Miksi maahanmuuttajan voi olla vaikea saada töitä omalta alaltaan?
- Uutinen
Vaikka maahanmuuttaja olisi koulutettu ja oman alansa osaava ammattilainen, osaamista vastaavan työpaikan löytäminen Suomesta voi olla haastavaa. Työtä voi löytyä sen sijaan tehtävistä, joihin hän on ylikoulutettu. Aiemmin tänä vuonna käydyssä paneelikeskustelussa pohdittiin, miksi osaava maahanmuuttaja ei työllisty Suomessa.
Maahanmuuttajat työskentelevät usein töissä, joihin he ovat ylikoulutettuja. Tätä tapahtuu erityisesti siivous-, rakennus- ja ravintola-alalla. Työtä ei riitä näillä aloilla kuitenkaan kaikille. Tämän vuoksi jatkossa pitäisi kiinnittää aktiivisemmin huomiota siihen, että maahanmuuttajat työllistyvät osaamistaan vastaaviin tehtäviin.
Osaamistaan kannattaa kehittää myös työnhaun aikana
Eteläkorealainen Kyeonghwan Kim on suorittanut kotimaassaan liiketalouden tutkinnon. Opiskeluaikanaan hän oli vaihto-opiskelijana Suomessa, ja hän muutti maahan pysyvästi vuonna 2023 perhesyiden vuoksi. Kyeonghwan Kim etsii koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta.
– Etsin harjoittelupaikkaa, kun opiskelin yliopistossa. Esteeksi harjoittelupaikan saamiselle osoittautui joka kerta se, ettei suomen kielen taitoni ja työkokemukseni olleet riittäviä. Ajattelin itse, ja myös muut sanoivat minulle, että tutkinnon suorittamisen jälkeen työllistyminen voisi olla helpompaa. Kun olin valmistunut ja hain töitä, 90 prosenttia työnantajista ei vastannut mitään ja 10 prosenttia sanoi, ettei kokemukseni ole riittävä. Jalan oven väliin saaminen voi siis olla haastavaa, vaikka olisi luonut verkostoja sekä räätälöinyt hakemuksen ja ansioluettelon juuri kyseistä avointa työpaikkaa varten.
Kyeonghwan Kim on kehittänyt kielitaitoaan ja pärjää suomen kielellä nykyisin melko hyvin. Hän kuitenkin harmittelee, että joskus työnhakuun liittyvät keskustelut työnantajien kanssa jännittävät sen verran, ettei työnantaja välttämättä saa hänen suomen kielen taidostaan parasta mahdollista kuvaa.
– Ulkomaalaisten työnhakijoiden täytyy olla valmiita kehittämään osaamistaan. Jos työnantajan vaatimuksena on esimerkiksi sujuva suomen kielen taito tai tiettyjen Suomen lakien tunteminen, ne täytyy opetella. Uskon, että monet ulkomaalaiset työnhakijat ovat valmiita toimimaan näin.
Tiedon jakaminen positiivisista rekrytointikokemuksista on tärkeää
Työvoimapalveluissa yrityskoordinaattorina toimiva Teemu Saarenpää arvelee, että suurimpana esteenä maahanmuuttajien työllistymiselle ovat asenteet eikä työnhakijoiden pätevyyden puute.
– Työnantajia mietityttää, mitä tapahtuu, kun ulkomaalainen henkilö tulee osaksi työyhteisöä. He voivat pohtia, muuttaako se työnteon tapoja tai ilmapiiriä. Lisäksi olen huomannut työssäni, että maahanmuuttajia kohtaan saattaa olla haitallisia ennakkoluuloja. Mielikuvat esimerkiksi konfliktialueilta tulevien maiden kansalaisista saattavat muodostua sen pohjalta, mitä näemme uutisista. Tällaiset asenteet vaikeuttavat työllistymistä, ja ne pitäisi pystyä muuttamaan.
Keskustelussa nousi myös esiin se, että suurimmassa osassa työnantajien julkaisemista työpaikkailmoituksista on ainoastaan suomenkielinen ilmoitusteksti. Tämä muodostaa ulkomaalaisille työnhakijoille usein ensimmäiseen esteen työnhakuprosessissa, koska he joutuvat käyttämään paljon aikaa ilmoitustekstin ymmärtämiseen ennen kuin he voivat hakea työpaikkaa.
Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palander pohtii, että kynnys ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen voi olla korkea, jos työnantaja ei ole juurikaan matkustanut eikä tunne erilaisia kulttuureja.
– Sen vuoksi on tärkeää, että työnantajat jakavat muille työnantajille tietoa onnistuneista maahanmuuttajien rekrytoinneista ja työyhteisön muuttumisesta monimuotoisemmaksi. Olen kuullut monista tapauksista, joissa kokemus ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta on ollut todella hyvä ja joissa työnantaja on todennut, ettei rekrytointiprosessi ollut niin vaikea kuin hän oli luullut.
Meriteollisuusalan yrityksessä, Kongsberg Maritime Finland Oy:ssä työskentelevä Ville Vihervaara mainitsee yhdeksi työnantajien haasteeksi sen, että usein ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen voi aiheuttaa yrityksissä paljon järjestelyjä.
– Silloin, kun palkkasimme ensimmäistä ulkomaalaista työntekijää, meillä ei ollut häntä varten mitään valmiina. Erilaiset materiaalit ja lomakkeet olivat suomenkielisiä, ja oli suuri työ kääntää kaikki tarvittava englanniksi. Lisäksi kokoukset, joissa olimme aiemmin puhuneet suomea, täytyi käydä englanniksi uuden työntekijän palkkaamisen jälkeen. Työntekijöidemme oli hankala alkaa puhua englantia, koska he eivät olleet tottuneet siihen.
Vinkkejä työnhakuun maahanmuuttajille
Paneelikeskustelussa annettiin vinkkejä ulkomaalaisille työnhakijoille.
- Tutustu etukäteen suomalaisten yritysten rekrytointikulttuureihin. Rekrytointitavoissa on eroja eri maiden välillä.
- Selvitä, millaisia yrityksen toimintamallit ja arvot ovat ja millaisia taitoja yrityksessä arvostetaan. Pohdi, miten voit sovittaa ne omiin toimintamalleihisi, arvoihisi ja taitoihisi.
- Tee työpaikkahakemuksesi ja ansioluettelosi tiiviiksi ja täsmälliseksi. Kirjoita lyhyitä lauseita. Tällaisia työnhakupapereita työnantajan on helpompi käydä läpi.
- Muista, että työnhakuun on muitakin tapoja kuin työpaikkailmoitusten selaaminen. Kannattaa rakentaa verkostoja paikallisesti. Apuna voit käyttää sosiaalista mediaa, erityisesti LinkedIniä. Sinne voit kirjoittaa muun muassa avoimen hakemuksesi.
Yrityskoordinaattori Teemu Saarenpää muistutti paneelikeskustelun päätteeksi, että väestörakenteemme on muuttumassa.
– Muutos näkyy esimerkiksi yliopistoissa jo nyt. Tämä tarkoittaa sitä, että muutaman vuoden kuluttua yliopistoista valmistuvat eivät ole pelkästään suomalaisia, vaan huomattavasti monimuotoisempi joukko. Toivon, että olemme silloin tilanteessa, jossa pätevyys on avainasemassa työntekijöiden palkkaamisessa.
Maahanmuuttajien työllistymisestä ja siihen liittyvistä haasteista käytiin paneelikeskustelu SHIFT Rekrypäivässä Turussa.
Artikkelikuvassa (vasemmalta): Ville Vihervaara (Kongsberg Maritime Finland Oy), Kyeonghwan Kim, Vesa Palander (Turun kaupunki), Juha Kontio (Turun ammattikorkeakoulu) ja Teemu Saarenpää (Turun työllisyysalue). Kuva: SHIFT Business Festival.