Kääntäjä, kielenopettaja
"Kääntäjän pitää olla kiinnostunut lukemisesta, muuten työ on vaikeaa. Asiakkaiden teksteihin täytyy perehtyä huolellisesti, jotta ymmärtää niiden viestin ja pystyy välittämään sen toiselle kielelle. Opettaminen taas on hyvin sosiaalista ja intensiivistä työtä. Opettajalla tulee olla halu ja kiinnostus tukea toista ihmistä hänen kasvamisessaan ja kehittymisessään. Lisäksi pitää olla empaattinen, jotta opetustilanne olisi oppilaalle mahdollisimman mukava."
- Mika Oksanen
- Työskentelee kääntäjänä ja kielenopettajana omassa yrityksessään Branchlet Language.
- Suorittanut filosofian maisterin tutkinnon englannin ja saksan kielen kääntämisestä ja tulkkauksesta Helsingin yliopiston käännöstieteen laitoksella.
- Työkokemusta alalta 21 vuotta.
Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.
Toimin kääntäjänä ja englannin kielen opettajana. Käännän ensisijaisesti kirjoja englannista suomeen, lähinnä kahdelle kirja-alan käännösasiakkaalle, jotka edustavat eri kustantamoita. Käännän myös asiakirjoja tuonti- ja vientiyrityksille suomesta englantiin ja päinvastoin. Lisäksi opetan englantia aikuisille oppilaitoksissa ja yrityksissä.
Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?
Olen aina ollut lukutoukka, ja kielten opiskelu sujui koulussa hyvin. Koska kielet kiinnostivat minua paljon, tiesin jo nuorena, että haluan työskennellä niiden parissa. Ajatus opettajan työstä kuitenkin hirvitti, sillä olin ujo. Satuin lukemaan lehdestä kääntäjän haastattelun, ja silloin oikeastaan tiedostin ensimmäisen kerran, että tällainen ammatti on olemassa. Kiinnostuin, koska ajattelin, että voisin tehdä kääntäjänä rauhassa töitä ilman sosiaalisia paineita. Pääsin opiskelemaan kääntämistä yliopistoon ensimmäisellä hakukerralla. Opiskelun kautta sain työmahdollisuuksia ja hankin sosiaalista verkostoa, mikä auttoi alkuun työuralla.
Toimin aikani pelkästään kääntäjänä, ja olin tilanteeseen pitkään tyytyväinen. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin kaivata uralleni jotakin uutta. Kun sosiaalinen rohkeuteni karttui, aloin vähitellen suuntautua myös kielenopetukseen. Sain työssä positiivisia kokemuksia muiden opastamisesta ja valmentamisesta. Tällä hetkellä olen tyytyväinen, että voin tehdä molempia töitä, sillä nämä kaksi ammattia tukevat toisiaan ja jaksamistani.
Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.
Tyypillisenä työpäivänä vietän ison osan päivästä tekstien kääntämisen parissa. On aivan normaalia, että samana päivänä palvelen neljääkin eri asiakasta kääntämällä ja opettamalla. Yrityskäännöksiä toimitan tyypillisesti ripeällä aikataululla. Kirjakäännöksissä on kohtuullisen pitkät toimitusajat, mikä mahdollistaa sen, että käännöksen voi jättää pariksikin kuukaudeksi tauolle ja keskittyä muihin käännöksiin ja opettamiseen. Opetus puolestaan rakentuu oppilaitosten ja yritysten aikataulujen mukaan. Lukukausien aikaan opetetaan, ja kun lukukausi päättyy, voi opetuksessa olla viikkojenkin tauko.
Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?
Käännöstyöt hoidan omalla toimistollani, ja opetustyötä teen pääosin oppilaitosten ja yritysten tiloissa. Teen töitä aamusta iltaan ja joskus tarvittaessa myös viikonloppuisin. Koulujen oppitunnit ajoittuvat yleensä klo 8–16 välille. Yrityksissä käyn opettamassa paikan päällä viikoittain, minkä lisäksi koulutan jonkin verran etänä.
Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?
Kääntäjän pitää olla kiinnostunut lukemisesta, muuten työ on vaikeaa. Asiakkaiden teksteihin täytyy perehtyä huolellisesti, jotta ymmärtää niiden viestin ja pystyy välittämään sen toiselle kielelle. Työssä vaaditaan vahvaa kielitaitoa ja pitkäjänteistä keskittymiskykyä. Lisäksi kääntäjän pitää olla valmis hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa kieleen ja asiasisältöihin liittyen. Olennaista on myös pystyä arvioimaan omaa työn jälkeä kriittisestikin ilman, että siihen kiintyy liikaa. Työtä pitää osata suunnitella, ja aikatauluja on noudatettava, jotta käännökset ehtii toimittaa ajoissa.
Opettaminen taas on hyvin sosiaalista ja intensiivistä työtä. Pitää jaksaa toistaa samoja ohjeita muun muassa kielioppirakenteista ja ääntämisestä aina uudelleen eri oppilaille ja ryhmille, kullekin sopivasta näkökulmasta ja sopivalla tasolla. Opettajalla tulee olla halu ja kiinnostus tukea toista ihmistä hänen kasvamisessaan ja kehittymisessään. Lisäksi pitää olla empaattinen, jotta opetustilanne olisi oppilaalle mahdollisimman mukava. Opettajan pitää myös hyväksyä, että aina kaikki eivät pidä hänestä tai ole kiinnostuneita hänen opettamistaan sisällöistä, mutta opetusta pitää silti pystyä tarjoamaan jokaiselle.
Mikä on parasta ammatissasi?
Minusta on mukavaa, että voin hyödyntää omaa osaamistani toisten ihmisten avuksi – sekä kirjojen lukijoille että opetukseen osallistuville eri alojen ammattilaisille. Upea julkaistu käännöskirja ja oppilaan oivaltava ilme lämmittävät mieltäni ja nostattavat ammattiylpeyttäni.
Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?
Kun toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana, on siedettävä taloudellista epävarmuutta. Työ on osittain kausiluonteista, joten on pystyttävä uhraamaan vapaa-aikaa silloin, kun työtä on tarjolla, jotta pärjää hiljaisina aikoina. Minulla saattaa nimittäin olla kahden viikon tai kahden kuukaudenkin tauko, jonka aikana kukaan ei tilaa käännöksiä, joten kokonaisuuden hallinta edellyttää suunnitelmallisuutta.
Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee kääntäjän tai kielenopettajan ammattia?
Kielialan töistä kiinnostuneen kannattaa seurata aikaansa ja maailman kehitystä. Kääntäjän työssä tämä vuosi on ollut käänteentekevä, sillä tekoälyyn pohjautuvat konekäännöspalvelut, kuten DeepL, ovat tulleet vahvemmin käännösmarkkinoille. Tekoälyä on toki käytetty jo pitkään kääntämisen tukena, mutta sovellukset kehittyvät nopeasti, sillä esimerkiksi koneiden prosessointikapasiteetti kasvaa huimasti. Kielten opiskelu ei kuitenkaan mene hukkaan, sillä syvällinen kielitaito tarjoaa kyllä työtä, ja siitä on hyötyä myös muissa kuin kieliasiantuntijan tehtävissä.
Jos on kiinnostunut kielenopettajan työstä, kannattaa opiskella kieltä pää- tai sivuaineena ja panostaa syvälliseen kielen hallintaan. Opintojen ja työprojektien myötä muodostuu tarkempi kuva siitä, mitä haluaa tehdä.
Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?
Ajattelen, että kääntäjän ammatti ei nykymuodossaan ole täysin turvassa. Luulen, että kääntäjiä tarvitaan tulevaisuudessa lukumääräisesti vähemmän, sillä yksi henkilö pystyy tekoälysovellusten avulla tekemään yhä useamman kääntäjän työn. Niin kauan kuin koneet eivät pysty ajatteluun, ihmistä kuitenkin tarvitaan. Alan tekijöiden on asennoiduttava joustavasti ja löydettävä oma roolinsa.
Kirjankääntäjän näkökulmasta ajateltuna on vaikea hahmottaa tulevaa, kun ei tiedä, mikä on jatkossa sisältöformaatti, jossa tietokokonaisuuksia halutaan hallita. Toistaiseksi se on kirja, koska se on helppo ja selkeä kokonaisuus eri julkaisumuodoissaan.
Muiden ihmisten kielitaidon kehittäminen oman kielitaidon avulla on tehtävä, joka tulee pysymään, mutta opetus tulee muuttumaan yhä vuorovaikutteisemmaksi: opiskelijoille ei luennoida, vaan annetaan ajattelumalleja ja työkaluja omaehtoiseen kehittymiseen.
Kielitaito on olennainen ydin, jolla tulee olemaan aina kysyntää. Uskon näin, ja sen vuoksi totean, että kielten opiskelu on paitsi hauskaa myös uramielessä kannattavaa.