Työkykyyn panostaminen kannattaa

Uutinen

Työkyvyn ylläpito on sekä työntekijän että työnantajan vastuulla koko työuran ajan. Jos työkyvyssäsi ilmenee pidempiaikaisia haasteita, on tärkeää, että tukitoimiin ryhdytään varhain. Työkykyä tukevia toimenpiteitä voidaan tehdä työpaikalla, minkä lisäksi tarjolla on myös työelämää tukevaa kuntoutusta.

Jotta voit tehdä työtä, sinun täytyy olla työkykyinen. Työkyvyllä tarkoitetaan fyysistä toimintakykyä, kyvykkyyttä sosiaaliseen vuorovaikutukseen, henkistä jaksamista ja voimavaroja sekä selviytymistä työelämän muutostilanteissa.

– Elämän ymmärrettävyys, hallittavuus ja ennustettavuus ovat nykyisin entistä haastavampia asioita. Työelämä on jatkuvassa muutostilassa, koska esimerkiksi johtamis- ja toimintatavat muuttuvat. Työtä tehdään myös entistä itsenäisemmin. Teknologia aiheuttaa sekä erilaisia helpotuksia että haasteita työelämään. Lisäksi väestörakenne ja jopa kieli, jota työelämässä käytetään, muuttuvat. Myös ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa, kuntoutuspäällikkö Birgitta Ojala (kuvassa) luettelee työkykyyn ja sitä kautta myös kuntoutukseen vaikuttavia tekijöitä.

Yhteinen vastuu työkyvyn ylläpidosta

Työntekijänä olet velvollinen huolehtimaan työkyvystäsi. Se tarkoittaa esimerkiksi terveellisten elämäntapojen noudattamista sekä aktiivisuutta ja lepoa sopivassa suhteessa. Tasapainoinen elämä auttaa pitkäkestoisen työuran rakentamisessa ja työssä jaksamisessa.

Henkilöstön työkyvyn ylläpito on myös työnantajan vastuulla. Työnantajan tulee tunnistaa, milloin työyhteisössä on tarvetta työkyvyn tukitoimille. Työkyvyn tuen täytyy rakentua koko työuran ajalle. Työkykyä voidaan seurata työpaikoilla erilaisilla mittareilla, kuten työhyvinvointikyselyillä ja työn laadun ja sairauspoissaolojen seuraamisella. Työnantajan tulee olla myös tietoinen mahdollisten vaaratilanteiden riskeistä ja puuttua niihin.

– Työntekijöiden kokemukset työpaikalla saadusta työkykyyn liittyvästä tuesta vaikuttavat suoraan esimerkiksi siihen, miten nopeasti he kykenevät palaamaan sairauslomalta työhön. Sillä on siis erittäin suuri merkitys, miten voimme työpaikoilla, Birgitta Ojala muistuttaa.

Nykyisin työurat ovat moniulotteisia, ja työtehtävät voivat vaihtua vuosien varrella useaan kertaan. Työkyvyn tukea on tarjolla urapolun alusta lähtien.

– Työhöntulotarkastuksessa arvioidaan, vastaako terveytesi työtehtäviä. Työurasi edetessä osaamiseen liittyvät asiat ovat yhä suuremmassa roolissa, kun työ muuttuu ja arjessa tulee erilaisia haasteita vastaan. Tällöin kykysi oppimiseen sekä uusiin tehtäviin ja työtapoihin mukautumiseen nousee merkittävään asemaan, Ojala kertoo.

Vaikuttavaksi keinoksi työkyvyn ylläpitämiseen on osoittautunut terveellisten elämäntapojen edistäminen työpaikalla. Myös työn mukauttamisesta puhutaan nykyisin paljon. Sillä tarkoitetaan työn räätälöintiä työntekijän työkyvyn mukaiseksi. Lisäksi erilaiset turvallisuuskoulutukset voivat olla hyödyllisiä.

Tukitoimiin kannattaa ryhtyä varhaisessa vaiheessa

Työkyvyssäsi saattaa ilmetä erilaisia haasteita työuran eri vaiheissa. Tietynlainen vaihtelu työkyvyssä on normaalia eli esimerkiksi vireystilasi ja valmiutesi työntekoon saattavat olla eri päivinä eritasoisia. Joskus jaksaminen saattaa kuitenkin heikentyä pitkäaikaisesti. Mitkä ovat merkit, joiden myötä työntekijän täytyisi havahtua miettimään, olisiko työkykyä tukeville toimenpiteille tarvetta, jos esihenkilö tai joku muu ei asiasta huomauta?

– Asiaa kannattaa pohtia siinä vaiheessa, kun sinusta tuntuu, että työ kuormittaa liikaa, fyysinen toimintakykysi ei riitä työstä palautumiseen, olet jatkuvasti väsynyt aamuisin, arkiset askareesi kuormittavat, koet stressioireita tai olet tyytymätön työhösi. Ennen kuin tilanne pitkittyy, kannattaa ryhtyä miettimään, voisiko jotain tehdä eri tavalla, olisiko aika vaihtaa työpaikkaa tai olisiko tarvetta kuntouttaville palveluille. Mitä varhaisemmin toimiin ryhdytään, sitä helpommin työkyky voidaan palauttaa. Jos esimerkiksi uudelleenkouluttautumista tai kuntoutustoimia aletaan pohtia vasta tilanteessa, kun voimavarasi ovat jo aivan lopussa, on työkyvyn palauttaminen huomattavasti haastavampaa, Birgitta Ojala muistuttaa.

Varttuneemmilla työikäisillä henkilöillä yleisin sairausryhmä, joka aiheuttaa sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä, on tuki- ja liikuntaelinvaivat. Näihin sairauksiin liittyvät myös psykososiaaliset ongelmat, kuten masennus, ahdistus, psykologinen kuormitus ja kipuun liittyvä pelko. Nuorempien henkilöiden työkyvylle aiheuttaa yleisimmin haasteita mielenterveyteen liittyvät ongelmat.

Kuntoutus työkykyä tukevana toimenpiteenä

Nykyisin kuntoutus liittyy entistä enemmän työelämään.

– Kuntoutus mielletään usein pelkäksi kuntoiluksi, mutta todellisuudessa kuntoutuksen sisältöihin liittyy kiinteästi myös työelämä. Esimerkiksi KIILA-kuntoutus on puhtaasti työelämää tukevaa kuntoutusta. Siinä etsitään keinoja työssä jaksamiseen ja siellä jatkamiseen työyhteisön muodostamassa ryhmässä, tai ryhmä muodostetaan yksittäisistä kuntoutukseen hakeutuneista työntekijöistä, Birgitta Ojala kertoo. 

Kuntoutuksessa voit rakentaa oman kuntoutuspolkusi. Sinun tulee pohtia omia tavoitteitasi ja niiden soveltumista vallitsevaan elämänvaiheeseesi. Lisäksi opit tunnistamaan voimavarasi, hallitsemaan muuttunutta elämäntilannettasi ja vahvistamaan omaa toimintaasi moniammatillisen työryhmän tukemana. Koska kyseessä on ryhmätoiminta, myös vertaistuki on merkittävässä roolissa.

Nuorille suunnatussa kuntoutuksessa painottuvat työnhaku- ja elämänhallintataidot, kyky arjessa selviytymiseen sekä rutiinien vahvistaminen. Aikuisten kohdalla kuntoutus pyrkii vahvistamaan työssä jaksamista ja jatkamista sekä antamaan ohjeita oman terveydentilan ylläpitoon.

– Työkykyyn panostaminen kannattaa. Jos huomaat, että jollakin lähipiiriisi kuuluvalla henkilöllä voisi olla tarve työkykyä tukeville toimenpiteille, asia kannattaa ottaa puheeksi. Ihminen ei välttämättä itse havaitse tuen tarvettaan. Elämme maassa, jossa on loistava palvelujärjestelmä esimerkiksi kuntoutuksen osalta, joten sitä kannattaa hyödyntää. Jos oma työkykysi arveluttaa sinua, yksi keino selvittää asiaa on kysyä itseltään, miten todennäköisesti pystyy olemaan työssä puolen vuoden kuluttua. Yleensä tähän kysymykseen annettu vastaus ennustaa työssä jaksamista melko hyvin, Ojala vinkkaa. 

Birgitta Ojala kertoi työkyvyn tukemisesta työuran eri vaiheissa RekryExpo-messuilla Turun Messukeskuksessa 15. maaliskuuta. Ojala toimii kuntoutuspäällikkönä Kuntoutuskeskus Ruissalossa.

Lue lisää

Aiheesta muualla

Kuntoutus (stm.fi)