Pehmeillä taidoilla on tulevaisuuden työelämässä entistä suurempi merkitys

Ihmistyövoima on voitu korvata teknologisilla ratkaisuilla yhä uudelleen historian aikana. Tämän kehityksen voi havaita tiettyjen murrosvaiheiden kautta.

– Maatalouden vallankumouksen myötä suuri osa väestöstä teki fyysistä työtä erilaisissa maatalouden tehtävissä. Vähitellen teknologia kehittyi, mikä johti teolliseen vallankumoukseen. Tuolloin koneet alkoivat korvata ihmistyövoimaa ja väestön siirtyminen maataloustehtävistä tehdastyöhön yleistyi. Teknologia kehittyi jälleen, ja havaittiin, että on monella tavalla kannattavampaa korvata ihminen koneilla myös tehdastyössä, koska ihmisillä on taipumus tehdä virheitä, he pitävät taukoja ja heille täytyy maksaa palkkaa, tietokirjailija Perttu Pölönen luettelee.

Koneiden yleistyminen tehdastyössä johti seuraavaan murrosvaiheeseen, jota Pölönen kutsuu tietovallankumoukseksi.

– Tietovallankumous tarkoittaa sitä, että suuressa osassa ammatteja on kyse tiedon käyttämisestä ja hallinnasta. Tätä vaihetta elämme tällä hetkellä.

Historia toistaa itseään

Kieli on tapa tallentaa ja jakaa tietoa sekä keino tulla ymmärretyksi. Ihmiset ovat hallinneet kielen käyttämisen tuhansia vuosia, ja se on erottanut meidät muista elävistä olennoista.

– Tekoälyn syntyminen on johtanut kuitenkin siihen, että emme ole enää ainoita, jotka luovat ja ymmärtävät kieltä sekä käyttävät sitä hyödykseen. Itse asiassa tekoäly on ihmisiä jo huomattavasti kehittyneempi hallitsemaan maailman eri kieliä. Lisäksi tekoälyn sanavarasto on yksittäisen ihmisen sanavarastoa laajempi, Pölönen huomauttaa.

Siihen, mitä luemme, kuuntelemme ja katsomme, vaikuttaa siis tulevaisuudessa ihmisten lisäksi tekoäly. Tämän kehityksen yhteydessä historia tulee toistamaan itseään: teknologialla korvataan jälleen ihmisosaamista.

– Edellytykset tekoälyn kehittämiseen ovat hyvät. Tekoäly tulee lisäämään tehokkuutta ja nopeuttamaan asioita. On kuitenkin keskeistä pohtia, mitä ne asiat ovat, joita haluamme tekoälyn tekevän tehokkaammaksi ja nopeammaksi tulevaisuudessa. Mielestäni tätä ei kukaan tiedä tarkasti tällä hetkellä.

Seuraava vallankumous ja tulevaisuuden taidot

Perttu Pölönen arvelee, että seuraava murrosvaihe voisi olla jonkinlainen ihmisyyden vallankumous.

– Historian kulku on ollut seuraavanlainen: aluksi maatiloilla ja tehtaissa tarvittiin fyysistä ihmisvoimaa, mutta sitten koneet korvasivat ihmisvoiman ja ihmiset siirtyivät toimistotöihin, joissa oli käytettävä älyä fyysisen voiman sijaan. Tällä hetkellä tekoäly on korvaamassa ihmisälyä, ja sen myötä olemme siirtymässä toimistoista jälleen kohti uudenlaista työskentelytapaa, mahdollisesti jonkinlaista hybridityötä. Koneilla, tekoälyllä ja algoritmeilla ei kuitenkaan ole persoonallisuutta. Ne eivät katso ihmistä silmiin. Näin ollen tällainen inhimillinen puoli, joka ihmisillä on ja joka koneilta puuttuu, saattaa nousta tulevaisuuden työelämässä entistä tärkeämmäksi.

Pölösen mukaan tärkeitä taitoja, joihin tulevaisuudessa kannattaisi panostaa, ovatkin esimerkiksi läsnäolo, myötätunto ja luovuus.

– Tällaiset pehmeät taidot ovat kuitenkin tietyllä tavalla näkymättömiä. Se, miten voi mitata työnhakijoiden lahjakkuutta tällaisissa taidoissa, voi osoittautua työnantajille haasteeksi. Joka tapauksessa työnantajat saattavat kysyä työhaastatteluissa tulevaisuudessa, että ”Mitä sellaista voin saada sinulta, jota algoritmi tai kone ei voi minulle antaa?”

Tärkeä taito muuttuvassa työelämässä on myös oppiminen. Pölönen uskoo, että olemme siirtymässä sellaisesta oppimisesta, jossa tietoa pyritään omaksumaan tulevaisuuden varalle, kohti oppimista, jossa tieto etsitään tarvittaessa. Tämä johtuu siitä, että nykyisin tietoa on mahdollista hakea helposti juuri silloin, kun sitä tarvitaan.

– Lisäksi sellaista työtä, jossa teemme aina samoja asioita samalla tavalla ja samassa järjestyksessä, ei todennäköisesti ole tulevaisuudessa. Meillä ei ole enää samanlaista kontrollia työhömme emmekä tiedä välttämättä etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Se tarkoittaa vähäisempää turvallisuutta ja kasvavaa muutosten määrää. Toisaalta se tarkoittaa myös vapauden lisääntymistä. Sopeutumiskyky ja innostus tulevaisuutta kohtaan saattavatkin olla ominaisuuksia, joita työnantajat arvostavat työnhakijoissa tulevaisuudessa sen sijaan, että he tarkastelisivat pelkästään ansioluetteloa.

Pölönen toteaa, että usein lapselle esitetty kysymys ”Mikä sinusta tulee isona?” tulee olemaan jatkossa entistä merkityksettömämpi jo sitäkin ajatellen, ettei kukaan olisi voinut 70-luvullakaan sanoa, että ”Hakukoneoptimointi on intohimoni.” Tulevaisuudessa sen tiedostaminen, mihin suuntaan olemme ammatillisesti menossa, on tarkkarajaisia ammattinimikkeitä oleellisempaa.

Perttu Pölönen puhui tulevaisuuden työelämästä SHIFT rekrypäivässä 7. helmikuuta Vierailukeskus Joessa Turussa.