Urheiluvalmentaja

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi. 

Olen ammattivalmentaja, joka on erikoistunut painonnoston tekniikkaopetukseen ja fysiikkavalmennukseen. Valmennuksessani käy vuosittain yli 500 crossfit-harrastajaa, kuntoilijaa ja urheilijaa. Valmennan leireillä, koulutuksissa ja ryhmäliikuntatunneilla omalla liikuntahallillani Vihdin Nummelassa sekä muiden kuntosaliyrittäjien tiloissa.  

Liikuntahallin toiminnan pyörittämiseen kuuluu monipuolista, pienyrittäjälle tyypillistä työtä, kuten asiakashankintaa ja siivousta. Lisäksi toimin kouluttajana kursseilla, joilla koulutetaan tulevia personal trainereita ja valmentajia.  

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin? 

Urheilu on näytellyt suurta roolia perheeni elämässä, ja kasvaminen sellaisessa ympäristössä on vaikuttanut valintoihini. Tie valmentajaksi ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Alun perin minusta piti tulla kuvataitelija, mutta jäin ensimmäiselle varasijalle Taideteollisen korkeakoulun pääsykokeissa. Pääsykokeiden jälkeen pohdin vakavasti, mitä elämältä haluan, ja tulin siihen lopputulokseen, että tarvitsen enemmän taloudellista varmuutta kuin mitä kuvataitelijan ura todennäköisesti pystyisi tarjoamaan.  

Päädyin opiskelemaan tradenomiksi, koska olin kiinnostunut johtamisesta, ja ajattelin kaupallisen koulutuksen antavan hyvät valmiudet moneen tehtävään. Samaan aikaan suoritin kuntosaliohjaajan koulutuksen, jotta voisin tienata taskurahaa opiskelun ohella. Tältä pohjalta alkoi uravalintani hiljalleen muotoutua. Ymmärsin, että pystyn luomaan itselleni työn, jota en luultavasti tule ikinä näkemään työpaikkailmoituksessa. 

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi. 

Tyypillinen työviikko painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Illat täyttyvät ryhmä- ja yksilövalmennuksista. Viikonloppuisin vietän paljon aikaa kilpailupaikoilla urheilijoiden. Arkiaamuisin teen kotona toimistotöitä, kuten harjoitusohjelmia, laskutusta ja yhteydenpitoa asiakkaisiin.  

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Valmennan erilaisissa liikuntatiloissa, kuten kunto- ja crossfit-saleilla sekä kilpailupaikoilla. Osa työstä on kotona tehtävää toimistotyötä. Minulle kertyy vuodessa paljon matkustuspäiviä sekä Suomessa että ulkomailla. Matkustan kotimaassa viikoittain, ja ulkomaanmatkoja teen vuodessa noin 7–8. Valmentajat ovat yleensä töissä silloin, kun muut ovat vapaa-ajan vietossa, eli iltaisin ja viikonloppuisin. 

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan? 

Tärkeintä on vuorovaikutustaidot, koska valmentaja tekee töitä ihmisten parissa, ja työn tavoite on muutos. Tarvitaan kuuntelutaitoa, tilanteiden lukutaitoa ja sopeutuvaa kommunikointia. Valmentajan teknisestä osaamisesta ei ole hyötyä, jos hän ei osaa selittää asioita ymmärrettävästi tai motivoida valmennettavaa. Olennaista on löytää jokaisen oma potentiaali, ja tehdä se näkyväksi. Kilpaurheilu edellyttää valmentajalta paineensietokykyä ja sitä, että erottaa suuret ja pienet kokonaisuudet toisistaan. Valmentamista kilpaurheilussa voi verrata palapelin rakentamiseen.  

Yrittäjänä toimivien on hyvä tuntea liiketoiminnan ja yrittäjyyden lainalaisuudet. Silloin joutuu miettimään myös, mitä ihmiset ovat valmiita ostamaan ja kuinka se markkinoidaan potentiaalisille asiakkaille. 

Mikä on parasta ammatissasi? 

Parasta on se, että saan työskennellä ihmisten kanssa ja tuoda erilaisia ihmisiä yhteen. On hienoa nähdä sekä pieniä että suuria onnistumisia. Kilpailumenestys on aina palkitsevaa, mutta hyvältä tuntuu myös se, kun tavalliset kuntoilijat kertovat, että harjoitukset ovat viikon kohokohta. Pidän työn tarjoamasta haasteesta ja siitä, että itseään täytyy kehittää jatkuvasti. 

Koen, että olemme onnistuneet madaltamaan kynnystä harrastaa painonnostoa, joka on aiemmin mielletty kilpaurheiluksi. Nyt myös aloittelijoilla on mahdollisuus osallistua painonnostokurssille ilman kilpailullisia tavoitteita. 

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta? 

Yrittäjyyteen liittyvä epävarmuus ja taloudellinen paine aiheuttavat toisinaan harmaita hiuksia. Koronapandemian vaikutus alaan oli tuntuva, eikä kokemus unohdu hetkessä. Epävarmuutta liittyy tällä hetkellä energian hinnannousuun, sillä painonnostokurssin ostaminen ei ole ihmiselle samalla tavalla välttämätöntä kuin sähkölaskun maksaminen. 

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee valmentajan ammattia? 

Jos kouluttautuu lajivalmentajaksi, se antaa työlle raamit. Jos kouluttautuu personal traineriksi tai fysiikkavalmentajaksi, raamit ovat väljemmät ja mahdollisuuksia on enemmän. Silloin töiden saamista helpottaa, jos on sinut yrittäjyyden ja itsensä brändäämisen kanssa. Ei kannata olla liian vaatimaton, sillä asiakaskuntaa riittää, ja jokainen etsii juuri itselleen sopivaa ja helposti lähestyttävää valmentajaa.  

Kokemuksella on suuri merkitys valmentamisessa. Kokemusta ei saa, jos sitä ei aktiivisesti hanki. Suosittelen myös verkostoitumaan rohkeasti, sillä työkeikat tulevat usein entuudestaan tuttujen kontaktien kautta. 

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?  

Valmennuksen tulevaisuus on aiempaa monimuotoisempi. Holistinen eli kokonaisvaltainen ajattelu vahvistuu entisestään. Sen huomaa esimerkiksi personal trainereita kouluttaessa, että koulutettavilla on ennestään osaamista eri lajeista, ravinnosta, mielen hyvinvoinnista ja lihashuollosta. Uskon, että samaan aikaan laaja-alaisten hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa.  

Kuvat: Teemu Heikkinen, Petri Mast (etusivun kuva)