Vuoristo-opas

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Työskentelen vuoristo-oppaana ja hiihdonopettajana pääasiassa Pohjois-Norjassa. Työtehtäväni vaihtelevat vuodenajan mukaan. Tammi-helmikuussa asiakkaani haluavat opastusta vapaalaskuun, minkä lisäksi pidän lumiturvallisuuskursseja. Kevään edetessä ohjaan enemmän hiihtoretkiä. Kiireisin hiihtokausi on maaliskuusta toukokuun puoleenväliin.

Kesällä ohjaan Alpeilla kiipeilyä ja jäätikköretkiä. Jäätikköretket jatkuvat syyskuun loppuun asti, minkä jälkeen on aikaa levätä ennen seuraavaa kautta. Joulukuussa järjestän jääkiipeilykursseja ja -opastuksia Pohjois-Norjassa.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Olin nuorena kiinnostunut retkeilystä ja erityisesti kiipeilystä. Armeijan jälkeen tapasin Suomen ensimmäisen vuoristo-oppaan Petter Reuterin. Silloin oivalsin, että voisin tehdä tätä työkseni.

Koska vuoristo-oppaan koulutukseen on asetettu tietyt pääsyvaatimukset, keräsin määrätietoisesti kokemusta kiipeilystä ja vapaalaskusta viiden vuoden ajan. Minut hyväksyttiin koulutukseen, ja neljän vuoden opiskelun jälkeen valmistuin vuoristo-oppaaksi.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Tyypillisenä työpäivänä hiihtokaudella järjestän päiväretken vuorille. Tapaan aamulla asiakkaat ja pidämme lyhyen palaverin, jossa kerron päivän sää- ja lumiolosuhteista. Samalla kuuntelen ryhmän toiveita sekä arvioin hiihtäjien kuntoa ja tavoitteita. Sen jälkeen valitsemme ryhmälle yhdessä sopivan reittivaihtoehdon.

Palaverin jälkeen siirrymme lähtöpaikalle ja lähdemme hiihtämään kohti vuoria. Nousu vuorille kestää yleensä 3–5 tuntia, ja matkan varrella pidämme lounastauon kauniissa maisemissa. Huipulla poistamme nousukarvat suksista ja laskemme takaisin lähtöpaikalle. Päivän päätteeksi kerään palautetta retkestä yhteisen after skin aikana.

Millaisessa työympäristössä tai työaikoina työskentelet? 

Työskentelen ulkona luonnon armoilla. Työympäristööni liittyy monia vaaratekijöitä, kuten lumivyöryt ja jäätiköiden railot. Pienetkin loukkaantumiset voivat muuttua nopeasti vaarallisiksi esimerkiksi kylmän sään vuoksi, koska hypotermiariski kasvaa.

Työaikani vaihtelevat, mutta pyrin siihen, että työpäivät eivät veny kahdeksaa tuntia pidemmiksi. Jos asiakkaat haluavat pidemmän retken, joudun veloittamaan siitä enemmän. Tarvitsen aikaa palautumiseen ja valmisteluihin, enkä voi lähteä pitkän retkipäivän jälkeen uudelle retkelle seuraavana päivänä.

Työhön sisältyy paljon matkustelua. Lomailen yleensä toukokuun puolestavälistä juhannukseen sekä loka-marraskuussa.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan? 

Vuoristo-oppaan ammatti vaatii erinomaisia lasku- ja kiipeilytaitoja sekä köysitekniikoiden hallintaa. On tärkeää huomioida turvallisuus kaikissa tilanteissa ja varautua retkiin huolellisesti, jotta ne voidaan toteuttaa mahdollisimman riskittömästi.

Myös vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, sillä tämä on asiakaspalveluammatti. Oppaan tärkeimpiä taitoja on kyky lukea ihmisiä eli arvioida asiakkaiden fyysistä kuntoa, sen hetkistä vointia, toiveita ja tavoitteita. Samalla hänen on huomioitava koko ryhmä niin, että jokainen osallistuja saa retkestä hyvän kokemuksen.

Mikä on parasta ammatissasi? 

Parasta työssäni on vaihtelevuus, sillä retkikohteet ja luonnossa liikkumisen tavat vaihtelevat vuodenajan mukaan. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan viettää paljon aikaa luonnossa ja työskennellä ihmisten parissa.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta? 

Joka kerta, kun kiipeilyn tai vapaalaskun harrastajalle sattuu vakava onnettomuus alueella, jossa työskentelen, se järkyttää. Onneksi niitä tapahtuu harvoin, ja kokeneen oppaan kanssa liikkuminen vähentää riskejä merkittävästi. Myös kiireinen hiihtokausi on usein sekä henkisesti että fyysisesti kuormittava.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee vuoristo-oppaan ammattia? 

Moni haaveilee vuoristo-oppaan urasta, mutta vain ne, joilla on pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä, etenevät koulutukseen ja työelämään asti. Pelkkä kiinnostus kiipeilyyn tai lasketteluun ei riitä, vaan täytyy olla halu opettaa ja tehdä töitä ihmisten kanssa.

Vuoristo-oppaaksi ei voi kouluttautua Suomessa, ja työmahdollisuudet ovat erittäin rajalliset. Koulutusta järjestetään esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?  

Vuoristo-oppaille riittää töitä tulevaisuudessa. Kiinnostus opaspalveluita kohtaan kasvaa erityisesti Pohjois-Norjassa, sillä alueella on verrattain viileä ilmasto ja turvalliset olosuhteet. Sen sijaan ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa työskentelyä esimerkiksi Alpeilla kiveniskemien ja jäävyöryriskien vuoksi.

Teknologian käyttö lisääntyy ihmisten arjessa, joten moni kaipaa vastapainoksi luontoelämyksiä. Se näkyy asiakasmäärissä koko ajan enemmän ja enemmän.