Työttömyyden kasvu hidastui, laaja työttömyys kasvoi maltillisesti
- Uutinen
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuussa Työmarkkinatorille 37 000 eli 5 700 (-13 %) vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Kaikkiaan huhtikuussa oli avoinna 67 100 työpaikkaa, mikä on 17 600 (-21 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopussa 333 200. Työttömien määrä nousi 20 000 (6 %) henkilöllä viime vuoden huhtikuusta. Sen sijaan työttömien ja aktivointipalveluiden piirissä olevista koostuva laaja työttömyys nousi vuoden takaisesta loivemmin, 12 600 (3 %) henkilöllä. Yhteensä laajan työttömyyden piiriin kuului 424 800 työnhakijaa.
Työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopussa yhteensä 333 200, mikä on 20 000 (6 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysjaksoja alkoi 3 300 [SA1] enemmän kuin vuosi sitten. Laajan työttömyyden piirissä oli huhtikuun lopussa 424 800 työnhakijaa. Heidän määränsä kasvoi 12 600 eli 3 prosenttia edeltävään vuoteen nähden.
Tiedot ilmenevät Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Työllisyyskatsauksesta.
- Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuja oli huhtikuussa yhteensä 19 700 henkilöä, mikä on 3 100 vähemmän kuin vuosi sitten ja 5 400 vähemmän kuin tämän vuoden maaliskuussa, KEHA-keskuksen tutkija Riitta Kinnunen toteaa.
Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi edelleen, työttömyys lisääntyi kaikissa ikäryhmissä
Pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita, oli huhtikuussa 139 200. Määrä on 21 900 (19 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 72 500, mikä on 14 500 (25 %) enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.
Työttömyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 41 000 eli 5 000 enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyyksistä 45,4 prosenttia päättyi tammi-huhtikuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä. Osuus nousi 1,3 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta.
Työttömistä työnhakijoista 84 500 oli yli 55-vuotiaita, mikä on 3 800 enemmän kuin vuosi sitten. Yli 55-vuotiaiden työttömyyksistä ennen kolmen kuukauden työttömyyttä päättyi tammi-huhtikuussa 42,3 prosenttia. Osuus on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna.
Uusien avoimien työpaikkojen määrä laski edelleen
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Työmarkkinatorille huhtikuun aikana 37 000, mikä on 5 700 (-13 %) vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Ainoastaan erityisasiantuntijoiden (100) ja johtajien (100) ammattiryhmissä uusien avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaisesta. Eniten laskua oli puolestaan asiantuntijoiden ja muiden työntekijöiden ammattiryhmissä, joissa uusia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuussa kummassakin ryhmässä 1 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
- Kaikkiaan huhtikuussa oli avoinna 67 100 työpaikkaa eli 17 600 vähemmän kuin vuosi sitten, Kinnunen toteaa.
Yleisimpiä haussa olevia ammattinimikkeitä olivat lähihoitajan, myyjän, lastentarhanopettajan, maa- ja vesirakentamisen avustavan työntekijän, rakennusalan avustavan työntekijän, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajan sekä hitsaajan ja kaasuleikkaajan tehtävät.
Aktivointipalveluiden käyttö laski edelleen, työvoimakoulutus lisääntyi
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli huhtikuun lopussa 91 600 henkilöä, mikä on 7 500 (-8 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Aktivointiasteeseen laskettavia palveluita ovat muun muassa palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.
Aktivointiaste oli huhtikuun lopussa 21,6 % eli 2,4 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellisesti eniten laskua oli erilaisten valmennusten (-38 %), työ- ja koulutuskokeiluiden (-29 %) sekä kuntouttavan työtoiminnan (-26 %) käytössä. Sen sijaan työvoimakoulutukseen osallistuneiden määrä nousi 12 prosenttia vuodentakaisesta. Aktivointiasteen ulkopuolisen työhönvalmennuksen käyttö on yli kaksinkertaistunut.
Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot
KEHA-keskuksen Työnvälitystilaston lähteenä on työvoimaviranomaisten asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.
KEHA-keskuksen Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.
Lisätietoja
Riitta Kinnunen, tutkija, KEHA-keskus, p. 050 351 1629, tyonvalitystilasto@keha-keskus.fi
Arviointi- ja tiedolla johtaminen -yksikkö