Mielenterveys työelämässä

  • Uutinen

Mielenterveys ei liity ainoastaan yksilön, vaan koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Mielenterveyteen liittyvät ilmiöt vaihtelevat kulttuurin ja aikakauden mukaan. 1900-luvun lopussa alkanut siirtyminen teollisuustyöstä tietopainotteisempaan työhön on muuttanut sitä, mitä ihmisiltä vaaditaan psyykkisesti ja millaiset asiat aiheuttavat kuormitusta.

Nykyajan työelämässä työntekijän mielenterveyteen voi vaikuttaa esimerkiksi kuormitus, joka syntyy itseohjautuvuuden vaatimuksesta eli siitä, että työntekijän täytyy ainakin osittain pystyä johtamaan itse omaa työskentelyään. Avokonttori- tai etätyöskentelyyn sopeutuminen voi olla vaikeaa, ja työelämään liittyy luonnollisesti myös monenlaisia muita arkipäivän haasteita.

Mielenterveysongelmia hoidetaan usein lääketieteellisin keinoin, mutta niiden tukena tarvitaan myös työpaikkojen omia, yhteisölähtöisiä ratkaisuja. Jotta työnteon aiheuttamia mielenterveysongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä ja ratkaista, työpaikoilla täytyy pyrkiä hyvään johtamiseen, riittäviin resursseihin ja huolellisesti organisoituun työntekoon. Kohti työelämää suuntaavien nuorten tukemisessa voisi puolestaan auttaa oppilaitosten ja työpaikkojen välinen yhteistyö.

Oppimisvaikeudet ja mielenterveys

Kehitykselliset oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä tiedonkäsittelyn haasteita. Oppimisvaikeuksia ei välttämättä aina diagnosoida, mutta ne voivat ilmetä eri tavoin arjessa ja työelämässä.

Työelämässä usein oletetaan, että työntekijä hallitsee perustaidot, kuten esimerkiksi lukemisen ja laskemisen. Tämä saattaa olla ongelmallista henkilölle, jolla on oppimisvaikeuksia. Työelämässä oppimisvaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi hitaana lukemisena tai kirjoittamisena, vaikeutena oppia käyttämään sähköisiä järjestelmiä, haasteena suoriutua matemaattisista tehtävistä tai keskittymisvaikeuksina. Nämä haasteet voivat aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta, epäonnistumisen kokemuksia ja häpeää, ja ihminen saattaa pyrkiä peittelemään niitä. Tässä yhteydessä uupumus ja mielenterveysongelmat ovat mahdollisia.

On tärkeää, että työpaikalla tunnistetaan oppimisvaikeudet. Yhdenvertaisuuslain perusteella työnantajalla on velvollisuus tarjota tukea tällaisiin haasteisiin. Tuki voi olla esimerkiksi yksilöllisiä työjärjestelyjä tai digitaalisia apuvälineitä. Keskeistä on myös salliva ja turvallinen työilmapiiri.  Oikeanlaiset tukitoimet ja yksilön vahvuuksien tunnistaminen varmistavat, että oppimisvaikeus ei ole este työelämässä menestymiselle.

Mielenterveyden työkalupakista tukea työelämään

Työterveyslaitos on tuottanut Mielenterveyden työkalupakin, jonka avulla työyhteisöt voivat rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria. Maksuttomista työkaluista ja materiaaleista saa tukea esimerkiksi

  • esihenkilötyön kehittämiseen,
  • aivotyön kuormitustekijöiden kartoittamiseen,
  • työterveysyhteistyön kehittämiseen,
  • organisaation palautumiskäytäntöjen arviointiin ja
  • oman työhyvinvoinnin tilannekuvan muodostamiseen.

Artikkeli perustuu Työmaailman parannusviikko -tapahtumassa 17.9. kuultuihin puheenvuoroihin. Puhujina olivat sosiaalipsykologi ja tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitokselta (mielenterveys työelämässä), oppimisen ja mielenterveyden tuen kehittämispäällikkö Johanna Stenberg Kuntoutussäätiöstä (oppimisvaikeudet työelämässä) ja erityisasiantuntija Kirsi Unkila Työterveyslaitokselta (Mielenterveyden työkalupakki).

Aiheesta muualla

Mielenterveyden työkalupakki työpaikoille ja työterveyshuolloille (hyvatyo.ttl.fi)