Software developer

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi. 

Olen software developer eli ohjelmistokehittäjä yrityksessä nimeltä Nursebuddy. Nursebuddy on suomalainen ohjelmointialan yritys, joka kehittää verkko- ja mobiilipalvelua kotisairaanhoidon palveluntuottajien tarpeisiin. Tehtäviini kuuluu ohjelmiston kehittäminen ja ylläpito. Toimin myös teknisenä tukena meidän Customer Succes -tiimillemme, joka vastaa asiakaskokemuksesta. Asiakaskokemuksella tarkoitetaan käytännössä sitä, että meidän ohjelmistomme käyttöönotto tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. 

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin? 

Minulla on pitkä työhistoria kaupan ja terveydenhuollon alalta. 90-luvulla harkitsin IT-alaa, mutta silloin tuntui, että tyttöjä ei varsinaisesti kannustettu sille polulle. Päädyin opiskelemaan pukuompelijaksi, mutta myöhemmin aloin kaipaamaan työltä merkityksellisyyttä. Opiskelin lähihoitajaksi ja työskentelin muistisairaiden parissa. 

Kun muutin Tampereelle, jouduin jättämään hoitoalan työpaikkani. Vanhassa kotikaupungissani aloitin työt ennestään tutun työnantajan maahantuontiyrityksessä. Toimin varaston puolella esihenkilönä ja työnkuva oli monipuolinen. Päädyin mukaan ohjelmistokehitysprojektiin, kun varastolle oltiin hankkimassa uutta ohjelmistoa keräilyyn. Sain toimia testaajana ja olla mukana käyttöönotossa. Silloin heräsi ajatus, että IT-ala voisi olla minun juttuni.  

Pohdin alanvaihtoa ja kokeilin ohjelmoinnin ilmaiskursseja. Kokopäiväisen työn, pikkulapsiarjen ja opiskelun yhdistäminen tuntui raskaalta. Irtisanouduin ja aloin itseopiskelemaan koodaamista. Veljeni oli jo alalla, joten sain häneltä paljon tietoa ja hyviä neuvoja. Rekrytointikoulutuksen kautta sain viimein jalan oven väliin eli sain ensimmäisen työpaikkani IT-alalta. 

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi. 

Työpäivän rytmitys riippuu palaverien ja teknisten tukipyyntöjen määrästä sekä siitä, olenko toimistolla vai etänä. Työskentelemme kahden viikon sykleissä eli sprinteissä. Jokapäiväisiin rutiineihin kuuluu daily eli kehitystiimin kanssa pidettävä päivittäispalaveri, jossa käydään läpi aikataulua ja työtilannetta. Dailyssä tehdään muutoksia työsuunnitelmaan, jos tarve vaatii.  Toimistopäivinä varaan aikaa myös sosiaaliselle kanssakäymiselle eli käymme työkavereiden kanssa yhdessä lounaalla.  

Työpäivään sisältyy itsenäistä koodaamista sekä tukipyyntöjen käsittelyä. Koodin luominen tai korjaaminen on jatkuvaa yritystä ja erehdystä. Tutkin ja rikon koodia sekä pilkon sitä pienempiin osiin, jotta oivallan, miten haluttuun lopputulokseen päästään. Osallistun myös testaukseen, erilaisiin yhteistyöpalavereihin ja katselmointeihin, joissa tarkastellaan toisten tekemää koodia. Koodamiseen saan tukea kokeneemmilta työntekijöiltä. 

Hoidan myös teknisen tuen tukipyyntöjä. Tyypillinen tukipyyntö koskee esimerkiksi sitä, että ohjelmisto ei toimi niin kuin pitäisi. Silloin yritän toistaa asiakkaiden tekemisiä ja päästä jyvälle, missä kohtaa koodia virhe sijaitsee.  

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet? 

Työskentelen kotona työhuoneessani ja lähipäivinä toimistolla. Toimistolla vallitsee inspiroiva tunnelma, mutta myös paljon melua kotona työskentelyyn verrattuna. Toimistomme sijaitsee Platform6 startup -talossa, jossa toimii paljon erilaisia yrityksiä. Talossa on yhteisiä tiloja, joissa tapaa paljon erilaisia ihmisiä. Etäpäivinä on helpompi syventyä koodin pariin, uppoutua tiedonhakuun ja ongelmanratkaisuun. Nautin hybridityöstä. 

Työajat ovat joustavat, mutta pääsääntöisesti työskentelen kello 8–16 tai 9–17.  

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan? 

Tässä ammatissa tarvitaan ennen kaikkea kiinnostusta ongelmanratkaisuun. Pitää hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja sitä, millaisista eri osista kokonaisuus muodostuu. Kommunikointitaitoja tarvitaan yllättävän paljon. Apua pitää osata antaa ja ottaa vastaan. Tarvitaan myös sisukkuutta, pitkäjänteisyyttä perehtyä erilaisiin asioihin, järjestelmällisyyttä sekä tiedonhakutaitoja. 

Mikä on parasta ammatissasi? 

Parasta software developerin eli devaajan ammatissa on uuden oppiminen ja kehittyminen sekä ilo, joka tulee onnistumisen hetkellä. On myös hienoa, että IT-alalla pidetään todella hyvää huolta työntekijöistä. Työntekijöiden jaksamisesta ollaan aidosti kiinnostuneita ja uudet tekijät toivotetaan tervetulleiksi alalle. Koen, että hybridityö ja säännöllinen päivätyö ovat myös etuja. 

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta? 

Istumatyö. Työn tauottamiseen ja oman fyysisen kunnon ylläpitoon täytyy panostaa. Voi myös tuntua kuluttavalta, että teknologiat kehittyvät jatkuvasti ja uuden tiedon määrä on loputon. Täytyy hyväksyä se, että kaikkea ei voi osata. 

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee software developerin ammattia? 

Verkko on pullollaan erilaisia tutoriaaleja ja ilmaisia kursseja, joiden avulla voi tutustua koodaamiseen. Kannattaa hyödyntää alan tapahtumat ja verkostoitua rohkeasti. Maallikkona voi olla vaikea hahmottaa, millaisissa tehtävissä on mahdollista työskennellä, mutta edellä mainittujen avulla kuva selkiytyy.  

Alalle tarvitaan erilaisia tekijöitä, joten omaa taustaa ei kannata jäädä liikaa pohtimaan. Itse ajattelen niin, että koko elämää ei tarvitse olla yhdessä ammatissa. IT-alalla aiemmista ammateista on todennäköisesti vain hyötyä.  

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?  

Tekoäly tulee muuttamaan alaa. Jo nyt käytetään tekoälyavusteista koodaamista, joka tehostaa tekemistä, kun rutiininomaisen koodaamisen hoitaa kone. Ohjelmistokielien välillä tullaan kilpailemaan yhä enemmän tehokkuudesta eli siitä, miten paljon energiaa ja resursseja eri kielet vaativat. Myös graafisia työkaluja tullaan todennäköisesti käyttämään apuna tulevaisuudessa, mikä mahdollistaa työkuorman jakamisen, eikä kaikkien tarvitse osata kirjoittaa koodia samaan tapaan. Tästä esimerkkinä on LowCode-ohjelmistokehitys. 

Sanotaan, että IT-alan kehitys on niin nopeaa, että tieto vanhenee viidessä vuodessa. Se mahdollistaa sen, että ammattini uudistuu kaiken aikaa, enkä itsekään tiedä, millaista työni tulevaisuudessa on.