työskentelyn nykyiselle työnantajallesi.

Jos haluat itse päättää vakituisen työsuhteesi, kyseessä on irtisanoutuminen. Voit irtisanoutua työstäsi ilman erityisiä perusteita. Työnteko ei pääty välittömästi irtisanoutumiseen, vaan sen jälkeen alkaa irtisanomisaika, jonka ajan sinun on jatkettava työntekoa. Irtisanomisaika määritetään työsopimuslaissa, mutta siitä on voitu poiketa joko alasi työehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Tarkista työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat Työsuojelun sivuilta. 

Aiheesta muualla

Voit irtisanoutua myös kesken määräaikaisen työsuhteen, jos olet sopinut siitä työnantajan kanssa työsopimuksessa tai työsuhteen aikana.  

Irtisanoutumisesta on kohteliasta ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin, jos se on mahdollista. Voit ilmoittaa irtisanoutumisesta erillisellä irtisanoutumisilmoituksella tai sähköpostiviestillä, josta löytyy irtisanomisilmoituksen lisäksi nimesi, henkilötietosi ja päivämäärä. 

Työsuhteen purkaminen

Työsuhteen alussa olevana koeaikana voit purkaa työsuhteen ilman erillistä syytä koeaikapurkuna. Koeaikapurussa päätät työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi eli käytännössä samana päivänä.

Työntekijänä voit purkaa työsopimuksen myös, jos työnantajasi rikkoo tai laiminlyö erittäin vakavasti omia velvoitteitaan, kuten palkanmaksua tai työturvallisuutta.

Lue lisää
Aiheesta muualla

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)