Mielenterveyden haasteet eivät sulje ovea työelämään – IPS-työhönvalmennus tuottaa tuloksia Oulussa ja Raahessa

IPS-mallia pilotoidaan osana sosiaali- ja terveysministeriön Terveydeksi-ohjelmaa, ja sen vaikuttavuudesta on saatu vahvaa näyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Pohjois-Pohjanmaalla mallia on kehitetty Pohteen, BusinessOulun ja Raahen työllisyyspalvelujen yhteistyönä. Tiivis yhteistyö on mahdollistanut työnhakijoille nopean ja yksilöllisen tuen, ja myös tulokset kertovat palvelun toimivuudesta.

"Lokakuusta 2025 lähtien palvelussa on aloittanut 89 asiakasta. Heistä 18 on työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Lisäksi yhdeksän henkilöä on tällä hetkellä työkokeilussa, ja muutama asiakas on aloittamassa opinnot syksyn aikana", summaa työhönvalmentaja Tiina Rautio Pohteelta.

Työ voi olla tärkeä osa kuntoutumista

Usein ajatellaan, että työnhakijan työelämävalmiuksien täytyy ensin vahvistua, ennen kuin hän on valmis hakemaan työtä ja työllistymään. IPS-työhönvalmennuksessa ajatellaan toisin: työelämään voi edetä jo kuntoutumisen aikana.

"Työtä voi hakea erilaisista elämäntilanteista ja voimavaroista käsin. Työnhaku ja työnteko voivat jo itsessään vahvistaa työelämävalmiuksia. Asiakkaan ei tarvitse olla täysin kuntoutunut työllistyäkseen. Päinvastoin työ voi olla tärkeä osa kuntoutumista, arjen hallintaa ja hyvinvoinnin vahvistumista. Työhönvalmentajalta saa tarvittaessa tukea työnhaun ja työnteon eri vaiheissa", selventää työnvälityksen prosessinomistaja Laura Rautio BusinessOulusta.

Päätösvaltaa asiakkaalle

IPS-työhönvalmennuksessa avoimuus on tärkeä periaate. Se tarkoittaa, että asiakas arvioi itse, milloin hän on valmis palaamaan työelämään tai aloittamaan työllistymistä tukevat palvelut.

"Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että työllisyyspalvelut ja asiakasta hoitava taho kulkevat samaan suuntaan. Kun yhteistyö on sujuvaa, asiakas saa tukea oikeaan aikaan ja oikeassa tilanteessa", toteaa koordinoiva asiantuntija Ulla Saarenpää Raahen työllisyysalueelta.

"Tutkimusten mukaan asiakkaan oma motivaatio ja halu sitoutua työntekoon ovat työhönvalmennuksen onnistumisen kannalta tärkeämpiä kuin asiantuntijoiden arviot hänen työllistymisvalmiuksistaan. Siksi asiakkaalle halutaan antaa enemmän päätösvaltaa siinä, milloin työelämään eteneminen tuntuu hänelle oikea-aikaiselta", Rautio taustoittaa.

Yhteistyö työnantajien kanssa on tärkeää

Työnantajien ja muiden kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen osa IPS-työhönvalmennusta.

"On tärkeää, että työhönvalmentaja tuntee työnhakijan vahvuudet ja osaa etsiä yrityksistä hänelle sopivia, todellisiin tarpeisiin perustuvia työtehtäviä. Työhönvalmentaja tukee työntekijän lisäksi työnantajaa ja työyhteisöä. Tämä voi vähentää mahdollisia ennakkoluuloja. Jatkuva tuki työsuhteen aikana auttaa ratkaisemaan haasteita ajoissa", sanoo Laura Rautio.

Lisätietoja:

Essi Järvinen, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde, essi.jarvinen@pohde.fi, p. 050 308 0720
Ulla Saarenpää, koordinoiva asiantuntija, Raahen työllisyysalue, ulla.saarenpaa@raahe.fi, p. 040 130 8169
Laura Rautio, työnvälityksen prosessinomistaja, BusinessOulu, laura.rautio@businessoulu.com, np. 040 357 8246