Saritan tarina: Matkalla kohti unelmia

Uratarina

Olen päässyt tutustumaan työelämään jo ala-asteella, kun vietin paljon aikaa äitini lounaskahvilassa ja pääsin auttamaan erilaisissa työtehtävissä. Ensimmäiset kesätyöpaikkani olivat luonnollisesti tuossa lounaskahvilassa. Asiakaspalvelu ja myyntityö ovat olleet jo alusta lähtien merkittävässä roolissa urallani.

Kun täytin 18 vuotta, aloitin lukion ohella työt R-kioskilla. Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2016, mutta jatko-opiskelupaikkaa ei ollut tiedossa. Suuret haaveet näyttelijän tai rakennusarkkitehdin urasta eivät olleet enää niin selkeät ja päädyin pitämään välivuoden.

Välivuoden alussa tutustuin nykyiseen mieheeni ja aloin viettämään lähes kaiken vapaa-aikani Seinäjoella hänen luonaan. Välivuosi eteni hurjaa vauhtia. Tein Raumalla töitä kahdessa eri kioskissa, ja mahdutin usein yhteen päivään aamuvuoron yhdessä kioskissa ja iltavuoron toisessa. Kun vapaapäiviä oli muutama, ajoin Raumalta Seinäjoelle, jotta sain olla mieheni kanssa.

Keväällä oli taas yhteishaun aika. Päätin hakea opiskelemaan ainoastaan Seinäjoen ammattikorkeakouluun, jotta voisin muuttaa mieheni kanssa samaan osoitteeseen. Sain opiskelupaikan, vaikken pääsykokeisiin valmistautunutkaan. Tuolloin en vielä edes tiennyt, mitä kaikkea liiketalouden opinnot pitäisivät sisällään.

Opiskeluiden ohella työskentelin kaupassa myyjänä ja olin aina valmis ottamaan lisätöitä, kun niitä tarjottiin. Pyrin yhdistämään työt ja opinnot mahdollisimman hyvin. Koulussa meidän tuli valita, mihin suuntautuisimme opinnoissamme. Valinta oli minulle helppo, sillä taloushallinto ei kiinnostanut minua ja markkinointi oli erittäin kaukainen ajatus. Johtaminen tuntui luontevalta ja mielenkiintoiselta, minkä lisäksi minulla oli siitä jo jonkinlaista kokemusta. Innostukseni johtajuuteen ja siihen liittyviin seikkoihin näkyi arvosanoissa, jotka olivat usein kiitettäviä.

Samoihin aikoihin minut ylennettiin töissä esimieheksi. Esimiehenä työskentely oli mukavaa ja antoi hyvää kokemusta opiskeluiden ohella. Koronan alussa kaupanala muuttui merkittävästi ja tein yhä enemmän töitä. Opintoni kärsivät, sillä annoin työlleni paljon. Lisäksi olen erittäin ekstrovertti ja suoriudun paremmin, kun olen tekemisissä muiden kanssa, joten opiskelu etänä oli minulle kidutusta. Ihmeiden aika ei ole kuitenkaan ohi, ja sain rutistettua opintoni loppuun viime syksynä. Opinnäytetyö painoi mieltäni noin kolmen vuoden ajan, mutta vihdoin se on saatu tehtyä.

Yrittäjäksi 23-vuotiaana

Samalla kun yritin saada opintoja valmiiksi, päätin vaihtaa työpaikkaa. Tieni vei takaisin R-kioskille kesällä 2021. Tällä hetkellä olen R-kioskilla kauppiaana eli olen franchising-yrittäjä. Kauppiasurani alkoi vauhdikkaasti ja ensimmäisen kokonaisen vuoden jälkeen olin ehdolla vuoden kauppiaaksi ja olin Suomen kovin makeismyyjä vuosimallia 2022. Voin siis suomalaiseen vaatimattomaan tyyliin todeta, että jotain on tehty oikein.

Tiedostan, ettei näitä asioita olisi saavutettu ilman huikeaa tiimiäni. Hyvällä tiimityöllä, pienellä kekseliäisyydellä ja realistisilla tavoitteilla olemme saaneet paljon aikaan. Pyrin johtajana muistamaan oppimani asiat, kannustamaan, palkitsemaan, ohjaamaan sekä kiittämään tiimiäni usein. Yrittäjänä olen oppinut tavoitteiden tärkeyden, sillä myyntiä on vaikea johtaa ilman tavoitteita. Opinnäytetyö on tukenut tavoitteellista johtamistani, ja sitä tehdessä sain paljon tärkeitä oppeja uraani ajatellen.

Kauppiasura tuo hyvää kokemusta tulevaisuutta varten. Olen oppinut paljon, mutta paljon on edelleen opittavaa. Yrittäjänä olen päässyt tai välillä jopa joutunut tekemään myös niitä asioita, jotka eivät koulussa kiinnostaneet minua laisinkaan. Kauppiaana olo on ollut aikamoista vuoristorataa, sillä yrittäjänä minulla on suuri vastuu omasta tiimistäni, yrityksestäni sekä minusta itsestäni.

Vapaa-ajalla on välillä vaikeaa olla ajattelematta työasioita ja välillä vapaapäivä voi yhtäkkiä muuttua työpäiväksi. Pienessä työyhteisössä pienetkin asiat voivat olla suuria ja yhtäkkinen kiire tai sairastumiset voivat vaatia paljon joustoa niin minulta kuin tiimiltänikin. Kauppiasurani alussa olin erittäin stressaantunut, sillä kaikki oli uutta ja tekemistä olisi ollut jatkuvasti, enkä osannut sulkea työasioita pois mielestäni. Nyt osaan jo olla hieman armollisempi itseäni kohtaan, enkä säti itseäni, vaikka olisin unohtanut jotain. Uskon, ettei mitään peruuttamatonta voi tapahtua ja kaiken saa aina korjattua. Myös minä teen virheitä, ja yritän ottaa niistä opikseni. Haasteita yrittäjyyteen on toki viime aikoina lisännyt maailmalla tapahtuvat asiat sekä inflaatio.

Tulevaisuus avoinna

Urani on vielä melko alussa, olenhan vasta 25-vuotias. Kauppiaana olo on mukavaa, mutta tiedostan, etten aio olla loppuelämääni kauppias, vaan haluan uusia haasteita. Kauppiasura on kuitenkin opettanut paljon ja suosittelen franchising-yrittäjyyttä kaikille niille, jotka haluavat kokeilla turvallista yrittäjyyttä, jossa riskit ovat huomattavasti pienempiä. Itse olen ollut tyytyväinen ja tällaisena stressaajana on hyvä, että minulla on suuri tukiverkosto takanani. Uskon kuitenkin, että minulla olisi paljon enemmän annettavaa johtajana tai tiiminvetäjänä kuin asiakasrajapinnassa. Johtajuus, myynnin johtaminen ja tietynlainen valmentaminen ovat lähellä sydäntäni.

Haaveita pitää olla. Oma tavoitteeni on löytää sellainen ammatti, jossa pääsen inspiroimaan muita ja käyttämään luovuuttani. Koskaan ei voi löytää etsimäänsä, ellei sitä lähde konkreettisesti hakemaan. Koen olevani matkalla unelma-ammattiini, vaikken tarkalleen vielä tiedä, mikä se on ja haluaisinko opiskella lisää. Tämän takia pidän tulevaisuuden avoinna ja olen valmis uusiin haasteisiin. Tiedän kuitenkin, että R-A-K-A-S-T-A-N kehittää itseäni, yritykseni myyntiä sekä henkilökuntani osaamista. Haluankin sanoa, että urallaan kannattaa edetä ja ottaa vastaan uusia haasteita. Kliseisesti totean, ettei mikään ole lopullista ja kaikella on tarkoitus.

Innolla jaan kokemuksiani ja tutustun uusiin ihmisiin, joten laita ihmeessä viestiä vaikkapa Linkkarin kautta!

Sarita Jääskeläinen
R-kauppias