Asenteilla voidaan ehkäistä ammattien jakautumista sukupuolen mukaan
- Uutinen
Koulutus- ja työelämä ovat jakautuneet edelleen melko vahvasti sukupuolen mukaan. Naiset hakeutuvat miesvaltaisille aloille aiempaa enemmän, mutta toisinpäin muutos ei ole merkittävää. Voimme vaikuttaa asenteillamme paljon siihen, että eri ammattialoista tulisi monimuotoisempia.
Naisille ja miehille oli tarjolla 1900-luvun alkupuolella erilliset työnvälityspalvelut. 1950-luvulla julkaistussa ammatinvalintaoppaassa sairaanhoitoalan ammattilaista kutsutaan sairaanhoitajattareksi ja ohjeistetaan, että miespuolinen henkilö soveltuu hoitamaan lasta satunnaisesti, mutta ei jatkuvasti.
Vaikka sukupuolirooleihin jakaminen ei enää nykyisin ole yhtä tarkkarajaista, koulutus- ja työelämä ovat jakautuneet Suomessa edelleen vahvasti sukupuolen mukaan. Työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan nimitetään sukupuolen mukaiseksi segregaatioksi.
Sukupuolijakauma on tasoittunut, mutta muutos on hidasta
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista alle 10 prosenttia työskentelee aloilla, joilla naisten ja miesten määrä on tasapainossa. Sukupuolijakauma on kuitenkin tasoittunut esimerkiksi tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) sekä tekniikan aloilla. Lisäksi naiset kouluttautuvat nykyisin miesvaltaisiin ammatteihin aiempaa enemmän, kuten esimerkiksi juristeiksi ja lääkäreiksi. Miehet eivät ole kuitenkaan sen kiinnostuneempia hakeutumaan naisvaltaisille aloille kuin aiemminkaan, mihin ovat ainakin osittain syynä naisvaltaisten alojen heikommat työehdot ja palkkataso. Palkkaeroja on pyritty viime vuosina kaventamaan, mutta sukupuolen mukaisen segregaation ehkäiseminen on hidasta.
Turun kaupungilla yrityskoordinaattorina maahanmuuttaneiden parissa toimiva Manu Jalonen on tehnyt mielenkiintoisen havainnon maahanmuuttaneiden ja kantasuomalaisten miesten eroista.
– Vaikuttaa siltä, että maahanmuuttaneet miehet ovat kiinnostuneempia sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusaloista kuin kantasuomalaiset miehet. Mielestäni julkisen sektorin kannattaa miettiä, miten se voisi kehittää näiden alojen kiinnostavuutta, jotta myös kantasuomalaiset miehet hakeutuisivat niille enemmän. Lisäksi kannustan naisia hakeutumaan yrittäjiksi nykyistä ahkerammin, koska tällä hetkellä 30 prosenttia suomalaisista yrittäjistä on naisia. Kehitettävää on siis paljon, Jalonen toteaa.
Saattaa olla ehkä hieman yllättävää, että tekstiili- ja muotialalla sukupuolijakauma on kohtalaisen tasapainoinen.
– Suomessa naisten ja miesten määrä jakautuu alalla suurin piirtein 50–50. Ennen kuin tekstiili päätyy suunnittelijan työpöydältä tuotteeksi, täytyy jonkun osata suunnitella, piirtää kaavoja sekä käyttää koneita ja laitteita. Lisäksi prosessiin kuuluu digitalisaatioon ja dataan sekä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyviä tehtäviä. Tarvitsemme siis hyvin monenlaista osaamista. Sukupuolta tärkeämpää on työntekijöiden kiinnostus, innostus ja osaaminen, kertoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:ssä asiantuntijana toimiva Inna Ahlqvist.
Ammatinvalinta omien kiinnostusten mukaan
Yrityskoordinaattori Manu Jalonen on havainnut, että nuoret arvostavat ammatteja, joiden he kokevat olevan jollakin tavoin merkityksellisiä. Vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan nuoret haaveilevat useimmiten omalle sukupuolelle tyypillisistä ammateista ja valitsevat ammatin melko pinnallisten mielikuvien varassa. Tässä yhteydessä stereotypiat ”naisten ammateista” ja ”miesten ammateista” korostuvat. Myös ympäristön suhtautuminen vaikuttaa nuorten ammatinvalintaan. On havaittu, että jos nuori valitsee sukupuolelleen epätyypillisen alan, hän saattaa vaihtaa sen myöhemmin toiseen alaan, koska kokee alanvalintansa vuoksi syrjintää tai häirintää.
Sähköalaa opiskelevan Emmi Ekin kohdalla muiden ihmisten asenne on ollut pääasiassa ymmärtävä.
– Päädyin opiskelemaan sähköalaa, koska tekniikka kiinnostaa minua. Olen jonkin verran joutunut perustelemaan ammatinvalintaani muille ihmisille. Perheeni kuitenkin suhtautui valintaani kannustavasti, koska perheeseeni kuuluu muitakin henkilöitä, jotka toimivat aloilla, joilla työskentelee enemmän vastakkaisen sukupuolen edustajia. Kannustan jokaista hakeutumaan ammattiin, joka kiinnostaa. Ei kannata ottaa paineita siitä, millainen yhteiskunnan suhtautuminen alaan on tai mille aloille ystävät päätyvät, ammattikoulun jälkeen todennäköisesti insinööriopintoihin hakeutuva Ek kannustaa.
Laboratorioinsinööriksi valmistunut Sonja Granith työskentelee ahvenanmaalaisessa Optinova-yrityksessä.
– Työskentelen tuotekehityksessä, joka on erityisen miesvaltainen ala. En tiedä, olisinko hakeutunut insinööriksi, elleivät opettajani olisi kannustaneet minua opiskelemaan kouluaikana matematiikkaa. Ei tarvitse olla poika, jotta pärjää matematiikassa, ja siksi kannustan muitakin naisia sen pariin. Vaikuttaa siltä, että Suomessa ja maailmalla insinöörit ovat pääasiassa miehiä. Olen miettinyt, miksi naiset eivät hakeudu alalle innokkaammin. Tässä työssä ei tarvita ainakaan fyysistä voimaa. Onko kyse sitten kiinnostuksen puutteesta, vai onko matematiikka se, joka pelottaa, Granith pohtii.
Asenteilla on merkitystä
Tapahtumia järjestävässä Sunborn Livessä operatiivisena johtajana toimivan Anna-Kaisa Anttilan mukaan Emmi Ekin ja Sonja Granithin kaltaiset ihmiset rohkaisevat muitakin päätymään aloille, jotka ovat omalle sukupuolelle epätyypillisiä.
– Voimme toisaalta kysyä, mikä on epätyypillistä ja mikä normaalia, ja kuka sen määrittelee. Tässä yhteydessä on kysymys asenteista, periaatteista ja normien määrittelemisestä. Innostus, osaaminen ja taidot eivät ole sukupuoleen sidonnaisia asioita, kuten ei ole välttämättä fyysinen kyvykkyyskään. Pystymme itse vaikuttamaan asenteisiimme ja niiden kautta siihen, mihin suuntaan ammattialat kehittyvät. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten puhumme näistä asioista, Anttila huomauttaa.
Pilke Päiväkodit Oy:ssä aluejohtajana työskentelevän Hanna-Mari Kemppaisen mukaan myös median täytyisi kiinnittää huomiota siihen, miten se käsittelee eri aloja.
– Mielestäni käsittelytapa ei ainakaan varhaiskasvatusalan osalta ole sellainen, että se edesauttaisi työntekijöiden saamista työvoimapulasta kärsivälle alallemme. Naisten lisäksi tarvitsemme ehdottomasti myös miehiä antamaan heille ominaista aikuisen mallia lapsille. Toivomme lisäksi, että saisimme joukkoomme enemmän eri ikäisiä ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, Kemppainen kertoo ja toteaa, että yleisesti ottaen nykyajan varhaiskasvatuksessa ei korosteta sukupuolta enää samalla tavalla kuin ennen eli esimerkiksi siten, että tyttöjä ja poikia ohjattaisiin eri leikkien pariin.
Viime vuosina yleistyneen anonyymin rekrytoinnin tavoitteena on lieventää ammattiryhmien jakautumista sukupuolen mukaan ja luoda näin monimuotoisempia työyhteisöjä. Anonyymi rekrytointi tarkoittaa työpaikkahakemusten käsittelyä ilman työnhakijan nimen, kuvan, iän, sukupuolen tai äidinkielen kaltaisia tunnistetietoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo -tiimin kehittämispäällikkö Mia Teräsahon mukaan monimuotoiset työyhteisöt ovat muita työyhteisöjä luovempia ja innovatiivisempia. Ne lisäävät myös yritysten taloudellista kannattavuutta, tuottavuutta ja hyvinvointia.
Sukupuolen mukaisesta segregaatiosta käytiin paneelikeskustelu RekryExpo-messuilla Turun Messukeskuksessa 14. marraskuuta. Artikkelissa käytetyssä aineistossa ei ole huomioitu muunsukupuolisten osuutta koulutus- ja työelämässä.