Haluan muutosta työelämääni

Kaipaatko muutosta urallesi? Kiinnostaako sinua uusi työtehtävä, ammatti tai opiskelu? Tarjolla on paljon erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja ammatteja, joten kannattaa hankkia tietoa valinnan tueksi. Työmarkkinatorilta löydät tietoa opiskelualan ja ammatin valintaan liittyen.

Voit kehittyä työnhakijana, kun hallitset työnhaun perusteet.

Olemme koonneet tälle sivulle vinkkejä, joiden avulla parannat mahdollisuuksiasi työllistymiseen. Kerromme esimerkiksi siitä, kuinka laadit työnhakudokumenttisi ja miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua.

Työmarkkinatorilla voit automatisoida työnhakuasi luomalla työnhakuprofiilin. Työnhakuprofiililla voit esitellä itsesi, kertoa osaamisestasi ja listata koulutuksesi ja työkokemuksesi. Täyttämiesi tietojen pohjalta saat ehdotuksia sinulle sopivista työpaikoista ja osaamisestasi kiinnostuneet työnantajat voivat ottaa sinuun yhteyttä.

Ennen työhakemuksen lähettämistä

Työnhaussa on useita eri vaiheita ja se kannattaa aloittaa tiedon hankinnalla. Kun olet löytänyt kiinnostavan työpaikan, yritä saada mahdollisimman hyvä käsitys siitä, millainen työnantaja on ja mitä kaikkea avoimeen työtehtävään kuuluu. Kun olet hankkinut etukäteen tietoa, sinun on helpompi hakea paikkaa.

Kun löydät kiinnostavan työtehtävän, tutustu työpaikkailmoitukseen huolellisesti. Avoimeen tehtävään liittyen kannattaa etsiä vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin.

  • Mitkä ovat tehtävän päävastuut ja erityisvaatimukset? 
  • Vaatiiko työpaikka tiettyä tutkintoa tai työkokemusta? 
  • Vastaavatko tehtävät osaamistasi? 
  • Mitkä tehtävän vaatimuksista voit oppia? 
  • Millaista henkilöä työtehtävään etsitään?

Ennen työhakemuksen lähettämistä kannattaa tutustua myös työnantajaan. Vieraile organisaation verkkosivuilla ja selvitä ainakin organisaation toimiala, koko ja rakenne sekä visio, arvot ja tavoitteet. 

Kun olet tutustunut sekä työtehtävään että työnantajaan ja haluat edelleen hakea paikkaa, kannattaa pohtia, miten edetä. Otatko yhteyttä työnantajaan ennen työhakemuksen lähettämistä? Auttaako soittaminen, työpaikalla vierailu tai sähköpostiviestin lähettäminen sinua hakemuksen kirjoittamisessa? Joskus työpaikkailmoituksessa kerrotaan lisätietojen kysymistä varten rekrytointiin osallistuvan henkilön yhteystiedot sekä ajankohdat, joina voit lähestyä työnantajaa. Jos sinulla on oikeasti kysyttävää työtehtävään liittyen ja koet, että työnantajaan yhteyden ottaminen on hyödyllistä, voit tehdä sen ennen työhakemuksen lähettämistä. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, mikä on tilanteeseesi sopivin vaihtoehto ja edetä sen mukaisesti.


Työnhakudokumentit

Vaikka perinteisten työnhakudokumenttien laatiminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta, hakukirje ja CV vaaditaan edelleen lähes jokaisessa työnhakuprosessissa. Hyvä yhdistelmä on yleensä yksisivuinen hakukirje ja enintään kahden sivun pituinen ansioluettelo.

Oman osaamisen muotoilu kattavasti mutta kiinnostavasti voi olla haastavaa. Seuraavien ohjeiden avulla saat tehtyä onnistuneen hakukirjeen ja kiinnostavan CV:n.

Hakukirjeen kirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, sillä hyvän tekstin avulla voit päästä työhaastatteluun. Hakukirjeen tavoitteena onkin herättää rekrytoijan mielenkiinto niin, että saat kutsun työhaastatteluun.

Hakukirjeessä kerrot,

  • miksi haet työpaikkaa,
  • miten täytät työtehtävän valintakriteerit ja
  • miksi juuri sinut pitäisi valita kyseiseen tehtävään.

Hakukirjeen on hyvä olla myyvä, ytimekäs ja kohdennettu juuri sille työnantajalle, jonka työpaikkaa haet. CV:ssä kuvaat taustaasi ja työhistoriaasi, mutta hakukirjeessä suuntaat tulevaan.  

Vältä listojen tekemistä. Hakukirjeessä voit kertoa itsestäsi ja taidoistasi vapaamuotoisemmin. Asiaosaamisen lisäksi tuo esille myös muita vahvuuksiasi, joista on hyötyä hakemassasi tehtävässä. Niiden kuvaamisen lisäksi hakukirjeessä on olennaista kertoa, mitä juuri sinulla on tarjota organisaatiolle.

Jos haet työtehtävään, johon sinulla ei ole aiempaa kokemusta, selvennä, miten osaamisesi soveltuu tehtävään ja korosta oppimiskykyä, motivaatiota ja hyvää asennetta.

Lopuksi kannattaa tarkistaa tekstin oikeinkirjoitus. Hakukirje on tilaisuus näyttää kykysi, ja pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä. Varmista siis, ettei tekstiin jää kirjoitusvirheitä.

Kun teet ansioluetteloa, pyri tekemään siitä kattava mutta selkeä kokonaisuus. Voit käyttää luovuutta CV:si tekemisessä, mutta asettelun ei kannata poiketa liikaa yleisesti käytetystä rakenteesta. Ilmaisun kannattaa olla tiivistä. On nimittäin todella tärkeää, että rekrytoija löytää olennaiset tiedot helposti ja nopeasti, sillä yhdelle ansioluettelolle ei välttämättä anneta kovinkaan paljoa aikaa.

Hyvä ansioluettelo on visuaalisesti kiinnostava, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Lisäksi siitä selviää nopeasti, täytätkö työtehtävän vaatimukset.

Ansioluetteloon kannattaa kuvata työkokemus ja koulutustiedot kronologisessa järjestyksessä niin, että viimeisin kokemus on ensimmäisenä. Kerro lyhyesti jokaisesta työkokemuksestasi. Kuvaile, mitä työtehtäviisi on kuulunut ja mitä olet työssä oppinut. Työkokemuksen lisäksi voit kertoa kielitaidostasi ja IT-taidoistasi sekä listata suosittelijoita.

Tarkista, että yhteystietosi löytyvät ansioluettelosta.

LinkedIn-profiili ei ole syrjäyttänyt perinteistä CV:tä, mutta palvelu voi toimia ansioluettelon tukena työnhakuprosessissa.

Voit kirjoittaa hakukirjeen myös sähköpostin viestikenttään. Mieti sähköpostin teksti yhtä huolellisesti kuin jos tekisit perinteistä hakukirjettä.

  • Kirjoita otsikkoriviin "Hakemus" ja haettavan tehtävän nimike.
  • Lataa ansioluettelo viestin liitteeksi.
  • Aloita tervehdyksellä. 
  • Kirjoita hakukirje tekstikenttään. Sinun ei tarvitse noudattaa perinteisen hakukirjeen asettelua. 
  • Kerro, että CV on sähköpostin liitteenä. 
  • Päätä kirje lopputervehdykseen ja yhteystietoihin.

Työnantajien omissa sähköisissä työnhakupalveluissa on omat erityispiirteensä. Rekrytoija voi esimerkiksi tehdä niihin sanahakuja. Etsi siis ilmoituksesta tehtävän luonnetta ja hakijan ominaisuuksia kuvaavia avainsanoja ja hyödynnä niitä hakemuksessasi. Muista kuvata myös oma erityisosaamisesi. 

Kun teet hakemuksen työnantajan verkkopalvelussa, lue täyttöohjeet huolellisesti. Avoimiin kohtiin tarkoitetut tekstit kannattaa kirjoittaa valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja kopioida sitten lomakkeelle.

Jos kyseessä on avoin hakemus, päivitä sitä säännöllisesti.

Työnantajat pyytävät yhä useammin työnhakijoilta videohakemusta. Videomateriaali helpottaa työnantajaa hakijoiden esikarsinnassa. Videon välityksellä voit antaa itsestäsi aidomman kuvan kuin perinteisen työhakemuksen kautta.

Tee lyhyt, 1–3 minuutin pituinen video ja lataa se johonkin videopalveluun. Lähetä linkki työnantajalle. 

Esittely kannattaa opetella tekemään luontevasti ilman paperin lukemista. Videolla voit esimerkiksi 

  • kuvailla erityistaitojasi,
  • kertoa luonteestasi tai vahvuuksistasi tai
  • antaa näytteen kielitaidostasi.

Portfolio on kokoelma parhaimmista ja tärkeimmistä töistäsi tai saavutuksistasi. Voit koota portfolion eri tavoin. Se voi olla kansio, salkku, näytetyö, suunnitelma, piirros tai valokuvakokoelma. 

Luovilla aloilla käytetään paljon portfolioita, mutta ne toimivat monilla muillakin aloilla. Esimerkiksi kokin portfoliossa voisi olla itse kehitettyjä reseptejä, valokuvia annoksista ja asiakaspalautteita.

Jokaista työnhakukertaa varten on hyvä koota uusi portfolio. Älä tee portfoliosta liian laajaa. 

Portfolio voi sisältää 

  • todistuksia, suosituksia ja arviointeja,
  • näytteitä erilaisista työtehtävistä, esimerkiksi esitteinä, julisteina, käsiohjelmina tai lehtiartikkeleina tai
  • mitä tahansa, mikä auttaa sinua saamaan työpaikan.

Voit lähettää portfolion työnantajalle tai ottaa sen mukaan työhaastatteluun ja esitellä sitä siellä. Jos portfoliosi löytyy verkosta, muista laittaa työhakemukseesi linkki siihen.


Työhaastattelu

Työhaastattelua ei pidä ajatella yksipuolisena kuulusteluna, vaan mahdollisuutena tutustua puolin ja toisin. Työnantajalle haastattelu on tapa testata työnhakijan sopivuutta avoimeen tehtävään ja työyhteisöön. Myös hakija tutustuu työnantajaan sekä pohtii sopivuuttaan tehtävään ja kiinnostustaan tulla osaksi organisaatiota. Muista tämä, kun menet työhaastatteluun. 

Kun haastat haastattelijan ja esität kysymyksiä liittyen työnantajaan ja työtehtävään, luot itsestäsi motivoituneen vaikutelman ja ilmaiset, että olet aidosti kiinnostunut tehtävästä. Samalla saat tietoa siitä, sopiiko kyseinen paikka juuri sinulle.

Seuraavaksi kerromme vinkkejä, miten voit onnistua työhaastattelussa.

Kun valmistaudut haastatteluun hyvin, voit mennä haastatteluun rennompana ja olla oma itsesi. Pieni jännittäminen ei haittaa.

Ennen haastattelua kannattaa tehdä seuraavat asiat. 

  • Hanki tietoa työnantajasta.
  • Palauta mieleesi, millainen hakemasi tehtävänkuva on ja mitä ilmoituksessa on kerrottu. 
  • Kertaa osaamisesi ja valmistaudu kertomaan siitä tiiviisti.
  • Mieti kysymyksiä, joita haluat esittää tehtävästä ja työnantajasta.

Myönteisellä ensivaikutelmalla on suuri merkitys, kun ihmiset kohtaavat. Pukeudu haastatteluun haettavan tehtävän ja työnantajan mukaisesti. Ota mukaan hakukirjeesi, ansioluettelosi, työ- ja koulutodistuksesi sekä mahdollinen portfoliosi. Ole ajoissa paikalla.

Haastattelussa rekrytoija arvioi, oletko aidosti kiinnostunut tehtävästä ja ovatko taitosi ja osaamisesi avoimeen tehtävään sopivia. Haastattelussa selviää ennen kaikkea, millaisia ovat vuorovaikutustaitosi ja asenteesi. Jos haastattelijoita on enemmän kuin yksi, huomioi kaikki haastattelijat tasapuolisesti.

Muista, että eleillä, ilmeillä ja tavallasi puhua kerrot itsestäsi paljon. Kuuntele, mitä sinulta kysytään ja mieti vastaukset rauhassa. Kun vastaat, ole rehellinen, mutta arvioi myös, mitä kannattaa mahdollisesti jättää kertomatta.

Haastattelussa on yleensä kolme vaihetta.

  • Alussa jutellaan usein yleisistä asioista. Tavoitteena on luoda yleiskuva haastateltavasta. 
  • Haastattelun keskivaiheessa haastateltavat esittävät kysymyksiä, joiden tavoitteena on selvittä, kuinka motivoitunut olet ja miten sopisit tehtävään. Kysymykset koskevat myös työuraasi ja siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi haastattelijat haluavat tietää, millainen ihminen olet sekä millaisia arvoja ja asenteita sinulla on.
  • Haastattelun loppuvaiheessa käydään läpi työtehtävään liittyviä käytännön asioita, kuten palkkaa, työaikaa ja aloitusaikaa. Usein kerrotaan myös, miten hakuprosessi jatkuu seuraavaksi. Voit tarvittaessa kysyä myös itse prosessin seuraavista vaiheista. 

Pohdi haastattelun jälkeen, miten se mielestäsi sujui. Arvioi, mikä meni hyvin ja missä voisi vielä parantaa.

Ellet tule valituksi, selvitä työnantajalta tai haastattelijalta, mitkä tekijät painottuivat valinnassa ja mitkä vaikuttivat siihen, ettet tullut valituksi.

Harjoittele kysymyksiin vastaamista ja pohdi sopivia vastauksia etukäteen. Mitä paremmin valmistaudut, sitä varmempi olo sinulla on haastattelutilanteessa.

  • Kerro lyhyesti itsestäsi. 
  • Kuvaile tämänhetkistä tai viimeisintä työsuhdettasi. 
  • Miksi haet tätä työpaikkaa? 
  • Miksi haluat vaihtaa työpaikkaa? 
  • Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi? 
  • Millainen työtoveri tai esihenkilö olet? 
  • Mitä tärkeää olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
  • Millainen on unelmatyöpaikkasi tai -tehtäväsi? 
  • Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? 
  • Miten vahvuutesi auttavat sinua onnistumaan tehtävässäsi? Mitä olet tehnyt tai aiot tehdä korjataksesi heikkouksiasi?
  • Mikä motivoi sinua työntekijänä? 
  • Millaisessa työyhteisössä viihdyt? 
  • Millainen on mielestäsi hyvä työpaikka? 
  • Työskenteletkö mieluiten yksin vai ryhmässä? 
  • Miksi haet paikkaa, joka ei vastaa aiempaa työkokemustasi ja koulutustasi? 
  • Miten työskentelet paineen alla? Anna konkreettinen esimerkki. 
  • Oletko valmis matkustamaan työsi vuoksi? 
  • Oletko valmis joustamaan työajoissa? 
  • Mikä on palkkatoiveesi? 
  • Mitä olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? 
  • Mistä saavutuksestasi olet erityisen ylpeä? 
  • Miksi juuri sinut pitäisi valita? 
  • Mitä haluat tietää meistä? 
  • Kuka voisi suositella sinua? 
  • Jos soittaisimme suosittelijallesi, mitä hän sinusta kertoisi?

Sinulta saatetaan kysyä useita samankaltaisia kysymyksiä tai kysymysten järjestys voi tuntua täysin sattumanvaraiselta. Tällöin haastattelija voi testata paineensietokykyäsi.


Muuta työnhakuprosessiin liittyvää

Kannattaa muistaa, että kaikkiin työnantajan esittämiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. On hyvä tiedostaa myös se, että työhaastattelun lisäksi työnantaja voi selvittää sopivuuttasi tehtävään henkilöarvioinneilla ja soveltuvuustesteillä.

On olemassa aiheita, jotka eivät saa vaikuttaa rekrytointiprosessiin. Sinun ei tarvitse esimerkiksi työhaastattelussa vastata kysymyksiin, jotka liittyvät 

  • ikään,
  • terveydentilaan,
  • perhesuhteisiin tai -suunnitelmiin,
  • seksuaaliseen suuntautumiseen, 
  • etniseen taustaan,
  • uskontoon tai
  • poliittisiin vakaumuksiin.

Työnantaja ei saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan edellä mainittujen ominaisuuksien perusteella.

Poikkeuksena voi olla harvoja tilanteita, joissa listatuilla ominaisuuksilla on olennaisesti vaikutusta työtehtävän suorittamiseen.

Työhaastattelun lisäksi pätevyyttäsi ja soveltuvuuttasi tehtävään voidaan selvittää myös muilla tavoin. 

Ammatillista pätevyyttäsi voidaan testata eri tavoilla. Sinua voidaan pyytää esimerkiksi antamaan työnäyte työtä muistuttavassa tilanteessa, osallistumaan ryhmätyöhön tai pitämään pienimuotoinen esiintyminen. 

Psykologinen arviointi selvittää tai ennustaa, miten suoriudut työssä tutkimalla ajatteluasi, osaamistasi, kykyjäsi, ominaisuuksiasi tai toimintamallejasi. 

Psykologisen arvioinnin kautta työnantaja voi haluta selvittää esimerkiksi  

  • miten ratkaiset ongelmia,
  • millainen on paineensietokykysi ja
  • millainen on vuorovaikutustyylisi ja persoonallisuutesi. 

Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että testit perustuvat luotettaviin menetelmiin ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Niiden suorittajien tulee olla riittävän asiantuntevia. 

Valmistaudut testeihin parhaiten, kun olet oma itsesi ja menet paikalle avoimin mielin. Sinulla on aina oikeus saada kopio tai suullinen palaute testiraportista.

Palvelut
Aiheesta muualla

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

Anna palautetta sivun sisällöstä (webropol.com)

Oletko suunnitellut lähteväsi työskentelemään ulkomaille? Ennen kuin aloitat työnhaun ulkomailta, kartoita kielitaitosi ja osaamisesi sekä oman alasi työllisyystilanne kohdemaassa.

Työskentely EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä 

Suomen kansalaisena sinulla on EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samat oikeudet ja velvollisuudet työnteossa kuin maiden omilla kansalaisilla.

Jos haluat työskennellä jossakin näistä maista ja etsit tietoa maan avoimista työpaikoista, koulutuksesta ja työmarkkinoista, kannattaa tutustua EURES-verkkopalveluun.

EURES-verkosto auttaa työnhakijoita työnhaussa EU-maista, Sveitsistä, Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta. EURESin jäsen- ja kumppaniorganisaatioilta saat tukea koko työnhakuprosessin ajan. Palvelu on maksuton.

EURES-asiantuntijalta saat esimerkiksi opastusta kansainvälisessä työnhaussa ja apua CV:n ja hakemuksen maakohtaisessa laatimisessa.

Palvelut
Aiheesta muualla

Työskentely EU- ja ETA-alueen ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa 

EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa työskentelyyn tarvitset pääsääntöisesti työluvan, jonka myöntää kohdemaan maahanmuuttoviranomainen. Työnhakijana sinun täytyy itse selvittää työlupiin liittyvät vaatimukset ja menettelyt. Lisätietoja löydät muun muassa maiden edustustoista. 

Harjoittelu ulkomailla 

Harjoittelu ulkomailla tukee ammatillista kehittymistäsi ja kielitaitoasi sekä valmiuksiasi kansainvälistyä. 

Jos opiskelet ammatillisessa oppilaitoksessa, voit hakea työssäoppimispaikkaa ulkomailta oman oppilaitoksesi kautta.

Jos olet korkeakouluopiskelija, työharjoittelupaikkoja ulkomailta voivat välittää sinulle esimerkiksi oma oppilaitos, EDUFI-harjoittelun osalta Opetushallitus, joka vastaa kansainvälisestä liikkuvuudesta ja yhteistyöstä sekä kansainväliset opiskelijajärjestöt.

Työhaastattelu- tai työnhakumatka EU- ja ETA-alueelle ja Sveitsiin

Työnhakumatka työttömyyspäivärahalla

Työttömänä työnhakijana voit lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää samalla oikeutesi Suomesta maksettavaan työttömyysturvaan. Työnhakumatkan aikana sinulla on mahdollisuus saada vain ansiopäivärahaa ja peruspäivärahaa. Matkan aikana et voi saada työmarkkinatukea.

Työttömyysturvan saaminen ulkomaille edellyttää, että olet ennen matkaa ollut työttömänä vähintään neljä viikkoa. TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija voi harkintansa mukaan lyhentää tätä jaksoa erityisestä syystä, esimerkiksi jos olet jo sopinut työhaastattelun. Työttömyysajaksi voidaan laskea myös se aika, kun olet osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.

Ilmoita matkustuspäivä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun hyvissä ajoin ennen lähtöäsi. Se tiedottaa työttömyysturvan maksajalle, että lähdet työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin.

Tilaa hyvissä ajoin ennen lähtöäsi Kelasta tai työttömyyskassaltasi U2-lomake, jonka viet kohdemaan työvoimatoimistoon. Kela tai työttömyyskassa ratkaisee, täyttyvätkö edellytykset siirtää niiden toimivaltaan kuuluvaa työttömyyspäivärahaa.

Ilmoittaudu kohdemaassa seitsemän päivän kuluessa työnhakijaksi paikalliseen työvoimatoimistoon. Näin saat päivärahan myös matkan ajalta. Jos ilmoittaudut myöhemmin, saat rahaa vasta ilmoittautumispäivästäsi alkaen. 

Työnhakusi aikana sinun pitää noudattaa velvoitteita ja valvontamenettelyjä, joita kohdemaan työvoimaviranomaiset ovat asettaneet.

Työttömyyspäivärahan maksaa Kela tai työttömyyskassa. Työhakumatkan aikana voit hakea työttömyyspäivärahaa tavalliseen tapaan verkossa tai voit postittaa työttömyysajan ilmoituksesi maksajalle. 

Työhaastattelumatkojen korvaus

TE-toimisto tai kuntakokeilu voi myöntää sinulle korvausta toiseen EU- tai ETA-maahan tehtyjen edestakaisten työhaastattelumatkojen matka- ja yöpymiskustannuksiin, jos hakemasi työ kestää vähintään kaksi viikkoa ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Sveitsiin kohdentuvista työnhakumatkoista ei voi myöntää matka- ja yöpymiskustannustenkorvausta.

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi matkan jälkeen 

Kun palaat Suomeen, ilmoittaudu välittömästi työnhakijaksi. Työttömyysturvaasi voi tulla muutoksia, jos et palaa Suomeen, etkä ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään sinä paluupäivänä, joka on mainittu U2-lomakkeessa. Tällöin et saa työttömyyspäivärahaa ennen kuin olet ollut työssä tai työvoimakoulutuksessa Suomessa neljä viikkoa. Työmarkkinatukeen sinulla voi olla oikeus.

Saat tarkempia ohjeita TE-toimistosta, kuntakokeilusta, Kelasta tai työttömyyskassasta. 

Jos et ole EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, ota yhteyttä TE-toimistoon tai kuntakokeiluun ja työttömyysturvan maksajaan.

Lue lisää

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Mikä ammatti sopii sinulle? Ammatinvalinta on merkittävä päätös, mutta se ei määritä koko loppuelämääsi. Näin ollen voidaankin puhua laajemmin urasuunnittelusta elämän eri vaiheissa, sillä ammattia voi joutua vaihtamaan useaan kertaan joko omasta halusta tai olosuhteiden pakottamana, kuten työllisyystilanteen tai oman terveydentilan muuttumisen myötä.

Urasuunnittelun lähtökohtana on selvittää, mistä olet kiinnostunut. Sinun kannattaa pohtia, mitä toiveita sinulla on työhön liittyen ja miten arvosi vaikuttavat ammatinvalintaan. Lisäksi on olennaista tunnistaa sekä omat vahvuudet että rajoitukset. Sen jälkeen kannattaa lähteä hankkimaan tietoa eri ammateista, jotta löytäisit sinulle sopivimpia vaihtoehtoja. Ota selvää, mitä koulutusta sinua kiinnostaviin tehtäviin pääseminen vaatii. Kannattaa tutustua myös alan ja ammatin tulevaisuuden näkymiin.

Näihin pohdintoihin saat apua ammatinvalinnan ja uraohjauksen psykologipalvelusta. Voit myös osallistua uravalmennukseen, jossa pohdit urapolkuasi yhdessä valmentajan ja muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Jos haluat ammattilaisen apua ja näkemyksiä koulutukseen liittyvien pohdintojesi tueksi, ota yhteyttä TE-palveluiden koulutusneuvontaan. Alle 30-vuotiaat saavat maksutonta apua ja tukea Ohjaamoista esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen ja asumiseen liittyen.

Palvelut
Aiheesta muualla

Miten löydän sopivan ammatin?

Erilaisia ammatteja on lukuisia, ja sopivan ammatin tai työtehtävän löytäminen voi tuntua hankalalta. Voit katsoa pohdintojesi tueksi seuraavat lyhyet videot.

Videoiden katsomisen jälkeen voit tutustua erilaisiin urasuunnittelun työkaluihin ja tietoa tarjoaviin verkkosivuihin.

Työmarkkinatorin Ammattitieto-osio

Työmarkkinatorin Ammattitieto-osiossa voit tutustua eri aloihin ja ammatteihin. Ammattikuvaukset sisältävät tietoa ammatin osaamisvaatimuksista, palkasta ja ammattiin vaadittavasta koulutuksesta. Voit saada vinkkejä oman uravalintasi tueksi eri ammateissa työskentelevien haastatteluista.

Työmarkkinatorin uratarinat

Työmarkkinatorin Ajankohtaista-osiosta löytyvistä uratarinoista voit lukea, millaisia urapolkuja eri ihmisillä on ja millaisia kokemuksia heille on kertynyt työuransa aikana.

AVO-ammatinvalintaohjelma

AVO-ammatinvalintaohjelman avulla voit pohtia omia kiinnostuksenkohteitasi ja toiveitasi työn sisällöstä. Lopuksi ohjelma tarjoaa vastaustesi perusteella ehdotuksia soveltuvista ammateista.

Töissä.fi

Töissä.fi-sivustolta löydät tietoa siitä, millaisissa tehtävissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet työskentelevät. Lisäksi voit lukea valmistuneiden kertomuksia erilaisista työtehtävistä.

Työvoimabarometri

Työvoimabarometrin avulla voit tutkia, millaiset työllistymismahdollisuudet valitsemallasi alalla on eri alueilla. Löydät työvoimabarometrista tietoa 200 eri ammatin työllisyystilanteesta ja kehitysnäkymistä.

Osaamistarvekompassi

Osaamistarvekompassi sisältää tietoa siitä, millaista osaamista yhteiskunnassamme tarvitaan ja mitä muutoksia osaamistarpeissa on havaittavissa. Osaamistarvekompassi sisältää myös tietoa ammattialoista.

Kykyviisari

Kykyviisarilla voit kartoittaa työ- ja toimintakykyäsi ja selvittää omia vahvuuksiasi sekä mahdollisia kehittämisen kohteitasi.

Ammattiin kouluttautuminen

Kun olet löytänyt kiinnostavan ammatin, selvitä, tarvitsetko koulutusta. Vaihtoehtoja on paljon, sillä sinun on mahdollista hankkia osaamista ja kehittää ammattitaitoasi monenlaisissa oppilaitoksissa sekä monilla eri tavoilla, kuten lähi- tai etäopetuksessa.

Lue lisää

Opintopolku

Opintopolku on valtakunnallinen koulutustietopalvelu, joka sisältää tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa. Sen kautta voit löytää koulutusvaihtoehtoja ja hakea niihin.

Kiinnostaako yrittäjyys? 

Voit toimia myös yrittäjänä. Selvitä, mitä yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää ja sopisiko yrittäjyys juuri sinulle. Jos olet kiinnostunut yrittäjyydestä, voit osallistua yrittäjyyskoulutukseen tai uravalmennukseen.

Lue lisää
Aiheesta muualla

Sovi vuorotteluvapaasta työnantajasi kanssa. Vuorotteluvapaa on vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää kestävä vapaa, jonka aikana sijaiseksesi palkataan työtön henkilö.

Jos pohdit vuorotteluvapaalle jäämistä, tarkista täytätkö seuraavat ehdot.

  • Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei kuitenkaan koske sinua, jos olet syntynyt ennen vuotta 1957. 
  • Sinulla pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Työhistorian selvittää vuorottelukorvauksen maksaja eli työttömyyskassa tai Kela.
  • Olet ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolojakso.

Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajasi tulee palkata sijaiseksesi TE-palveluissa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.

Jos olet työllisyyden kuntakokeilun asiakas, ole yhteydessä alueesi TE-toimistoon vuorotteluvapaaseen liittyvissä asioissa.

Vuorottelukorvaus ja sen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voit saada vuorottelukorvausta. Saat korvausta, vaikka sijaisesi työsuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaasi.

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon, kun korvausta lasketaan. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.

Vuorottelukorvauksen määrittävä työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta.

Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaasi alkaa, korvauksesi lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja sen maksaa työttömyyskassa.

Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kela.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan tarkoitus on tukea jaksamistasi työssä ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle. Jos haluat, voit silti tehdä muita töitä vuorotteluvapaan aikana.

Vuorotteluvapaan aikana saamasi palkka ja muut työtulot vähentävät vuorottelukorvausta. Tällöin korvaus perustuu niin sanottuun soviteltuun päivärahaan. Sinulla ei ole oikeutta korvaukseen yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta.

Vuorottelukorvauksesi suuruuteen eivät vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitsemasi ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan et saa vapaata. Vuorottelukorvaukseesi eivät siis vaikuta esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha tai erilaiset voitto- ja tulospalkkiot.

Työttömyysturvaan vaikuttavat lakisääteiset etuudet, kuten lasten kotihoidontuki, vähentävät myös vuorottelukorvausta.

Vuorottelukorvauksesi määrään eivät sen sijaan vaikuta muun muassa

  • perhe-eläkkeet,
  • asumistuki,
  • lapsilisä,
  • toimeentulotuki tai
  • omaishoidon tuki.

Korvausoikeuden rajoitukset

Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen siltä ajalta, kun

  • saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan saat vastaavaa vapaa-aikaa – katso tarkennus luettelon alta,
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta,
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa,
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin oman työnantajasi palveluksessa,
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa tai
  • saat työttömyysturvalaissa määritettyä etuutta, kuten sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityshoitorahaa tai koulutustukea

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuna palkkana ei pidetä

  • työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi tai
  • niitä luontoisetuja, joita saat myös vuorotteluvapaan aikana.

Korvauksen hakeminen

Kun aiot jäädä vapaalle, toimita ennen vapaan alkamista TE-toimistoon selvitys siitä, että vapaan edellytykset täyttyvät. Niitä ovat edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus. Voit todistaa nämä esimerkiksi palkkatodistuksesi jäljennöksellä.

Hae vuorottelukorvausta työttömyyskassastasi tai Kelasta.

Hakulomakkeita saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta tai TE-toimistosta.

Liitä hakemukseen palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.

Vuorottelukorvauksen takautuva hakuaika on kolme kuukautta.

TE-toimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kelalle. Ne päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Toimita alueesi TE-toimistoon

  • hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajasi kanssa allekirjoittamasi vuorottelusopimus sekä
  • joko ennen vuorotteluvapaasi alkamista tai viipymättä vuorotteluvapaasi alkamisen jälkeen luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaasi ajaksi, mieluiten esimerkiksi jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta.

Ilmoitusvelvollisuudet

Kun saat vuorottelukorvausta, ilmoita sen maksajalle viipymättä työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen. Jos saat liikaa korvausta, joudut maksamaan sen myöhemmin takaisin.

Työnantajasi taas on ilmoitettava viipymättä TE-toimistolle, jos vuorotteluvapaalla olevan sijaisen palvelussuhteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa työsuhde päättyy aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

Anna palautetta sivun sisällöstä (webropol.com)

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Työsuhteen päättäminen voi olla sinulle ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun kaipaat muutosta työhösi, etsit uusia haasteita tai olet muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen ovat keinoja, joilla voit päättää työskentelyn nykyiselle työnantajallesi.

Jos haluat itse päättää vakituisen työsuhteesi, kyseessä on irtisanoutuminen. Voit irtisanoutua työstäsi ilman erityisiä perusteita. Työnteko ei pääty välittömästi irtisanoutumiseen, vaan sen jälkeen alkaa irtisanomisaika, jonka ajan sinun on jatkettava työntekoa. Irtisanomisaika määritetään työsopimuslaissa, mutta siitä on voitu poiketa joko alasi työehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Tarkista työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat Työsuojelun sivuilta. 

Voit irtisanoutua myös kesken määräaikaisen työsuhteen, jos olet sopinut siitä työnantajan kanssa työsopimuksessa tai työsuhteen aikana.  

Irtisanoutumisesta on kohteliasta ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin, jos se on mahdollista. Voit ilmoittaa irtisanoutumisesta erillisellä irtisanoutumisilmoituksella tai sähköpostiviestillä, josta löytyy irtisanomisilmoituksen lisäksi nimesi, henkilötietosi ja päivämäärä. 

Työsuhteen purkaminen

Työsuhteen alussa olevana koeaikana voit purkaa työsuhteen ilman erillistä syytä koeaikapurkuna. Koeaikapurussa päätät työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi eli käytännössä samana päivänä.

Työntekijänä voit purkaa työsopimuksen myös, jos työnantajasi rikkoo tai laiminlyö erittäin vakavasti omia velvoitteitaan, kuten palkanmaksua tai työturvallisuutta.

Aiheesta muualla

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Haluatko kehittää omaa osaamistasi? Voit kehittää ammatillista pätevyyttäsi monella eri tavalla.

Tunnista osaamisesi

Oletko tietoinen kaikesta siitä, mitä osaat? Sinun on tärkeää tietää, mitä jo osaat ja mitä voisit vielä oppia, jos tavoittelet uutta työtä tai haluat kehittää osaamistasi. Voit täydentää osaamistasi ja tutkintojasi korkeakoulussa tai opiskella missä vain oppilaitoksessa työnteon ohessa.

Osaamisen ja tutkintojen täydentäminen korkeakoulussa

Korkeakouluissa voit täydentää aiempia korkeakoulututkintojasi tai opiskella kokonaan uutta alaa. Näitä erillisiä opintoja voit suorittaa myös työn ohessa ammatillisen pätevyyden lisäämiseksi.

Opiskelu työn ohessa

Jos olet töissä, voit suorittaa työn ohessa monimuoto-opintoja tai voit kysyä työnantajaltasi mahdollisuutta pitää vuorottelu- tai opintovapaata.

Monimuoto-opinnot on suunniteltu käytäväksi työn ohessa, joten lähiopetusta on vähemmän ja se painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Monimuoto-opinnoissa yhdistetään eri opiskelumuotoja, joten se voi sisältää esimerkiksi lähiopetusta, verkko-opiskelua, opintoryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua. 

Vuorotteluvapaa on pidempi vapaa, josta sovit yhdessä työnantajasi kanssa. Voit käyttää vapaan esimerkiksi opiskeluun.

Opintovapaakäytännöt vaihtelevat työpaikoittain, joten keskustele niistä oman työnantajasi kanssa.

Palvelut
Lue lisää

Työn tekemisen tavat muuttuvat ja tarjoavat sinulle uusia mahdollisuuksia työllistyä. Palkkatyön sijaan voit työllistää itsesi esimerkiksi yrittäjänä, kevytyrittäjänä, apurahalla, freelancerina tai ammattiurheilijana.

Itsensä voi työllistää monin eri tavoin. Voit hankkia toimeentulosi samanaikaisesti tai vuorotellen useista eri lähteistä. Voit esimerkiksi työskennellä palkkatyön tai opiskelun ohella osa-aikaisesti kevytyrittäjänä tai työsi voi koostua useista lyhytaikaisista vuokratyötilaisuuksista. Oletko tullut ajatelleeksi, että voisit saada tuloja myös harrastuksesi avulla?

Sinulle saattaa nousta mieleen työttömyysturvaan liittyviä kysymyksiä. Ei ole olemassa yksiselitteistä mallia, joka koskisi kaikkia itsensä työllistäjiä, sillä tekemäsi työn määrällä ja kestolla on vaikutusta saamaasi työttömyysturvaan. Kannattaa tutustua Työttömyysturva-osioon sekä kysyä lisätietoja työttömyysturvaneuvonnasta.

Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä?

Tutustu Työmarkkinatorin yrittäjyyssisältöihin.

Yrittäjyysosio

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)