Apteekinhoitaja

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Toimin apteekinhoitajana Siuron sivuapteekissa. Jokaisella sivuapteekilla tulee lainsäädännön mukaan olla nimetty apteekinhoitaja, joka on koulutukseltaan farmaseutti tai proviisori. Apteekinhoitaja vastaa sivuapteekin toiminnasta, kuten riittävästä lääkevalikoimasta ja kuukausittaisista raportoinneista. Yhteistyö apteekkarin kanssa on tiivistä. Suurin osa työstäni on kuitenkin asiakaspalvelua ja lääkeneuvontaa, koska olen ainoa farmaseutti sivuapteekissamme. 

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Pidin koulussa biologian ja kemian opiskelusta. Farmasiasta kiinnostuin Studia-messuilla, joilla vierailimme abivuotenani.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Aamulla käynnistän tietokoneet, apteekkiohjelman ja kassajärjestelmän. Samalla avaan useita eri sivustoja, kuten Terveysportin tietokantoja, tukkujen ja Kelan verkkosivut sekä erilaisia tiedotuskanavia. Tarkistan, onko palveluasumisyksiköstä tullut lääketilauksia. Loppupäivä kuluu lähinnä asiakaspalvelun ja lääkeneuvonnan parissa.

Osa päivistä on kiireisempiä, ja ruokatauko saattaa keskeytyä useaan kertaan. Rauhallisempina päivinä voin esimerkiksi järjestellä arkistoituja asiakirjoja, perehtyä uusiin lääkevalmisteisiin, kerrata hoitosuosituksia tai tarkastella varaston ajantasaisuutta.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Työympäristöni on apteekki. Työajat ovat apteekin aukioloaikojen mukaiset eli maanantaista torstaihin kello 9–16.30 ja keskiviikkoisin 10–17.30. Perjantaisin ja viikonloppuisin sivuapteekkimme on suljettu.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Apteekinhoitajan ammatissa tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, joten sosiaalinen luonne on eduksi. Asiakaskohtaamisissa pitää osata kuunnella asiakasta, jotta ymmärtää tämän todelliset tarpeet ja löytää tilanteeseen oikean avun. Kiireessä on hyvä pysyä rauhallisena ja hoitaa yksi asia kerrallaan. Varsinkin sivuapteekeissa tarvitaan itsensä johtamisen taitoa, koska työtä tehdään yksin tai hyvin pienessä työyhteisössä. Vastuullisessa työssä tarkkuus ja täsmällisyys ovat tarpeen.

Mikä on parasta ammatissasi?

Parasta on, että saa olla avuksi sekä asiakkaille että työnantajalle. Onnistunut asiakaskohtaaminen, jossa olen saanut luotua kontaktin asiakkaaseen ja tunnen, että hän luottaa minuun, tuntuu hyvältä. Aina se ei ole helppoa, sillä toisinaan puhutaan hyvin herkistä ja yksityisistä asioista. Toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa asiakas pitää ohjata lääkärille apteekkikäynnin sijaan. Parhaassa tapauksessa kuulen jälkikäteen, että asiakas on saanut tarvitsemansa avun.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Tilanteet, joissa en saa luotua asiakkaaseen kontaktia, ovat haastavia. Joskus asiakas voi ajatella, että käsiteltävät asiat eivät kuulu farmaseutille, koska ne ovat vain hänen ja lääkärin välistä tietoa. Toisinaan kohtaan surua, joka johtuu vakavasta sairaudesta tai läheisen menettämisestä ja kuulen hoitojen lopettamisesta, kun sairaus on edennyt hoidoista huolimatta. Myös negatiiviset asiakaspalautteet tuntuvat ikäviltä.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee apteekinhoitajan ammattia?

Kannattaa miettiä, haluaako tehdä asiakaspalvelutyötä, sillä suurin osa sivuapteekinhoitajista työskentelee pienissä yksiköissä, joissa asiakaspalvelu on iso osa päivää. Oma uravalintani perustui siihen, että pidän kemiasta ja biologiasta, mutta työelämässä tarvitsen eniten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Apteekkiala on tällä hetkellä jatkuvassa muutoksessa. Alaan kohdistuu erilaisia toiveita, jotka liittyvät esimerkiksi pidempiin aukioloaikoihin ja lääkkeiden parempaan saatavuuteen. Se saattaa tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, että esimerkiksi itsehoitotuotteet siirtyvät myös päivittäistavarakauppoihin, mikä voisi vaikuttaa merkittävästi apteekkialaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työt alalla loppuisivat kokonaan.

Toivon, että lääkehoidon arviointeja tehtäisiin tulevaisuudessa useammin. Arvioinneissa käydään läpi asiakkaan kokonaislääkitys ja sen ajantasaisuus, tarkistetaan lääkkeiden yhteensopivuudet ja minimoidaan lääkehaittojen riskit. Laajemmissa lääkehoitojen kokonaisarvioinneissa syvennytään myös laboratoriotuloksiin sekä tehdään tiiviimpää yhteistyötä hoitavan lääkärin kanssa.