Järjestöjohtaja
Järjestöjohtaja vastaa järjestön toiminnan johtamisesta tai jostakin tehtäväalueesta. Tehtäviin kuuluu esimiestyötä, kehittämistä, suunnittelua ja yhteydenpitoa sidosryhmiin. Työpaikkoja ovat järjestöt. Ammatissa tarvitaan johtamistaitoja ja toimialan tuntemusta.
Järjestöt. Elinkeinoelämän järjestöt. Työnantajajärjestöt. Ammattialajärjestöt. Ammattiliitot. Ammattijärjestöt. Ammattiyhdistykset. Kulttuurijärjestöt. Nuorisojärjestöt. Terveysjärjestöt. Sosiaalijärjestöt. Potilasjärjestöt. Urheilujärjestöt. Liikuntajärjestöt. Opiskelijajärjestöt. Eläkeläisjärjestöt. Tiedejärjestöt. Ympäristöjärjestöt. Luonnonsuojelujärjestöt. Eläintensuojelujärjestöt. Poliittiset järjestöt. Uskonnolliset järjestöt. Sotaveteraanijärjestöt. Maanpuolustusjärjestöt. Etnisten ryhmien järjestöt. Rauhanjärjestöt. Neuvontajärjestöt. Harrastusjärjestöt. Keskusjärjestöt. Liitot. Seurat. Yhdistykset.
Järjestöt voivat olla valtakunnallisia organisaatioita, joilla on alueellisia piirejä ja paikallisia yhdistyksiä tai pieniä paikallisia toimijoita. Järjestöihin kuuluu esimerkiksi suuria elinkeinoelämään vaikuttavia instituutioita sekä pieniä, jonkin harrastustoiminnan ympärille rakentuneita epämuodollisesti toimivia rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Suurimmilla järjestöillä voi olla satojatuhansia jäseniä, pienimmillä vain muutamia.
Järjestöjohtajan on tunnettava järjestön toimiala ja toiminta sekä oltava oma-aloitteinen ja tulosvastuullinen. Järjestön toiminta on kyettävä suunnittelemaan, organisoimaan ja ohjaamaan. Ammatissa tarvitaan johtamistaitoja, esimiesosaamista, koordinointitaitoja ja neuvottelutaitoja.
Järjestöjohtajan on tunnettava myös talouteen, henkilöstöön, lakiin ja sopimuksiin liittyviä asioita. Ammatti edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon, mutta myös yhteistyötaitoja. Työ edellyttää verkostoitumistaitoja sekä suhdetoiminnan ja vaikuttamisen osaamista. Kielitaidosta on työssä etua. Tietotekniikan käyttötaidot ovat tarpeen.
Johtotehtävissä voidaan toimia useilla korkeakoulututkinnoilla. Soveltuva korkeakoulututkinto riippuu järjestön toimialasta sekä tehtävästä ja vastuualueesta.
Yliopistoissa voi opiskella esimerkiksi hallintotieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon hallintotieteiden maisteri. Kauppatieteitä opiskellen ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri. Oikeustieteitä opiskellen ylempi korkeakoulututkinto on oikeustieteen maisteri.
Muita korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi yhteiskuntatieteiden maisteri, filosofian maisteri, kasvatustieteen maisteri, psykologian maisteri, lääketieteen lisensiaatti ja diplomi-insinööri.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi liiketaloutta ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto on insinööri (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös esimerkiksi sosiaalialaa ja suorittaa sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK).
Johtajan palkka sovitaan yleensä työnantajan kanssa henkilökohtaisella sopimuksella. Palkkaan vaikuttavat erityisesti tehtävän vaativuus, järjestön koko ja työkokemus.