Perämies

Haastattelut Julkaistu

"Päädyin merille ihan pelkästä mielenkiinnosta. Minua on aina kiinnostanut tehdä jotain muuta kuin istua toimistossa kahdeksasta neljään. Monesti ajatellaan, että merille lähdetään, jos suvussa on joku seilannut, mutta ei asia oikeasti niin ole."

Perämies Suvi Keto
  • Suvi Keto 
  • Töissä useassa eri varustamossa. 
  • Opiskelee merikapteeniksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa. 
  • Työkokemusta alalta kolme vuotta. 

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.  

Työskentelen rahtilaivan perämiehenä. Omalla vahtivuorollaan perämies ajaa laivaa eli vastaa laivan turvallisesta navigoinnista merellä ja valvoo lastausta sekä yleistä turvallisuutta satamissa. Meri- ja satamavahtivuorojen lisäksi perämiehelle kuuluu muita tehtäviä laivasta riippuen. Niitä ovat esimerkiksi karttojen ylläpito, reittisuunnittelu, pelastuslaitteista huolehtiminen, harjoitusten pitäminen ja lääkintä. Lisäksi perämiehelle, niin kuin kaikille muillekin, kuuluu turvatehtäviä, joita harjoitellaan säännöllisesti. 

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin? 

Päädyin merille ihan pelkästä mielenkiinnosta. Minua on aina kiinnostanut tehdä jotain muuta kuin istua toimistossa kahdeksasta neljään. Monesti ajatellaan, että merille lähdetään, jos suvussa on joku seilannut, mutta ei asia oikeasti niin ole. 

Olen opiskellut ammattikorkeakoulussa perämiehen pätevyyden ja valmistun keväällä merikapteeniksi. Perämieheksi ei voi päästä opiskelujen kautta suoraan, vaan opintojen lisäksi täytyy käydä kansiharjoittelussa vähintään 60 meripäivää, minkä jälkeen voi työskennellä puolimatruusina. Perämiehen pätevyyteen vaaditaan minimissään 360 meripäivää. Olen itse työskennellyt puolimatruusina ja matruusina muutaman vuoden ennen kuin sain perämiehen pätevyyden.  

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi. 

Olen neljä viikkoa töissä, minkä jälkeen olen neljä viikkoa vapaalla. Neljän viikon aikana laiva saapuu eri satamiin muutaman päivän välein. 

Kun laiva on merellä, miehistö ajaa vahtia. Vahdin ajaminen tarkoittaa, että omalla vahtivuorollani vastaan laivan turvallisesta navigoinnista. Satamassa valvon lastausta ja teen esimerkiksi tarkastuksia laivan pelastautumisvälineille. Päivät voi siis karkeasti jakaa kahteen: meripäiviin ja satamapäiviin. Perämies osallistuu myös laivan kiinnitykseen ja irrotukseen. 

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet? 

Työympäristö on koko ajan muuttuva siksi, että satamat ja maisemat vaihtuvat. Laivan perämies vastaa laivan ajamisesta ja navigoinnista myös yöllä. Tyypillisesti vuorokaudessa on kaksi 4–6 tunnin vahtia, joiden välissä on 6–8 tuntia vapaata. 

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan? 

Jos haluaa työskennellä laivalla, täytyy tiedostaa se, että kotoa saattaa olla hyvin pitkiäkin aikoja pois. Laivalla vietetään paljon aikaa saman miehistön kanssa, joten on tärkeää, että tulee erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen. 

Merenkulun kansainväliset säädökset vaativat sen, että jokaisella on oltava asianmukainen koulutus laivatyöskentelyä varten. Merille ei siis pääse töihin ilman minkäänlaista alan koulutusta tai kurssia.  

Mikä on parasta ammatissasi? 

Laivalla työskentelyssä parasta ovat pitkät lomat ja upeat vaihtuvat maisemat. Bonuksena on myös se, että välillä, jos aikataulu antaa periksi, ehtii vierailemaan satamissa. 

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta? 

Ammatin varjopuoli on pitkät työajat, yleensä yli 10 tuntia päivässä ja sen seurauksena lyhyet yöunet. 

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee perämiehen ammattia? 

Reippaasti kokeilemaan vain, jos vähänkin kiinnostaa! Työ on varsin monipuolista ja hyvin erilaista verrattuna maatyöhön. Erilaiset vaihtoehdot työn tekemiselle eivät rajoitu pelkästään Suomeen, vaan mahdollisuudet työskennellä ulkomailla ovat erittäin hyvät ja erilaisia aluksia on valtavasti yksityisjahdeista valtaviin öljytankkereihin. 

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?  

Merenkululla on aina suuri merkitys Suomen kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle, joten ala ei ole katoamassa mihinkään. Valitettavan paljon työvoiman kustannuksia koitetaan kuitenkin laskea esimerkiksi työehtosopimuksia huonontamalla. Tällä hetkellä kansipäällystöstä on pulaa.  

Tutustu myös

@suvituuliia TikTokissa (tiktok.com)







     
  •  
  •  
  •  
  •  

Jaa artikkeli