Haluan muutosta työelämääni

Kaipaatko muutosta urallesi? Kiinnostaako sinua uusi työtehtävä, ammatti tai opiskelu? Tarjolla on paljon erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja ammatteja, joten kannattaa hankkia tietoa valinnan tueksi. Työmarkkinatorilta löydät tietoa opiskelualan ja ammatin valintaan liittyen.

Oletko suunnitellut lähteväsi työskentelemään ulkomaille? Ennen kuin aloitat työnhaun ulkomailta, kartoita kielitaitosi ja osaamisesi sekä oman alasi työllisyystilanne kohdemaassa.

Työskentely EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä 

Suomen kansalaisena sinulla on EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samat oikeudet ja velvollisuudet työnteossa kuin maiden omilla kansalaisilla.

Jos haluat työskennellä jossakin joissakin näistä maista ja etsit tietoa maan avoimista työpaikoista, koulutuksesta ja työmarkkinoista, kannattaa tutustua EURES-verkkopalveluun.

Aiheesta muualla

Työskentely EU- ja ETA-alueen ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa 

EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa työskentelyyn tarvitset pääsääntöisesti työluvan, jonka myöntää kohdemaan maahanmuuttoviranomainen. Työnhakijana sinun täytyy itse selvittää työlupiin liittyvät vaatimukset ja menettelyt. Lisätietoja löydät muun muassa maiden edustustoista. 

Harjoittelu ulkomailla 

Harjoittelu ulkomailla tukee ammatillista kehittymistäsi ja kielitaitoasi sekä valmiuksiasi kansainvälistyä. 

Jos opiskelet ammatillisessa oppilaitoksessa, voit hakea työssäoppimispaikkaa ulkomailta oman oppilaitoksesi kautta.

Jos olet korkeakouluopiskelija, työharjoittelupaikkoja ulkomailta voivat välittää sinulle esimerkiksi oma oppilaitos, EDUFI-harjoittelun osalta Opetushallitus, joka vastaa kansainvälisestä liikkuvuudesta ja yhteistyöstä sekä kansainväliset opiskelijajärjestöt.

Aiheesta muualla

Työhaastattelu- tai työnhakumatka EU- ja ETA-alueelle ja Sveitsiin

Työnhakumatka työttömyyspäivärahalla

Työttömänä työnhakijana voit lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää samalla oikeutesi Suomesta maksettavaan työttömyysturvaan. Työnhakumatkan aikana sinulla on mahdollisuus saada vain ansiopäivärahaa ja peruspäivärahaa. Matkan aikana et voi saada työmarkkinatukea.

Työttömyysturvan saaminen ulkomaille edellyttää, että olet ennen matkaa ollut työttömänä vähintään neljä viikkoa. TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija voi harkintansa mukaan lyhentää tätä jaksoa erityisestä syystä, esimerkiksi jos olet jo sopinut työhaastattelun. Työttömyysajaksi voidaan laskea myös se aika, kun olet osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.

Ilmoita matkustuspäivä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun hyvissä ajoin ennen lähtöäsi. Se tiedottaa työttömyysturvan maksajalle, että lähdet työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin.

Tilaa hyvissä ajoin ennen lähtöäsi Kelasta tai työttömyyskassaltasi U2-lomake, jonka viet kohdemaan työvoimatoimistoon. Kela tai työttömyyskassa ratkaisee, täyttyvätkö edellytykset siirtää niiden toimivaltaan kuuluvaa työttömyyspäivärahaa.

Ilmoittaudu kohdemaassa seitsemän päivän kuluessa työnhakijaksi paikalliseen työvoimatoimistoon. Näin saat päivärahan myös matkan ajalta. Jos ilmoittaudut myöhemmin, saat rahaa vasta ilmoittautumispäivästäsi alkaen. 

Työnhakusi aikana sinun pitää noudattaa velvoitteita ja valvontamenettelyjä, joita kohdemaan työvoimaviranomaiset ovat asettaneet.

Työttömyyspäivärahan maksaa Kela tai työttömyyskassa. Työhakumatkan aikana voit hakea työttömyyspäivärahaa tavalliseen tapaan verkossa tai voit postittaa työttömyysajan ilmoituksesi maksajalle. 

Työhaastattelumatkojen korvaus

TE-toimisto tai kuntakokeilu voi myöntää sinulle korvausta toiseen EU- tai ETA-maahan tehtyjen edestakaisten työhaastattelumatkojen matka- ja yöpymiskustannuksiin, jos hakemasi työ kestää vähintään kaksi viikkoa ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Sveitsiin kohdentuvista työnhakumatkoista ei voi myöntää matka- ja yöpymiskustannustenkorvausta.

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi matkan jälkeen 

Kun palaat Suomeen, ilmoittaudu välittömästi työnhakijaksi. Työttömyysturvaasi voi tulla muutoksia, jos et palaa Suomeen, etkä ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään sinä paluupäivänä, joka on mainittu U2-lomakkeessa. Tällöin et saa työttömyyspäivärahaa ennen kuin olet ollut työssä tai työvoimakoulutuksessa Suomessa neljä viikkoa. Työmarkkinatukeen sinulla voi olla oikeus.

Saat tarkempia ohjeita TE-toimistosta, kuntakokeilusta, Kelasta tai työttömyyskassasta. 

Jos et ole EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, ota yhteyttä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun ja työttömyysturvan maksajaan.

Lue lisää

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Sovi vuorotteluvapaasta työnantajasi kanssa. Vuorotteluvapaa on vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää kestävä vapaa, jonka aikana sijaiseksesi palkataan työtön henkilö.

Jos pohdit vuorotteluvapaalle jäämistä, tarkista täytätkö seuraavat ehdot.

  • Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei kuitenkaan koske sinua, jos olet syntynyt ennen vuotta 1957. 
  • Sinulla pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Työhistorian selvittää vuorottelukorvauksen maksaja eli työttömyyskassa tai Kela.

Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajasi tulee palkata sijaiseksesi TE-palveluissa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.

Lue lisää

Jos olet työllisyyden kuntakokeilun asiakas, ole yhteydessä alueesi TE-toimistoon vuorotteluvapaaseen liittyvissä asioissa.

Vuorottelukorvaus ja sen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voit saada vuorottelukorvausta. Saat korvausta, vaikka sijaisesi työsuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaasi.

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon, kun korvausta lasketaan. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.

Vuorottelukorvauksen määrittävä työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta.

Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaasi alkaa, korvauksesi lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja sen maksaa työttömyyskassa.

Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kela.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan tarkoitus on tukea jaksamistasi työssä ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle. Jos haluat, voit silti tehdä muita töitä vuorotteluvapaan aikana.

Vuorotteluvapaan aikana saamasi palkka ja muut työtulot vähentävät vuorottelukorvausta. Tällöin korvaus perustuu niin sanottuun soviteltuun päivärahaan. Sinulla ei ole oikeutta korvaukseen yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta.

Vuorottelukorvauksesi suuruuteen eivät vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitsemasi ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan et saa vapaata. Vuorottelukorvaukseesi eivät siis vaikuta esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha tai erilaiset voitto- ja tulospalkkiot.

Työttömyysturvaan vaikuttavat lakisääteiset etuudet, kuten lasten kotihoidontuki, vähentävät myös vuorottelukorvausta.

Vuorottelukorvauksesi määrään eivät sen sijaan vaikuta muun muassa

  • perhe-eläkkeet,
  • asumistuki,
  • lapsilisä,
  • toimeentulotuki tai
  • omaishoidon tuki.

Korvausoikeuden rajoitukset

Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen siltä ajalta, kun

  • saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan saat vastaavaa vapaa-aikaa – katso tarkennus luettelon alta,
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta,
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa,
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin oman työnantajasi palveluksessa,
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa tai
  • saat työttömyysturvalaissa määritettyä etuutta, kuten sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityshoitorahaa tai koulutustukea

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuna palkkana ei pidetä

  • työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi tai
  • niitä luontoisetuja, joita saat myös vuorotteluvapaan aikana.

Korvauksen hakeminen

Kun aiot jäädä vapaalle, toimita ennen vapaan alkamista TE-toimistoon selvitys siitä, että vapaan edellytykset täyttyvät. Niitä ovat edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus. Voit todistaa nämä esimerkiksi palkkatodistuksesi jäljennöksellä.

Hae vuorottelukorvausta työttömyyskassastasi tai Kelasta.

Hakulomakkeita saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta tai TE-toimistosta.

Liitä hakemukseen palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.

Vuorottelukorvauksen takautuva hakuaika on kolme kuukautta.

TE-toimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kelalle. Ne päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Toimita alueesi TE-toimistoon

  • hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajasi kanssa allekirjoittamasi vuorottelusopimus sekä
  • joko ennen vuorotteluvapaasi alkamista tai viipymättä vuorotteluvapaasi alkamisen jälkeen luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaasi ajaksi, mieluiten esimerkiksi jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta.

Ilmoitusvelvollisuudet

Kun saat vuorottelukorvausta, ilmoita sen maksajalle viipymättä työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen. Jos saat liikaa korvausta, joudut maksamaan sen myöhemmin takaisin.

Työnantajasi taas on ilmoitettava viipymättä TE-toimistolle, jos vuorotteluvapaalla olevan sijaisen palvelussuhteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa työsuhde päättyy aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Lue lisää

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Työsuhteen päättäminen voi olla sinulle ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun kaipaat muutosta työhösi, etsit uusia haasteita tai olet muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen ovat keinoja, joilla voit päättää työskentelyn nykyiselle työnantajallesi.

Jos haluat itse päättää vakituisen työsuhteesi, kyseessä on irtisanoutuminen. Voit irtisanoutua työstäsi ilman erityisiä perusteita. Työnteko ei pääty välittömästi irtisanoutumiseen, vaan sen jälkeen alkaa irtisanomisaika, jonka ajan sinun on jatkettava työntekoa. Irtisanomisaika määritetään työsopimuslaissa, mutta siitä on voitu poiketa joko alasi työehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Tarkista työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat Työsuojelun sivuilta. 

Aiheesta muualla

Voit irtisanoutua myös kesken määräaikaisen työsuhteen, jos olet sopinut siitä työnantajan kanssa työsopimuksessa tai työsuhteen aikana.  

Irtisanoutumisesta on kohteliasta ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin, jos se on mahdollista. Voit ilmoittaa irtisanoutumisesta erillisellä irtisanoutumisilmoituksella tai sähköpostiviestillä, josta löytyy irtisanomisilmoituksen lisäksi nimesi, henkilötietosi ja päivämäärä. 

Työsuhteen purkaminen

Työsuhteen alussa olevana koeaikana voit purkaa työsuhteen ilman erillistä syytä koeaikapurkuna. Koeaikapurussa päätät työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi eli käytännössä samana päivänä.

Työntekijänä voit purkaa työsopimuksen myös, jos työnantajasi rikkoo tai laiminlyö erittäin vakavasti omia velvoitteitaan, kuten palkanmaksua tai työturvallisuutta.

Lue lisää
Aiheesta muualla

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Työn tekemisen tavat muuttuvat ja tarjoavat sinulle uusia mahdollisuuksia työllistyä. Perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden lisäksi voit työllistää itsesi esimerkiksi kevytyrittäjänä, apurahalla, freelancerina, työosuuskunnassa, omaishoitajana, ammattiurheilijana tai vapaaehtoistyössä.

Itsensä voi työllistää monin eri tavoin. Voit hankkia toimeentulosi samanaikaisesti tai vuorotellen useista eri lähteistä. Voit esimerkiksi työskennellä palkkatyön tai opiskelun ohella osa-aikaisesti kevytyrittäjänä tai työsi voi koostua useista lyhytaikaisista vuokratyötilaisuuksista. Oletko tullut ajatelleeksi, että voisit saada tuloja myös harrastuksesi avulla?

Sinulle saattaa nousta mieleen työttömyysturvaan liittyviä kysymyksiä. Ei ole olemassa yksiselitteistä mallia, joka koskisi kaikkia itsensä työllistäjiä, sillä tekemäsi työn määrällä ja kestolla on vaikutusta saamaasi työttömyysturvaan. Kannattaa tutustua Työttömyysturva-osioon sekä kysyä lisätietoja työttömyysturvaneuvonnasta.