Työnhakijan palveluprosessiin ja työnvälityspalveluihin tulee muutoksia vuodenvaihteessa
- Uutinen
Työnhakijan palveluprosessia ja työnvälitystä uudistetaan, jotta yhä useampi työllistyy nopeammin. Tavoitteena on, että työnhakija saa yksilöllistä palvelua ja hänen tarpeensa huomioidaan aiempaa tarkemmin. Muutoksia tulee myös työtarjouksiin, työnhakuvelvollisuuteen ja nuorten velvollisuuteen hakea koulutukseen.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026.
Työnhakijan palveluprosessi kevenee
Työnhakijan palveluprosessin keventäminen mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön ja huomioi asiakkaan yksilöllisen tilanteen aiempaa paremmin. Jatkossa henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja alkuhaastatteluun panostetaan enemmän. Työvoimaviranomaisen harkintavalta kasvaa, ja viranomaisella on velvollisuus edistää asiakkaan työllistymistä tarjoamalla yksilöllisempää palvelua.
Alkuhaastattelu ja työnhakukeskustelut
Tällä hetkellä työvoimaviranomainen järjestää alkuhaastattelun viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Lisäksi järjestetään viisi täydentävää työnhakukeskustelua kolmen kuukauden aikana alkuhaastattelun jälkeen. Sen jälkeen keskustelu pidetään kolmen kuukauden välein.
Vuoden 2026 alusta lähtien alkuhaastattelu järjestetään kymmenen arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Kaavamaisesta palveluprosessista luovutaan, ja sen sijaan työnhakijalle järjestetään täydentäviä työnhakukeskusteluja hänen palvelutarpeensa perusteella. Työnhakukeskusteluja järjestetään kuitenkin edelleen kolmen kuukauden välein.
Työvoimaviranomainen arvioi palvelutarpeen työnhakijan yksilöllisen tilanteen mukaan. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi työ- ja toimintakyky, joka vaikuttaa työnhakuun ja työllistymiseen. Tarvittaessa työnhakija ohjataan muihin asiantuntija-arviointeihin, jotta tilannetta voidaan selvittää monialaisesti.
Työllistymissuunnitelma
Työvoimaviranomainen laatii työnhakijan kanssa työllistymissuunnitelman. Suunnitelma sisältää työnhakuun ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä toimia.
Jatkossa suunnitelmaan voidaan lisätä työnhakijan yksilöllistä tarvetta vastaavia palveluita aiempaa monipuolisemmin. Palvelut voivat parantaa esimerkiksi työ- ja toimintakykyä tai valmiuksia hakea ja saada työtä.
Muutoksia työtarjouksiin, työnhakuvelvollisuuteen ja nuorten koulutuksenhakuvelvollisuuteen
Työvoimaviranomainen voi tehdä työtarjouksen eli osoittaa työnhakijalle työpaikan, jota työnhakijan täytyy hakea. Jatkossa hakeminen muuttuu velvoittavaksi nykyistä aiemmin. Yleinen työnhakuvelvollisuus koskee jatkossa myös osa-aikatyötä tekeviä työnhakijoita. Nuoret työnhakijat voivat täyttää koulutuksenhakuvelvollisuutensa hakemalla myös muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen, jos tietyt terveydentilaan liittyvät ehdot täyttyvät.
Työtarjoukset
Tällä hetkellä työnhakijan täytyy hakea työvoimaviranomaisen hänelle osoittamia työpaikkoja, kun alkuhaastattelusta on kulunut kuusi kuukautta. Jatkossa työvoimaviranomaisen osoittamia työpaikkoja täytyy hakea työttömyyden alusta lähtien.
Työnhakuvelvollisuus
Tällä hetkellä osa-aikatyötä tekevien työnhakijoiden täytyy hakea yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden aikana. Jatkossa heidän työnhakuvelvollisuutensa on sama kuin muilla työnhakijoilla: kuukauden aikana pitää hakea neljää työmahdollisuutta, ellei työnhakuvelvollisuutta ole alennettu tai työnhakijaa ole vapautettu velvollisuudesta.
Työnhakijan työkyky huomioidaan aiempaa paremmin. Työnhakijaa ei velvoiteta hakemaan työtä, jos palveluprosessin aikana todetaan, että työn vastaanottaminen ei ole työnhakijan työkyvyn huomioon ottaen mahdollista.
Nuorten koulutuksenhakuvelvollisuus
Tällä hetkellä alle 25-vuotiaan työnhakijan, jolla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, täytyy hakea vähintään kahta koulutuspaikkaa seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen, jotta hän on oikeutettu työttömyysturvaan. Haettavien koulutusten täytyy olla sellaisia, että koulutukseen hakeva henkilö täyttää opiskelijaksi ottamisen perusteet.
Jatkossa hakuvelvollisuuden voi täyttää hakemalla myös työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen, työnantajan kanssa yhteishankintana hankittuun tai vastaavalla tavalla järjestettyyn työvoimakoulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, jos asiasta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Ehtona on, että nuorella on vamma tai sairaus, joka estää siirtymisen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Suunnitelmassa voidaan sopia myös poikkeavasta koulutuspaikkojen hakemisen tarkasteluajankohdasta.