Mitä yrittäjän tulee tietää TE-uudistuksesta?

Uutinen

Nivalassa järjestettiin TE-uudistuksesta infotilaisuus yrittäjille ja työnantajille 27.11. Nitekin tiloissa. Tilaisuudessa puhuivat Ylivieska-Kalajoki-Nivala -työllisyysalueen tuleva johtaja Mervi Mäkihonka ja Nivalan hallintojohtaja Saara Mehtälä. Työllisyysalueella järjestetään marraskuussa kolme samankaltaista tilaisuutta eri paikkakunnilla, joissa kerrotaan, mitä yrittäjän tulee tietää TE-uudistuksesta, jotta hän osaa hyödyntää palveluita jatkossa.

Ylivieska-Kalajoki-Nivala -työllisyysalueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Ylivieska, Kalajoki, Nivala, Sievi, Alavieska ja Merijärvi. Työllisten määrä alueella on 20 243 (vuoden 2021 tilasto) ja väkiluku 46 389 (2023). Työllisyysalue on yksi Suomen pienimmistä, mikä mahdollistaa joustavan ja ketterän toiminnan sekä tiedonvaihdon. Alueen työttömyysaste on maakunnan keskiarvon alapuolella ja väestörakenne on nuorta, etenkin alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on suuri. Merkittävinä työllistäjinä työllisyysalueella toimivat palvelualat, teollisuus sekä maa- ja metsätalous.

Vuodesta 2025 alkaen työllisyyspalveluista tulee osa kuntien peruspalveluita samaan tapaan kuin esimerkiksi sivistyspalvelut tai yhdyskuntarakentamiseen liittyvät palvelut. Tavoitteena on tarjota lähipalveluita jokaisessa jäsenkunnassa.

Mervi Mäkihonka avasi TE-uudistuksen tavoitteita ja käytännön seurauksia esityksessään: ”Tarjolla tulee olemaan samat palvelut kuin aiemmin. Jatkossa ollaan yhteydessä suoraan omaan kuntaan. Tulevaisuudessa päätökset työllisyysalueen palveluista tehdään paikallisesti alueen elinkeinoelämän tarpeet huomioiden mahdollisimman vaikuttavasti. Haluamme tehdä mahdollisimman laajaa alueellista yhteistyötä. Työllisyyden ilmiö ei seuraa kuntarajoja ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen vaatii alueellista näkökulmaa.”

Tulevan työllisyysalueen keskeisimpinä tavoitteina on elinvoiman vahvistaminen elinkeinorakennetta monipuolistamalla ja vetovoimaisuutta lisäämällä. Tämä tapahtuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Elinkeinopalveluiden ja työllisyyspalveluiden tahdotaan nivoutuvan yhteen entistä tehokkaammin, kuten Saara Mehtälä sanoo: ”TE-palvelujen siirto kunnille mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön paikallisten yritysten kanssa. Nivalan TE-palveluihin tulee työnantaja- ja työnvälityspalveluiden TE-asiantuntija, joka tekee yhteistyötä tiiviisti kaupungin elinvoimatoimijoiden kanssa (NIHAK). Asiantuntija toimii TE-palveluiden ja NIHAKin rajapinnassa tiiviisti. Hän tekee esittelyjä yrityksille, ja on yrittäjien kanssa yhteistyössä. Alueen yrittäjät tietävät sitten, kehen voivat olla yhteydessä työllistämisasioissa.”

Tilaisuudessa yrittäjiä kiinnostivat erityisesti palkkatukiasiat ja työnantajapalveluiden saatavuus

Palkkatuki on tällä hetkellä osa valtion työllisyysmäärärahoja, jotka jaetaan ELY-alueiden kesken. Työllisyysmäärärahat ovat jatkossa niukemmat kuin edellisinä vuosina. Palkkatukia tullaan maksamaan työllisyysalueen yhteisestä budjetista, jonka kunnat rahoittavat ensi vuoden alusta alkaen. Tuen myöntämisen perusteet eivät muutu eikä hakemisen kanava. Haku tehdään edelleen työantaja-asioinnin kautta Työmarkkinatorilla.

Yrittäjiltä tuli toive, että työnantajapalvelut saataisiin yhdeltä ja samalta asiantuntijalta. Tämä koettiin tärkeäksi paremman kommunikaation ja joustavan asioinnin tähden. Mervi Mäkihonka kertoi, että Ylivieskaan, Kalajoelle ja Nivalaan tulee jokaiseen työnantajapalveluita hoitava TE-asiantuntija. He muodostavat tiimin, joka palvelee kaikkia työllisyysalueen yrittäjiä. TE-asiantuntijoiden yhteystiedot tulevat tämän vuoden loppuun mennessä kuntien www-sivuille ja numerot alkavat toimia vuoden alusta.

Kuntien taloudellinen vastuu

TE-uudistuksen myötä kuntien taloudellinen vastuu kasvaa. Jatkossa työttömyysturvamaksut tulevat muodostamaan ison menoerän kuntien budjeteissa. Ainoastaan työllistyminen avoimille markkinoille katkaisee kuntien maksuvelvollisuuden.

Mervi Mäkihonka peräänkuuluttaa yhteistyön merkitystä: ”Keskiössä on työnvälitys, jonka eteen eri toimijat tekevät töitä. Aito vuorovaikutus lisääntyy, kun lähipalvelut siirtyvät kuntiin. Paikallisuus tuo lisää vaikuttavuutta työllistymiseen. Työnhakijoiden tiiviimpi tapaaminen kasvotusten sekä työnhakijoiden että työnantajien parempi tunteminen antavat paremmat mahdollisuudet työllistämiseen.”

Kirjoittaja Kristiina Nyman, Projektipäällikkö NIHAK Rekry+ hanke.