Käyttöinsinööri
Käyttöinsinööri vastaa teollisuuslaitosten tai muiden teknisten järjestelmien päivittäisestä toiminnasta ja käytöstä. Tehtäviin kuuluu laitosten koneiden, laitteiden ja järjestelmien valvonta, säätö ja kunnossapidosta huolehtiminen. Käyttöinsinööri analysoi tuotantoprosessien tehokkuutta ja laatuvaatimuksia sekä tekee tarvittavat säätötoimenpiteet. Työssä korostuvat tekninen asiantuntemus, ongelmanratkaisukyky ja tarkkuus.
Energiateollisuuden eri yhtiöt, kuten voimalaitokset ja sähköyhtiöt.
Käyttöinsinöörin on ymmärrettävä teollisuuslaitosten ja muiden teknisten järjestelmien toimintaperiaatteet sekä hallittava niiden käyttöön liittyvät prosessit. Käytännössä tämä tarkoittaa koneiden, laitteiden ja järjestelmien toiminnan tuntemusta sekä kykyä valvoa, säätää ja ylläpitää niitä asianmukaisesti. Ammatissa vaaditaan kone-, automaatio- ja sähkövoimatekniikan osaamista.
Lisäksi käyttöinsinöörin on osattava analysoida tuotantoprosessien tehokkuutta ja laatua. Hänelle on tärkeää tuntea eri mittaus- ja valvontatekniikat, jotta hän voi tehdä tarvittavat säädöt ja parannukset. Ongelmanratkaisukyky ja tekninen asiantuntemus ovat avainasemassa, sillä ne auttavat ratkaisemaan mahdolliset ongelmat nopeasti. Tarkkuus ja huolellisuus ovat myös oleellisia ominaisuuksia, jotta kaikki järjestelmät ja laitteet toimivat optimaalisesti ja turvallisesti.
Lisäksi tarvitaan organisointitaitoja, taloudellista ajattelua sekä työnjohtotehtävissä esihenkilötaitoja. Ammatti edellyttää kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, mutta myös yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja. Tietotekniset taidot on oltava hyvät. Myös kielitaito on usein tarpeen.
Tekniikan kehitystä on seurattava jatkuvasti, sillä järjestelmät kehittyvät koko ajan.
Ammattikorkeakoulussa voi opiskella energia- ja ympäristötekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös mm. konetekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja sähkötekniikkaa.
Yliopistojen teknistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti esimerkiksi energiatekniikkaa opiskellen. Teknisissä tieteissä voi opiskella myös konetekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa.
Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähkötöiden johtajan/Käytön johtajan pätevyys (suomi.fi)
Tietyillä kattilalaitosten käytönvalvojilla pitää riittävän asiantuntemuksen lisäksi olla pätevyyskirja. Pätevyyskirja vaaditaan, jos kattilalaitoksen rekisteröitävien höyry- tai kuumavesikattiloiden
- yhteenlaskettu teho on yli 1 MW tai
- suurin sallittu käyttöpaine on yli 10 bar.
Median salary
4497 €/mo
Private sector
4498 €/mo
Public sector
4437 €/mo
The data is based on the median income, meaning the amount of salary which is the middle of the salary amounts arranged in order of magnitude.
Source: Statistics Finland's structural statistics on wages and salaries