Aminan tarina: Koin työelämässä eriarvoisuutta ja haluan tehdä siihen muutoksen

Aloitin korkeakouluopintojeni aikana käymään eri opintojaksoilla vierailijana ja puhujana, mistä sain kokemusta sekä idean. Kesti kuitenkin vuosia ennen kuin uskalsin hypätä tuntemattomaan. Työskentely eri sosiaalialan sektoreilla rohkaisi viimein ryhtymään yrittäjäksi ja tuottamaan palveluita, joita kentältä puuttuu.

Sosiaali- ja terveysala sekä työelämä ylipäätään ovat murroksessa ja vaativat uudenlaista osaamista. Palvelut ovat usein jäykkiä ja vanhanaikaisia. Ne eivät palvele moninaistuvaa yhteiskuntaa, mikä saattaa sulkea ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle. Olen myös havainnut, että viime aikoina on keskusteltu työvoimapulasta ja siitä, että työvoimaa halutaan lisää ulkomailta, vaikka Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät pääse työelämään.

Koin työelämässä eriarvoisuutta ja haluan tehdä siihen muutoksen. Haluan vaikuttaa työni kautta yhteiskunnan yksipuoliseen kuvaan vieraskielisistä ihmisistä. Kaikki palveluni liittyvät hyvinvoinnin edistämiseen ja pyrkivät tekemään sitä yhteiskunnallista muutosta, jota tarvitaan, mikäli haluamme yhä useamman osallistuvan hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseen. Ihminen on kokonainen ja kokemus kuulumisesta osana yhteiskuntaa on välttämätön.

Tietoisuus ja tutkimukset rasismin ja syrjinnän vaikutuksista hyvinvointiin kasvavat jatkuvasti. Tietoisuuden lisääntymisen myötä tulisi tehdä myös konkreettisia toimenpiteitä. Hienot suunnitelmat ja puheet eivät riitä. Tavoitteiden tulee näkyä organisaatioiden päivittäisessä toiminnassa, eikä työ saa jäädä yksilön harteille. Edelleenkään moninaisuuden ja diversiteetin hyötyjä ei tiedosteta kunnolla. Halu viedä näitä asioita eteenpäin on auttanut minua luomaan uudenlaisia palveluja.

Suurin onnistumiseni työelämässä on se, että olen pystynyt luomaan jotakin aivan uutta

Aloitin jo hyvin nuorena työskentelemään vapaaehtoisena eri yhteisöjen kanssa. Moni ammattilainen on lähestynyt minua ja kysynyt tukea ja näkökulmia erilaisiin tapauksiin. Vuosien saatossa moni on kannustanut minua tuottamaan näitä palveluita. Ammattilaiset kertovat usein kaipaavansa koulutuksia kohtaamistyönsä tueksi, ja kysyntää erityisesti uskonto- ja kulttuuritietoisuuden lisäämiseen on paljon. Moni sotealan ammattilainen tekee valtavan upeaa työtä ja tekisi sitä vielä paremmin, mikäli saisi työkaluja kohtaamistyöhön. Usein pelätään tuntematonta, minkä vuoksi arka aihe saattaa jäädä nostamatta esille. Se on haitallista, koska tällöin asiakas voi jäädä yksin asiansa kanssa. Sensitiivinen ote ja oman toiminnan jatkuva tarkastelu auttavat kohtaamistyössä.

Työskennellessäni erilaisissa tehtävissä havaitsin, että johtotehtävissä on yhä varsin vähän eritaustaisia ihmisiä. Myös moninaisuuden johtaminen vaatii tietoisuuden lisäämistä. Tuen organisaatioita juuri näissä muutoksissa.

Suurin onnistumiseni työelämässä on se, että olen pystynyt luomaan jotakin aivan uutta, johon minulla on suurta paloa. Nautin valtavasti kokeilemisesta ja olen kiitollinen, että saan toteuttaa itseäni ja kasvaa niin ihmisenä kuin ammattilaisenakin. Minulla on uskallusta lähteä tavoittelemaan omia unelmiani sekä samalla auttaa muita pandemian keskellä. Onnistumiseni liittyvät itseni ja omien tavoitteideni ylittämiseen.

Olen kuullut lapsuudestani lähtien, miten minusta ei voisi koskaan tulla mitään. En ole kuitenkaan antanut sen estää toteuttamasta itseäni. Alkuaikoina se toimi ennemminkin motivaattorina, kun ajattelin, että minähän näytän! Olenkin oppinut muuttamaan haasteet motivaatiotekijöiksi. Kun jokin tuntuu vaikealta ja mahdottomalta, katson taaksepäin sitä kaikkea, mitä olen jo ylittänyt.

Vaikka haluaisin, ettei taustallani ole merkitystä, sillä kuitenkin on. Koen onnistuneeni jo siinä, että pystyn luomaan uutta, vaikka tuntuu, ettei mahdollisuuksia ole juuri ollut. Ei ole ollut helppoa luoda jotakin aivan tyhjästä ilman roolimalleja. Lisäksi saan olla juuri sellainen esihenkilö, josta olen aina haaveillut. Olen ylpeä upeista työntekijöistämme, jotka ovat motivoituneita ja tekevät valtavan tärkeää työtä lasten harrastamisen parissa. Haluan johtaa luottamuksen, valmentavan otteen ja arvostamisen kautta. Esihenkilönä pyrin myös siihen, että työyhteisössä etsitään ratkaisuja yhdessä keskustelemalla.

Etniseen vähemmistöön kuuluvana joutuu ponnistelemaan valtavasti

Työelämä on vielä hyvin homogeeninen, erityisesti johtaja- ja asiantuntijatasolla. Olen kohdannut vähättelyä, syrjintää ja rasismia. Se ei ole uutta tai ainoastaan työelämässä tapahtuvaa, vaan läsnä elämäni kaikilla osa-alueilla. Mikroaggressiot eivät jätä rauhaan. Työelämässä syrjintä on vielä karumpaa, koska siellä vietetään suurin osa hereilläoloajasta.

Etniseen vähemmistöön kuuluvana joutuu ponnistelemaan valtavasti ja todistelemaan jatkuvasti, että on ansainnut paikkansa. Se vie energiaa ja voimavaroja. Koen jatkuvasti olevani suurennuslasin alla – erityisesti tällä hetkellä, kun teen töitä asiantuntijana ja yrittäjänä. Työtä pitää tehdä tuhat lasissa. Sekään ei aina riitä. Olen nähnyt, miten työpaikka ja sen ilmapiiri voivat sairastuttaa. Kiusaamista tapahtuu valitettavan usein, ja se on ollut lähes näkymätöntä.

Huivini ja ikäni saatetaan nähdä ongelmallisina ja niiden myötä kyseenalaistetaan osaamistani ja keskitytään taustaani. Usein ensimmäinen kohtaaminen yritysten ja organisaatioiden kanssa on aika outo. En tiedä, millaista henkilöä toinen osapuoli odottaa, mutta ei ainakaan minua. Tämä paistaa toisen osapuolen vuorovaikutuksesta. Se on todella kiusallista ja saattaa aiheuttaa aiheeseen liittymätöntä kyselyä.

Koska olen kokenut syrjintää ja rasismia koko elämäni ajan, se on aiheuttanut valtavan huijarisyndrooman, jonka kanssa kamppailin pitkään. Välillä se nostaa päätään edelleen ja vaikka tiedän osaavani, se on lamaannuttanut minut monesti. En ole tyypillinen johtaja ja monesti työnhakijat saattavat hämmentyä. Onni on siinä, että saan vaikuttaa, kenen kanssa työskentelen. Mikäli läsnäoloni on kiusallista toiselle, hän ei ole oikeassa paikassa.

On tärkeää pitää kiinni omista unelmista ja uskoa niihin

Työelämä on matka ja prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä. Ei voi kiirehtiä. Jokainen vaihe on tärkeä, ja niistä täytyy oppia nauttimaan. Mikäli haluaa edetä ja on kiinnostunut johtamisesta, tulee ensin oppia perustyö kunnolla. Tämän lisäksi täytyy osata johtaa itseään. Monesti ihmiset romantisoivat johtamista. Se on kuitenkin valtavan suuri vastuu, eikä sovi kaikille.

On tärkeää pitää kiinni omista unelmista ja uskoa niihin. Ne kantavat pitkälle. On myös olennaista tehdä konkreettisia asioita unelmien eteen. Pitää tarttua haasteisiin ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisuja. Mentori ja valmentaja ovat valtavan tärkeitä ja jokaisella tulisi olla sellaiset. Jokainen työkokemus on arvokas. Nauti matkasta. Auta muita ja huomaat sinuakin autettavan. Virheitä ei kannata pelätä. Ne ovat osa prosessia. Epämukavuusalueelle meneminen pienin askelin synnyttää kasvua.

Jos jokin on liian helppoa, sitä tulee tarkastella kriittisesti. Mikään tavoittelemisen arvoinen ei ole ilmaista. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuria ja kovaa työtä. Jostain tulee luopua, jotta saa uutta tilalle.

Raha ja palkka ovat mahtavia, mutta yksinään ne eivät riitä. Motivaattorin tulisi löytyä sisältä ja työn tekemiseen täytyy olla suurempi syy kuin materia. Täytyy olla paloa ja pitää odottaa, että pääsee tekemään itselle tärkeää työtä.

Taustasi voidaan asettaa sinua vastaan tai se voi olla valtavan suuri voimavara. Olet paljon enemmän kuin ulkoinen olemuksesi. On myös tärkeää työstää tunteita, jotka estävät elämästä oman näköistä elämää. Lisäksi ympäristöllä on suuri merkitys.

Erilaiset työtehtävät ovat opettaneet valtavan paljon

Lapsena unelmatyöni oli arkeologi ja nuorempana haaveilin, että voisin auttaa muita. Olen saanut mahdollisuuden toteuttaa molempia. En suoranaisesti tee arkeologiaa, mutta matkustelun kautta olen saanut tutustua erilaisiin historiallisiin kohteisiin. Se on suurimpia unelmia, joita olen saanut toteuttaa.

Mietin nuorempana, mistä voisin saada apua tai keneltä kysyä neuvoa, kun ei ollut ketään, johon voisi samaistua. Nyt voin auttaa muita nuorempia ja vanhempia vieraskielisiä. I feel you! Myös moni kantasuomalainen kysyy neuvoa ja tukea. Ihmiset haluavat tulla kuulluksi ja nähdyksi. Teen tätä mielelläni, missä vain maailman kolkassa!

Olen nauttinut jokaisesta työtehtävästä, oli se sitten työtä lastentarhan opettajana tai sosiaaliohjaajana aikuissosiaali- tai vastaanottotyössä tai hankkeissa.

Mieluisinta kaikissa työtehtävissä on ollut ja on yhä verkostoyhteistyö. Nautin valtavasti, kun erilaiset ihmiset tulevat yhteen, yhteisen asian äärelle. Keskustelut ja niiden kautta tapahtuva oppiminen on arvokasta. On hienoa saada työskennellä huikeiden ammattilaisten kanssa. Erilaiset työtehtävät ovat opettaneet valtavan paljon. Jokaisesta on ollut myös hyötyä. 

Rakastan ja nautin perheiden parissa työskentelystä ja se antaa valtavasti. Erityisesti lastensuojelun avohuollossa työskentely on haastavaa ja pitkäjänteistä. Siinä täytyy jatkuvasti prosessoida myös itseään. Oma kallio täytyy olla kunnossa. Pidän myös valmentamisesta, mentoroinnista sekä somessa tehtävästä työstä (Instagramini on QjDiasporassa ja TikTokini Qurbahajoogto). Nautin aikanaan myös YAMK-opiskelusta valtavan paljon ja siitä on ollut kovasti hyötyä, jota on saanut viedä käytäntöön.

Taitoja voi oppia, mutta ihmisyyttä ei

Päivittäin teen yleensä montaa eri työtehtävää, muun muassa johtamista, vaikuttamistyötä, kouluttamista, koulutusten valmistelua, suunnittelua, strategiaa, asiakastyötä sekä verkostoyhteistyötä ja ne kaikki ovat minulle mieluisia. Monipuoliset työtehtävät ovat juttuni! Lisäksi muutamana päivänä viikossa työskentelen vapaaehtoisena Sillat ry -yhdistyksessä, jossa olemme käynnistämässä uutta Pidä huolta itsestäsi äiti -hanketta.

On tärkeää tehdä työtä, josta nauttii ja joka antaa paljon. Haluan ajatella laatikon ulkopuolelta ja nähdä ihmiset ongelmien takana. Haluan kohdata heidät arvostaen ja pyrin tukemaan heitä sekä löytämään ratkaisuja heidän haasteisiinsa. Suunnittelu on tärkeää, välttämätöntä ja hyvä, mutta niin myös konkreettisten askeleiden ottaminen, ja joskus myös nopeat kokeilut tuottavat tulosta.

Työelämässä olen oppinut itsestäni ja ympäröivästä yhteiskunnasta sekä siitä, kuinka omalla toiminnallaan voi vaikuttaa. Asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvinvoiva yksilö ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen heijastuu työelämään. Jokaisella on vastuu omasta toiminnastaan ja on hyvä tehdä niitä asioita, joihin pystyy vaikuttamaan.

Työelämä saattaa välillä olla raakaa. On tärkeää oppia etsimään tukea, ettei jää yksin. Muutos voi olla joskus hidasta, mutta kyllä sitä tapahtuu! Ennen kaikkea olen oppinut tuntemaan itseäni, omia vahvuuksiani ja kehittämiskohteitani sekä johtamaan. Näiden lisäksi olen kehittänyt taitoa mennä omalle epämukavuusalueelle. Kehittyminen ei tapahdu yhdessä yössä. 20 vuodessa on ehtinyt oppimaan sellaisia taitoja, jotka auttavat myös muilla elämän osa-alueilla. Työelämässä ja vanhemmuudessa on paljon samankaltaista. Käytän molempien kautta kertynyttä tietotaitoa puolin ja toisin.

Taitoja voi oppia, mutta ihmisyyttä ei. Siitä lähtien kun aloitin 20 vuotta sitten työelämässä, olen kiinnittänyt ennen kaikkea yhteen asiaan huomiota: johtamiseen. Olen kirjannut ylös, millaisia johtajan piirteitä en halua itsessäni olevan. Tätä kautta olen pystynyt oppimaan ja kasvamaan johtajaksi. Kyse on luottamuksesta ja välittämisestä.

Terveelliset elämäntavat ovat minulle tärkeitä

Yrittäjänä teen pitkiä päiviä ja vapaa-aika on usein kortilla. Pyrin kuitenkin löytämään tasapainon. Harjoittelen tätä vielä. Vietän paljon aikaa perheeni ja ystävien kanssa. Olen äiti ja nautin siitä valtavasti. Teemme paljon asioita yhdessä niin lapsen kuin koko perheen kanssa. Rakastan kirjoja, lukemista, kirjoittamista (journaling) sekä vapaaehtoistyötä. Lisäksi nautin luonnossa liikkumisesta. Ohjaan myös naisten koppipalloilua (Mamanet). Teen somessa somalinkielistä valmennusta. Asiakkaita on tällä hetkellä ympäri maailmaa. Nautin myös kulttuurista ja odotan innolla, että matkailu avautuu jälleen. Pidän uusiin paikkoihin tutustumisesta ja rakastan näyttää lapsellemme maailmaa.

Ennen pandemiaa nautin kaikenlaisten tapahtumien järjestämisestä ja odotan innolla, että pääsee jälleen kokoontumaan hyvän ruoan, kulttuurin ja ihmisten pariin. Teen erilaisia projekteja ja kehittelen jatkuvasti ideoita, miten voisin tukea erilaisten ihmisten hyvinvointia. Erityisesti äitien ja lasten hyvinvoinnin tukeminen on lähellä sydäntäni.

Terveelliset elämäntavat ovat minulle tärkeitä ja huolehdin henkisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta sekä fyysisestä hyvinvoinnistani. Pyrin nukkumaan hyvin, syömään terveellisesti ja liikkumaan sekä rukoilen ja pysähdyn pohtimaan omien arvojen äärelle.

Pyrin järjestämään ja tukemaan niin täällä Suomessa kuin maailmallakin erilaisia kampanjoita, joissa autetaan haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja perheitä: esimerkiksi tukemaan erityislapsia ja heidän perheitään Somaliassa. Teemme näitä kampanjoita yhdessä eri puolella maailmaa asuvien upeiden kumppaneiden kanssa. Viime vuosina kampanjat ovat keskittyneet Ramadanin (paastokuukauden) aikoihin. Hyödynnämme työssä sosiaalista mediaa. Yksi kanavista on Clubhouse, joka tuo auttajat ja avuntarvitsijat yhteen. Kampanjan tiimi organisoi työn, tekee taustatutkimusta sekä etsii ja on yhteydessä luotettaviin paikallisiin toimijoihin ja lahjoittajiin. Joka kerta tulee niin hyvä mieli, kun avuntarvitsija lähestyy tai uusi vapaaehtoinen laittaa viestiä, että haluaa tulla mukaan toimintaan. Se antaa minulle todella paljon!

Amina Mohamed