Thean tarina: Työelämä saa olla vaiherikasta

Uratarina

Kirjoitusten jälkeen aloitin filosofian opiskelun humanistisessa tiedekunnassa Helsingin yliopistolla. Opinnot olivat vaativat, mutta äärimmäisen antoisat. Ajattelemaan oppiminen ja asioiden metatason kriittinen tarkastelu kehittyivät opintojen aikana ja koen näin jälkikäteen, että siitä on ollut valtavasti hyötyä elämässäni. Suoritin opinnot muuten kokonaan, mutta gradu jäi tekemättä, joten tutkinto jäi alempaan korkeakoulututkintoon (HuK).

Tutustuin opintojen aikana ihmisiin, joiden kanssa koin yhteenkuuluvuutta, yhteistä ajattelutapaa ja asennetta elämään. Tämä oli minulle valtavan tärkeää. Koen, että itsetuntoni otti ison harppauksen opintojen myötä, koska opin ajattelemaan, enkä pelkästään omaksunut faktoja. Toivoisin, että filosofiaa opetettaisiin paljon enemmän jo lukioikäisille sen suuren hyödyn takia.

Opintojen aikana sain opettajan sijaisuuden, ja olin vuoden töissä ala- ja yläasteilla. Tämän jälkeen pääsin opiskelemaan psykologiaa. Tein opinnot melkein kokonaan valmiiksi kahdessa vuodessa, koska opintotuki oli jo käytetty ja oli taloudellisesti pakko saada opinnot nopeasti valmiiksi. Gradua tein pidempään. Aloitin monitieteellisessä tajunnantutkimusryhmässä, jota johti Antti Revonsuo. Tutkimusryhmässä mukana oleminen piristi valtavasti opiskeluaikaani, sillä tajunta on niin kiehtova aihe. Tein graduni uniuhkasimulaatioteoriasta, joka oli Revonsuon uusi teoria unien funktiosta. Pääsin myös kirjoittamaan tieteelliseen julkaisuun ensimmäistä kertaa.

Olin opiskellut ennen psykologian opintojani psykodraamaa, ja 3,5 vuoden opintojen myötä valmistuin toiminnallisen ryhmätyön ohjaajaksi. Lisäksi täydensin koulutustani psykoterapian erikoispsykologi -opinnoilla, tein lisensiaattitutkinnon sekä suoritin työterveyspsykologin pätevöittävät opinnot. Tein myös tohtorintutkinnon töiden ohessa.

Oli aivan mahtavaa saada työskennellä oman arvomaailman mukaisesti

Työni psykologian alalla alkoi nuorten kriisipoliklinikalla, jossa itsetuhoiset nuoret kävivät kriisikäynneillä. Sieltä siirryin aluepoliklinikalle. Viihdyin nuorten parissa monta vuotta ja löysin aiheen väitöskirjaani, sillä huomasin, että nuorilla ei tunnistettu persoonallisuushäiriöitä. Esimerkiksi epävakaan persoonallisuushäiriön oireiston hoito vaatii aivan muuta kuin masennuksen hoitoa ja masennuslääkkeitä.

Täydensin työtäni nuorten parissa siirtymällä useaksi vuodeksi osa-aikaiseksi tutkijaksi THL:lle. Kirjoitin moniin tieteellisiin artikkeleihin, Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria -kirjaan sekä nuorten oireilua käsittelevään kirjaan. Pääsin puhumaan kansainvälisiin kongresseihin, mistä pidin erittäin paljon. Tiedeyhteisö on tiivis ja lämminhenkinen, eivätkä etäisyydet ole pitkiä edes toiselle puolelle maapalloa, kun on yhteinen tavoite kehittää hoitoja ja ymmärrystä mielenterveydestä ja persoonallisuushäiriöistä.

Siirryin ensin osa-aikaisesti ja myöhemmin kokopäiväisesti yksityiselle puolelle tekemään kognitiivisia terapioita alkoholin liikakäyttäjien parissa. Lisäksi tein työterveyspsykologin töitä ja vuoden 2011 valmistumiseni jälkeen myös psykoterapiaa.

Opiskeluystäväni alkoi suunnitella ja oli aloitteellinen yritystoiminnan aloittamisessa. Pohdimme yhdessä, millainen olisi hyvä alkutiimi, ja niin psyykkisen hyvinvoinnin keskus Komppi sai alkunsa. Alkoi kuuden vuoden työrupeama, enkä olisi ikinä arvannut, millaista siitä tulisi. Halusimme perustaa eettistä ja laadukasta psykoterapiaa ja psykiatriapalveluita tuottavan keskuksen. Siihen aikaan monet psykoterapeutit toimivat omissa yksiöissään, ja halusimme tarjota koulutetuille asiantuntijoille työyhteisön, jossa toimii samanhenkiset kollegat, saa kouluttautua ja keskittyä ydinosaamiseen. Halusimme myös tarjota turvaa asiakkaille, jotka miettivät esimerkiksi hoidon laatua tai sen tuloksellisuutta.

Lähdimme kehittämään portaittaista hoitomallia muutamasta interventiosta sparreihin ja lyhytpsykoterapiaan, aina Kelan tukemaan pitkään psykoterapiaan asti. Ideamme oli, että hoidon piiriin piti päästä nopeasti. Monet saisivat tarvitsemansa hyödyn nopeasti lyhyemmästä hoidosta, minkä myötä tulisi tilaa pitkään psykoterapiaan niille, joille juuri kyseinen hoito on oikea.

Kun yrityksemme oli vuoden vanha, avasimme toisen toimipisteen keskustaan. Kahden vuoden jälkeen päätimme hankkia tiimiimme laajempaa osaamista. Se käynnisti nopean kasvuvauhdin. Avasimme muutamassa vuodessa 16 uutta toimipistettä ja tuntui, ettei mieli melkein pysynyt vauhdissa mukana. Toiminnassamme oli tästä huolimatta eettinen pohja ja menimme kaikessa laatu edellä. Oli aivan mahtavaa saada työskennellä oman arvomaailman mukaisesti. Sain myös käyttää omaa luovuuttani johtoryhmän tiimissä ja hallituksessa. Monen vaiheen jälkeen päädyimme yrityskauppaan, ja Komppi yhdistyi osaksi Mehiläistä.

Suurin onnistumiseni on rohkeus ja sinnikkyys

Näin siis päädyin aluksi työntekijänä ja sittemmin yrittäjänä toimimaan Mehiläisessä, jossa teen nyt työterveysvastaanottoa ja erilaisia projekteja, kuten Pääasia-podcastia, minkä lisäksi olen toiminut muun muassa asiantuntijana median suuntaan. Olen saanut puhua medialle hyvin monenlaisista asioista, mutta olen mukana vain, jos koen, että itselläni on osaamista käsiteltävästä aiheesta. Pidän erittäin paljon nykyisestä laajasta ja luovasta toimenkuvastani. Kiireisten vuosien jälkeen työskentelen kolmena päivänä viikossa, minkä lisäksi voin tehdä lisätöitä oman jaksamiseni ja innostumiseni mukaisesti.

Ensimmäisen kerran elämässäni työ ei vie kaikkea aikaa arjesta ja pienen identiteettikriisin jälkeen olen onnellinen ajallisesta vapaudestani. Olen saanut olla esillä paljon, mikä ei aina ole ollut täysin ristiriidatonta. Urani eri vaiheissa olen ollut hyvinkin vaativa ja itsekriittinen, mutta tätä ajattelutapaa minun on ollut pakkokin haastaa. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen, kunhan on aito ja pyrkii mahdollisimman syvään läsnäoloon. Ja tietenkin tieteellisyyteen.

Suurin onnistumiseni on rohkeus ja sinnikkyys työurani monissa eri vaiheissa: väitöksen loppuunsaattamisessa, kasvuyrityksen monenlaisissa vaiheissa sekä esillä olemisessa satunnaisesta epävarmuudestani huolimatta. Onnistumiset ovat osa haasteita ja niiden ylittämistä. Kun ei anna pelkojensa hallita, voi päästä tekemään yllättäviä asioita ja löytää itsestään uusia puolia. Olen kovin onnellinen tästä jo nyt. On ollut tärkeää, että olen saanut tehdä töitä omana itsenäni ja tuottaa aidosti omannäköistä sisältöä.

Jokaiselle on oma paikkansa maailmassa. Neuvonkin uskallukseen. On parempi yrittää, vaikka asiat menisivät joskus myös pieleen, kuin miettiä jälkikäteen, miten elämä olisikaan mennyt, jos olisi uskaltanut kokeilla.

Olen onnekas, kun olen saanut käyttää laajasti osaamistani

Lapsena olin ensin kiinnostunut astronomiasta ja sen jälkeen arkeologiasta. Luin alan klassikoita jo ala-asteen alkuvuosina. Arkeologiassa kiehtoi se, mitä kaikkea ihminen onkaan ollut ja mitä kaikkea voimmekaan ymmärtää ihmisenä olemisesta. Mysteeri ei selviä lopullisesti koskaan. Tämä on ihmisenä olemisessa mahtavaa.

Olen onnekas, kun olen saanut käyttää koko potentiaaliani, luovuuttani ja sosiaalisuuttani sekä esiintyä. Samalla olen kokenut kliinisen työn tekijä.

Työelämä saa olla vaiherikasta. Olen oppinut, ettei koskaan tiedä, missä kohtaa tulee tarvitsemaan oppimiaan taitoja, vaikka niitä ei heti pääsisikään hyödyntämään.

Vapaa-ajallani harrastan musiikkia ja liikuntaa. Pidän sosiaalisesta elämästä, ja perhe ja ystävät ovat minulle tärkeitä. Hyvinvointini perusta on itseni kuunteleminen ja sen mukaan toimiminen. Karsin huonot vaikutukset elämästäni ja lisään sellaista, mistä pidän ja mikä on arvojeni mukaista.

Thea Strandholm