Paras investointi itseensä on kouluttautuminen ja oman osaamisen kehittäminen

Työhallinnon psykologin palveluihin hakeutuvat pohtivat ammatinvalinta- ja työelämäkysymyksiä hyvin erilaisissa tilanteissa. Joskus voi olla vaikea nähdä mitään vaihtoehtoja tai toisaalta joskus voi olla liikaakin vaihtoehtoja ja vaikea valita. Lisäksi voi olla terveydentilaan liittyviä pulmia, oppimiseen ja keskittymiseen liittyviä haasteita tai elämäntilanteeseen liittyviä asioita; kuten huono taloudellinen tilanne, syrjäinen asuinpaikka, pienet lapset ja puolison vuorotyö, työpaikalla on tullut lomautus tai irtisanominen tai omat ammatilliset kiinnostukset ovat muuttuneet. "Asiakkaat ovat eri ikäisiä ja hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevia. Meillä asioi esimerkiksi opiskelijoita, kotona lapsiaan hoitavia vanhempia, työttömiä, työssä olevia tai sairaslomalla olevia”, psykologi Päivi Jauhiainen toteaa.

Ammatinvalinnan ja uraohjauksen psykologin tapaamisesta hyötyy eniten asiakas, joka on motivoitunut pohtimaan omaa tilannettaan ja työ- tai opiskelu-uraansa. Asiakkaat haluavat avartaa omaa näkemystään ja uusia ajatuksia omasta tulevaisuudestaan; mitä on tehtävissä ja millaisia mahdollisuuksia hänellä on. Keskusteluissa pyritään tukemaan asiakasta hänen päätöksenteossaan. ”Silloin kun itse 18-vuotiaana kävin TE-toimiston psykologilla, laajentuivat näkemykseni ja tulevaisuuden potentiaalisia ammatteja löytyi lisää. Sitä me tarjoamme myös omille asiakkaillemme”, Heikki Vilmi kertoo. Pirjo Kaikkonen lisää, että jos asiakkaalla on todettu sen hetkistä työtä tai ammatissa toimimista haittaava sairaus, voi hänelle tulla ensin sellainen olo, että hänelle ei sovi nyt mikään työ. Kuitenkin, kun asiakkaan kanssa keskustellaan, voi löytyäkin uusia mahdollisuuksia. Psykologitkin yllättyvät joskus, kuinka paljon heidän työnsä voi vaikuttaa positiivisesti ihmisen elämään.

Meille ohjaudutaan TE-toimiston asiantuntijalta, kuntakokeilun työllisyysohjaajalta, työterveyslääkäriltä, julkisesta terveydenhuollosta, oppilaitoksista tai asiakas on voinut kuulla kaveriltaan tästä palvelusta ja sitten löytänyt tiedot verkkosivuiltamme. Asiakas voi itse toivoa TE-palvelujen asiantuntijalta käyntiä meillä tai hakeutua itsenäisesti asiakkaaksemme. Asiakkaiden ikähaitarikin on laaja, he ovat iältään 15-yli 60-vuotiaita

-Pirjo Kaikkonen

Matalan kynnyksen kohtaamisia

Asiakastyö on pääasiassa ohjauskeskusteluita, joissa keskustellaan asiakkaan elämäntilanteesta, toiveista, taidoista sekä vahvuuksista. Myös erilaiset vaihtoehdot opiskelun, työn ja tulevaisuuden kannalta ovat keskusteluissa mukana. Ensimmäisellä ohjauskerralla sovitaan jatkosta. Asiakas voi esimerkiksi tehdä välitehtäviä tai ammatillisiin kiinnostuksiin tai persoonallisuuteen liittyviä psykologisia testejä. Joskus yksi keskustelukertakin saattaa olla juuri siinä hetkessä riittävä ja asiakas pääsee eteenpäin, toisen asiakkaan kanssa tavataan useammin.

Teknologian kehitys on tuonut tullessaan mahdollisuuksia tavata asiakkaita esimerkiksi Teamsin kautta.  Kainuun kaukaisimmistakin kolkista tulevia on saatu palveltua niin, ettei siitä koidu asiakkaalle ylimääräisiä kustannuksia. Korona-aika toi etätyön myös psykologien työhön. ”Ennen ajattelimme, että eihän psykologit voi pitää etävastaanottoja, mutta nykyään tehdään etänä esimerkiksi Kelan terapioita, ja etäterapioidenkin toimivuudesta on jo paljon tutkittua tietoa”, toteavat Päivi ja Pirjo yhteen ääneen.

Jokaisella on oma polku nykyiseen ammattiinsa, myös psykologeilla

Psykologi Heikki Vilmi kuvailee päätyneensä mutkien kautta omaan ammattiinsa. Lukioikäisenä hän ajatteli työllistyvänsä johonkin liikunta-alan ammattiin, koska aktiivinen liikunta oli ollut elämässä harrastuksena mukana ja se tuntui myös itselle sopivalta ammatilta. Lukion jälkeen elämässä oli lyhyt työttömyysjakso ennen varusmiespalvelusta ja työttömänä ollessaan hän kävi ammatinvalinnan ohjaajan juttusilla. Hänelle tehtiin ammatinvalintatesti, joka yhtenä vaihtoehtona potentiaalisista ammateista antoi psykologin ammatin.

Heikki ei kuitenkaan vielä silloin aloittanut psykologin opintoja, vaan ensimmäinen ammatti oli psykiatrinen sairaanhoitaja. Psykiatrisessa sairaalassa työskennellessään hän pääsi näkemään psykologin työtä käytännössä ja se alkoi kiinnostaa. Heikki haki opiskelemaan psykologiksi. ”Ja tässä sitä nyt ollaan”, hän veistelee.

Vähän niin kuin osa meidän asiakkaistammekaan, en minäkään tiennyt, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan. Asiakkaat saavat psykologikäynneistään näkökulmaa myös siihen, ettei tarvitse valita koko loppuelämän ammattia juuri nyt, vaan voi tehdä itselle juuri nyt sopivan valinnan. Aina on mahdollisuus valita uudelleen.

-Heikki Vilmi

Päivi Jauhiainen muistaa kiinnostuneensa psykologin ammatista jo yläasteikäisenä, kun kaikki yhdeksännen vuosikurssin opiskelijat kävivät ammatinvalintapsykologin luona. Lukiossa psykologia oli hänestä kiinnostavin oppiaine ja hän päätti hakea opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon psykologiaa. Yliopisto-opinnot ja harjoittelut osoittivat hänelle, että psykologia on hänen alansa, koska siinä pohditaan asioita yhdessä asiakkaan kanssa ja voi päästä auttamaan ja tukemaan asiakkaita heidän elämäntilanteissaan. ”Alavalinta on tuntunut oikealta. Aikaisempi työkokemus mielenterveyspuolelta, psykiatrisesta sairaalasta ja terveyskeskuksesta tukee nykyistä työtäni”, Päivi kertoo.

Pirjo Kaikkosta kiinnosti lukiossa psykologia ja yleensäkin ihmisten auttaminen, käyttäytyminen ja ajattelu. Lukion jälkeen hän pyrki opiskelemaan psykologiaa, mutta ei päässyt ensimmäisellä hakukerralla alaa opiskelemaan, vaan hän pääsi toisella yrittämällään kerralla opiskelemaan sosiologiaa. Sitä hän opiskeli pari vuotta pääaineenaan ja sivuaineenaan psykologiaa. ”Mietin, että vieläkö sitä yrittäisi vaihtaa psykologiaa lukemaan, kun psykologin työ kiinnosti ja entinen psykologian opettajakin siihen minua kannusti”, Pirjo mietti ennen kuin haki psykologian opintoihin uudestaan. ”Psykologin työssä minulle on ollut hyötyä myös sosiologian ja yhteiskuntaopin opiskelusta, koska niiden avulla olen saanut laajempaa näkemystä ihmisestä ja hänen elinympäristöstään”, Pirjo toteaa omasta reitistään TE-toimiston psykologiksi.

TE-toimiston psykologit näköalapaikalla

Päivin mielestä TE-toimisto onkin hyvä näköalapaikka koko yhteiskuntaan: psykologin työssä huomioidaan ihmisten toiveet, elämäntilanteet ja persoonallisuus ja samalla mukana työssä on myös koko yhteiskunta työelämä- ja opiskelukysymyksineen. Psykologit tekevät yhteistyötä työllisyysasiantuntijoiden ja -ohjaajien, oppilaitosten, työnantajien, erilaisten yhdistysten sekä sosiaali- ja työterveyshuollon kanssa.

”Psykologin työssä on positiivinen painotus, kun päästään rakentamaan tulevaisuutta asiakkaan kanssa hänen omien voimavarojensa varaan. Pyritään huomioimaan kaikki se, mikä ihmisen elämässä on mukana ja mikä vaikuttaa ratkaisuihin sekä miten on mahdollista vaikuttaa haasteisiin”, Päivi kuvailee työtään TE-toimistossa.

Heikki on ollut psykologina vankilassa, tehnyt päihde- ja mielenterveystyötä elämän varjopaikoissa ja samaan aikaan hän keventää tunnelmaa kertoessaan olleensa elinkautisen verran vankilassa, kylläkin psykologina. Hänellä on jo parikymmentä vuotta takana työvoimapalvelujen psykologin työtä, aluksi pitkään niin sanotusta TYP-työstä (Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu). Kaikki sanovat yhteen ääneen, että kukin heistä on ollut pitkään psykologin työssä ja, että erilaisissa paikoissa psykologina työskentely on tuonut hyvin näkemystä työhön TE-toimistossa.

Työtään he kuvailevat kiinnostavaksi, tukevaksi ja kannattelevaksi ohjaustyöksi. Heikki kuvailee työnsä parhaita puolia: ”Työssä on parasta, kun pääsee flow-tilaan: mukaan asiakkaan tarinaan ja ohjaukseen, ja kaikki muu ympärillä unohtuu.” Päivi lisää: ”Kun syntyy hyvä ja luottamuksellinen keskusteluyhteys, ja sitten asiakas oivaltaa itselleen tärkeitä asioita ja pystyy hyödyntämään niitä omissa ratkaisuissaan.” ”Kokemus siitä, että on saanut olla jotenkin mukana asiakkaan tilanteessa ja hän on saanut siitä jotakin hyötyä”, Pirjo komppaa ja lisää, että keskustelujen onnistuminen ja kontaktin saaminen ihmiseen sekä yhteistyökumppanien ja työkavereiden auttaminen ovat työn hyviä puolia.

Yksikin keskustelu saattaa riittää, että ihminen ymmärtää itsessään kytevän potentiaalin. Tärkeää on myös luottamuksen herättäminen asiakkaassa ja että hän tietää meidän olevan häntä varten.

-Heikki Vilmi

Opiskelustako vastaus oman tilanteen parantamiseen?

Ihmisen negatiiviset kokemukset aiemmasta koulumaailmasta voivat vaikuttaa koulutukseen suhtautumiseen, jos edessä on uuden ammatin löytäminen. Kaikkiin ammatteihin ei ole helppo opiskella työssä oppimalla, sillä joka alalla ei ole samanlaista työvoimapulaa tai mahdollisuuksia oppia työpaikoilla.

Opiskelua suunnittelevaa voi mietityttää millä alalla olisi töitä kouluttautumisen jälkeen, mutta mietityttää voi myös, että mikä ala ylipäänsä kiinnostaa niin paljon, että sitä alkaisi opiskelemaan. ”Jos alalle työllistymisen ja kiinnostavien alojen välillä on ristiriitaa, voi alan valinta vaatia pohdintoja siitä, mikä juuri sille asiakkaalle on tärkeää”, Päivi pohtii.

”Ensiksi voi joutua käsittelemään työttömäksi joutumisen syitä tai aiempia opiskeluaikaisia kokemuksia ennen kuin päästään käsittelemään ura- tai ammatinvalinta-asioita”, Pirjo jatkaa. ”Jos on hyvin vaikeita kokemuksia oppimisvaikeuksien tai koulukiusaamisten vuoksi, opiskeluajatus voi olla kaukainen. Esteiden läpikäynti ja niistä eteenpäin pääseminen asiakkaan kanssa on osa työtämme”, Päivi lisää.

Paras investointi itseensä on kouluttautua ja kehittää omaa osaamistaan. Kouluttautuminen ei kuitenkaan takaa työllistymistä, mutta antaa se siihen paremmat mahdollisuudet.

-Heikki Vilmi

Löytyykö kaikille oma suunta?

Yleensä asiakkaan tilanteeseen löytyy uusia vaihtoehtoja ja näkökulmia. ”Uutta suuntaa kohti ei aina välttämättä lähdetä heti, mutta asiat etenevät ainakin ajatuksen tasolla, jolloin asiakkaalla on helpompi ajatella omaa tulevaisuuttaan”, Pirjo sanoo.

Psykologin luona käymällä asiakas voi nähdä toivon ja mahdollisuuksia sekä saada enemmän uskoa itseensä, mutta monesti tapahtuu ihan konkreettisiakin asioita: ihminen hakeutuu koulutukseen, tai löytää työpaikan, kun lähtee hakeutumaan erityyppisesti kuin ennen.

-Päivi Jauhiainen

Heikki toteaa, että jokaisella on erilaiset tavoitteet psykologikäynniltä. Joillakin se voi olla syöksykierteen loiventaminen. Kaikki eivät välttämättä tule koskaan työllistymään avoimille työmarkkinoille. Päivi lisää, että tärkeintä olisi, että asiakas tuntisi saaneensa tukea omaan tilanteeseensa.

”Käymme asiakkaan kanssa läpi muun muassa arvomaailman pohtimisen tärkeyttä; paljonko hän painottaa vaikkapa työtä, perhettä tai terveyttä tai ovatko jotkin arvot erityisen tärkeitä työn sisällön kannalta. Millainen arvomaailma omassa työssä on ja kohtaako se omien arvojen kanssa. Joskus voi olla, että arvomaailman ristiriitojen vuoksi joutuu vaihtamaan vaikka koko alaa, millä työskentelee. Hyvän tasapainon löytäminen omien arvojen kanssa on tärkeää. Silloin ihminen jaksaa paremmin”, toteavat kaikki.

Kirjoittanut:

Heikki Vilmi
Pirjo Kaikkonen
Päivi Jauhiainen

Kainuun TE-toimiston psykologit