Ravitsemispäällikkö
Ravitsemispäällikkö suunnittelee ja johtaa catering- eli suurtalousalan keittiön työtä sekä vastaa sen toiminnasta. Tehtävässä tarvitaan organisointi- ja vuorovaikutustaitoja sekä vastuunkantokykyä.
Catering- eli suurtalousalan keittiöitä on muun muassa kouluissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, Puolustusvoimissa sekä henkilöstöravintoloissa. Työnantajana voi olla kunta, valtio, yhdistys, säätiö tai yksityinen yritys.
Ravitsemispäällikön työssä tarvitaan organisointitaitoja, asiakaspalveluhenkisyyttä ja ravintolatoiminnan monipuolista tuntemusta. Ravintolatyö on yhteistyötä, joten ammatissa tarvitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.
Esimiestehtävissä toimivan on kehitettävä uusia ideoita ja toteutettava niitä yhdessä muun henkilökunnan kanssa, joten työssä tarvitaan myös luovuutta ja uskallusta sekä halua kantaa vastuu tekemistään ratkaisuista.
Ammatissa tarvitaan taloudellista ajattelukykyä ja halua päästä hyviin taloudellisiin tuloksiin. Muita työn sujumista auttavia ominaisuuksia ovat järjestelmällisyys, itsenäinen ajattelukyky ja kyky ilmaista itseään selkeästi sekä kirjallisesti että suullisesti.
Hygieeninen työskentelytapa on tärkeää ravintola-ammatissa. Molempien kotimaisten kielten lisäksi tarvitaan ainakin yhden vieraan kielen taito. Tietotekniikan käyttötaidot ovat tarpeen toimistotöissä. Ravitsemispäällikön on jatkuvasti seurattava mitä alalla ja mm. raaka-ainevalikoimissa tapahtuu. Myös kansainvälisen kehityksen seuraaminen on tärkeää.
Taipumus ruoka- ja pesuaineallergioihin voi haitata työskentelyä.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnon, restonomi (AMK).
Ravitsemispäälliköksi, ruokahuoltopäälliköksi ja ravitsemisesimieheksi voi edetä myös urakehityksen kautta.
Lähtökohtana voi olla ravintola- ja catering-alan perustutkinnon suorittaminen. Osaamista ja ammattitaitoa kerrytetään käytännön työkokemuksella ja täydennyskoulutuksella.
Osaamisen kartuttua voidaan suorittaa myös ruokapalvelujen ammattitutkinto, majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto.
Henkilöillä, jotka käsittelevät työkseen elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita on oltava elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi). Hygieniaosaamistestejä järjestävät ja osaamistodistuksia myöntävät Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät, itsenäisesti toimivat osaamistestaajat.
Kunnan ja kuntayhtymien palveluksessa olevien työehdot perustuvat Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVETES), joka määrittää vähimmäisperuspalkat. Tehtäväkohtainen palkka määritellään paikallisesti työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka muodostuu vuosisidonnaisesta osasta ja harkinnanvaraisesta osasta. Myös tulospalkkioita voidaan maksaa.
Valtion palveluksessa olevien palvelussuhteen ehdot määräytyvät valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkkausjärjestelmät ovat jokaisella hallinnonalalla ja eri virastoissa omansa. Palkka perustuu tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen suoriutumiseen ja osaamiseen. Osassa valtion työpaikkoja on käytössä myös tulospalkkiot.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla ja terveyspalvelualalla palkkaus määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan. Eri sopimuksissa on toisistaan poikkeavia palkkausjärjestelmiä. Yleensä palkkaus perustuu palkkaryhmittelyyn, jonka perusteena on työtehtävien sisältö ja mm. työhön liittyvä vastuu sekä työkokemus/koulutus. Työehtosopimuksessa on palkkaluokkiin perustuvat palkkataulukot. Lisäksi maksetaan kokemuslisiä.
Yksityisellä majoitus- ja ravitsemisalalla noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Ammatilla on vähimmäistaulukkopalkka, jonka lisäksi tulevat sunnuntai-, ilta- ja yötyölisät ja paikkakuntakalleuslisä. Alalla on käytössä neliportainen ikälisäjärjestelmä.