Maahanmuuttajataustaiset toivovat työelämässäkin aitoja ja avoimia kohtaamisia
Kuvassa Jassin Rezai (vasemmalla), Michaël Fandi ja Maria Vert-Miller.
Aitoja ja avoimia kohtaamisia sekä keskittyminen hyvään, vaikka välillä olisikin vaikeaa. Niin erilaisista kulttuureista kuin Maria Vert-Miller, Michaël Fandi ja Jassin Rezai ovat alkujaan lähtöisin, toiveet ovat samanlaisia. Kaikkien kolmen uratarinat kuultiin Keski-Suomen ELY-keskuksen perjantaina 17.5. järjestämässä Maahanmuuttajien urapolkuja -tilaisuudessa, jossa lisäksi tehtiin uraohjauksen ajankohtaisia nostoja eri näkökulmista.
Paikalla oli kahdeksisenkymmentä maahanmuuttajien parissa ohjaustyötä tekevää ammattilaista sekä yritysten edustajia.
Keski-Suomen ELY-keskus vastaa Keski-Suomen elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmän koordinoinnista ja järjesti tilaisuuden siinä roolissa. Tilaisuuden järjestelyissä olivat mukana ELYn maahanmuuttajatyötä tekevät asiantuntijat.
Kellomaa, jossa tulee olla aktiivinen ja kärsivällinen
Maria Vert-Miller työskentelee Keski-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntijana. Alkujaan hän tuli Suomeen opiskelemaan Pohjois-Venäjältä vuonna 2011.
” ’Otetaan riski ja kokeillaan’ on elämäntarinani Suomessa”, Vert-Miller hymyilytti yleisöään. Sitaatilla hän viittasi siihen, miten hänelle kolmessakin eri työhönottotilanteessa oli tuumittu, kun hänet palkattiin tehtäviin ensimmäisenä maahanmuuttajataustaisena.
Yhteisöohjaaja Michaël Fandi monikulttuurikeskus Gloriasta kertoi kuulijoilleen tuleensa Suomeen rakkauden perässä Ranskasta 2004. Työskentely lasten ja nuorten parissa innosti kaikkein eniten uravalintavaiheessa. Ranskassa hankitulla tutkinnolla – tai varsinaisesti kyse oli Suomen järjestelmään kuulumattomasta luvasta työskennellä alakouluissa – ei tehnyt sellaisenaan mitään. Fandi kouluttautuikin nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Hän kertoi olevansa varsin päättäväinen elämässä ja on mennyt sinne, mihin on oikeasti tuntenut paloa.
”Matkan varrella aidot kohtaamiset ovat aina jättäneet minuun jäljen. En usko neuvomiseen, mutta kylläkin aitoihin kohtaamisiin.”
Jassin Rezai puolestaan tuli Suomeen 2001 kiintiöpakolaisena Afganistanista. Peruskoulun jälkeen hän suuntasi lukioon. Kun hän kirjoitti ylioppilaaksi, lukioissa oli vielä varsin vähän maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Nykyisin Rezai työskentelee Jyväskylän kaupungilla kotoutumisohjaajana.
Hänenkin puheenvuoronsa oli lempeän huumorin sävyttämä. Varsin pian Suomeen tulonsa jälkeen Rezai kertoi huomanneensa suomalaisten tarkan aikakäsityksen.
”Ymmärsin, että tämä on sellainen kellomaa, jossa tulee olla aktiivinen ja kärsivällinen!”
Jassin Rezai tuli pian sinuksi uuden kotimaansa kanssa, kävi koulut ja siirtyi työelämään.
”Sanoisin, että onnistumisten myötä pelkoni vaihtui rauhaksi. Muistan lämmöllä esimerkiksi joitakin opettajia, jotka auttoivat ja tukivat. Toivon, että jokainen maahanmuuttajalasten ja -nuorten parissa työtä tekevä harjaantuu ymmärtämään, miten voi tukea heitä."
Miten tunnistaa maahanmuuttajan potentiaali?
Joillakin aloilla on Suomessa osaajapula ja toisaalta on myös työttömyyttä. Maahanmuuttajien urapolut -tilaisuudessa pohdittiin, miten elinikäinen ohjaus toimii ja tunnistammehan maahanmuuttajataustaisen potentiaalin oikeasti.
Kansallisen elinikäisen ohjauksen strategiaa on hiljattain täydennetty ohjauksen osaamiskuvauksilla. Ne kertovat, millaista osaamista ohjauksessa tulee olla ja auttavat organisaatiota arvioimaan omaa tilannettaan. Tutkimusprofessori Jaana Kettunen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta kertoi, että ilahduttavasti esimerkiksi opinto-ohjaajien koulutuksen sisällöistä löytyy osaamiskuvauksen keskeisiä teemoja: eetteinen osaaminen, kieli- kulttuuri- ja sukupuolitietoisuus sekä vaikkapa sosiaalisen yhdenvertaisuuden tietoisuus.
”Ohjausalojen koulutuksen katvealue sen sijaan on, miten vähän huomiota kiinnitetään ohjausprosessin vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointiosaamiseen. Tämä on yllättänyt minut”, Kettunen sanoi.
Maahanmuuttopäällikkö Marja Riikonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta avasi tilaisuudessa maahanmuuttajanuorten rasismi- ja syrjintäkokemuksia.
”Paikoin kokemukset ovat suorastaan brutaaleja. Kaikkein eniten nuoret toivovat, että aikuiset ottavat vastuuta ja puuttuvat tilanteisiin. Ketään nuorta ei saa jättää yksin”, Riikonen kiteytti.