Vieraskynä: Selkeä työpaikkahaku helpottaa kaikkien arkea
Työnhaku tapahtuu pääsääntöisesti verkossa ja vaatii hakijalta monia digitaitoja.
Työpaikkailmoitukset löytyvät verkkosivuilta, ja hakemukset lähetetään joko sähköpostitse tai sähköisissä järjestelmissä, joihin pitää osata kirjautua ja tunnistautua. Hakijalta odotetaan kykyä täyttää sähköisiä hakemuslomakkeita ja lähettää liitetiedostoja. Hakijalta saatetaan pyytää myös esimerkiksi esittelyvideo omista taidoistaan tai hänen pitää suorittaa työhaastattelu videopuhelun välityksellä.
Työnhakija joutuu opettelemaan monia erilaisia digitaitoja, joita hän todellisuudessa tarvitsee harvoin. Työnhakuun liittyy usein myös epävarmuutta ja painetta, joka saattaa jatkua viikkoja tai kuukausia. Hakemus saattaa jäädä tekemättä prosessin monimutkaisuuden ja kuormittavuuden vuoksi. Hakijalla saattaa kuitenkin olla vahva työtehtävien vaatima osaaminen.
Löytäisivätkö hyvät työntekijät ja työpaikat toisensa paremmin, jos työnhakuprosessissa huomioitaisiin kognitiivinen saavutettavuus?
Helpot ja ymmärrettävät verkkopalvelut palvelevat kaikkia
Työnhaku koskettaa lähes jokaista jossain elämän vaiheessa. Kuitenkin merkittävälle osalle suomalaisista verkkopalveluiden käyttö on vaikeaa. Verkkopalveluiden käyttö helpottuu, kun ne rakennetaan helppokäyttöisiksi ja ymmärrettäviksi eli kognitiivisesti saavutettaviksi.
Kognitio viittaa tiedon käsittelyyn ja aivojen toimintaan, kuten ajatteluun, oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja muistiin sekä kykyyn ymmärtää ja käyttää kieltä. Jokaisella on erilaiset kyvyt käsitellä tietoa ja ne vaihtelevat tilanteen mukaan. Kognitiivisesta saavutettavuudesta hyötyvät erityisesti ihmiset, joilla on oppimisvaikeuksia, muistiongelmia, kielellisiä vaikeuksia ja tarkkaavaisuuden haasteita. Kognitiivinen saavutettavuus palvelee kaikkia ja lisää verkkopalvelun käyttäjiä.
Kognitiivisesti saavutettava verkkopalvelu on käyttäjälle selkeä ja yksinkertainen, ja se opastaa palvelun käytössä. Silloin se on ensikertalaisellekin helppokäyttöinen ja ymmärrettävä. Selkeä verkkopalvelu säästää myös aikaa ja vähentää turhia yhteydenottoja.
Moni organisaatio panostaa kognitiiviseen saavutettavuuteen
Tutun verkkopalvelun sisältöön tai käyttöön sokeutuu helposti. Paras tapa arvioida omaa verkkopalvelua on testata sitä erilaisilla ihmisillä ja pyytää palautetta. Ymmärrystä lisäävät myös palvelun kehittäjille ja ylläpitäjille suunnatut koulutukset kognitiivisesta saavutettavuudesta. Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa palvelun onnistuneeseen käyttämiseen.
Vaikka laki ei vielä velvoita tekemään verkkopalveluista kognitiivisesti saavutettavia, ovat monet organisaatiot jo oivaltaneet saavutettavuuden merkityksen. Saavutettavuuteen panostaminen kannattaa. Sen avulla voi tavoittaa laajemman joukon ihmisiä sekä säästää aikaa ja resursseja. Saavutettavuus ei pääty yhden asian korjaamiseen, vaan se on jatkuva prosessi.
Alkuun pääsee helposti
Oman verkkopalvelun helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä voi tarkastella ja selkeyttää Selkeästi meille -hankkeen verkkosivujen ohjeilla ja työkaluilla. Sivuston tieto ja materiaali on tuotettu lukuisten käyttäjätestausten pohjalta yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisäksi Kehitysvammatuki 57 ry:ltä voi tilata koulutusta liittyen digipalveluiden ja verkkosivujen ymmärrettävyyteen ja saavutettavuuteen. Saavutettavuusvaatimuksiin voi tutustua Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämällä verkkosivustolla.
Kun verkkopalveluita suunnitellaan ja kehitetään, tärkeintä on pitää mielessä ihmiset, jotka niitä käyttävät. Selkeä ja ymmärrettävä työpaikkahaku helpottaa kaikkien arkea, mutta erityisesti heidän, jotka eivät ole verkkopalvelua tottuneet käyttämään. Kognitiivisesti saavutettava verkkopalvelu on hyvää ja yhdenvertaista palvelua.
Aiheesta muualla
- Selkeästi meille – Vinkkejä ja ohjeita kognitiiviseen saavutettavuuteen (selkeastimeille.fi)
- Tilaa koulutusta (kvtuki57.fi)
- Digitaaliset palvelut saavutettaviksi – Saavutettavuusvaatimukset (saavutettavuusvaatimukset.fi)
Kirjoittaja
Satu Timperi
Asiantuntija
Kehitysvammatuki 57 ry
Satu toimi hankepäällikkönä neljän vuoden ajan valtakunnallisessa Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kehitysvammaliiton Selkeästi meille -hankkeessa. Hanke edisti verkkopalveluiden kognitiivista saavutettavuutta yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.