Olen kiinnostunut itseni työllistämisestä

Apurahan hakeminen taiteen tekemiseen 

Taiteen edistämiskeskus Taike jakaa vuosittain valtionavustuksia apurahoina ja avustuksina taiteen tekemiseen. Apurahat on suunnattu yksilöille ja työryhmille, avustukset yhteisöille.

Avustuksia voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt, kuten yhdistykset, osuuskunnat ja yritykset. Rekisteröimättömät yhteisöt, toiminimet tai yksittäiset henkilöt eivät voi saada Taiken avustuksia.

Taiteilija-apurahat ja työskentelyapurahat on tarkoitettu käytettäväksi taiteelliseen työskentelyyn. Taike myöntää kohdeapurahoja myös yksittäisiin projekteihin. Taiken myöntämät yhteisöjen erityis- ja toiminta-avustukset on tarkoitettu yhdistyksille, säätiöille, osuuskunnille, kunnille ja yrityksille. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa valtionavustuksia muun muassa koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön. Sinun tulee hakea avustuksia erikseen, ja niiden myöntäminen on harkinnanvaraista. Ministeriö myöntää avustuksia lähinnä yhteisöille. 

Suomessa on lisäksi useita yksityisiä säätiöitä ja rahastoja, jotka myöntävät apurahoja. Tietoa avoimista rahoitushauista löydät Tiedejatutkimus.fi-palvelusta. Useimmilla apurahojen myöntäjillä on hakuajat, mutta osaa avustuksista voit hakea ympäri vuoden.

Apurahan hakeminen tieteen tekemiseen 

Jos teet tieteellistä työtä tai tutkimusta, voit hakea apurahaa toimeentuloosi ja tutkimukseen liittyviin kuluihin. Voit saada apurahaa, jos olet perustutkintoa suorittava opiskelija tai jatko-opiskelija. Perustutkintoa opiskeleville myönnetään apuraha usein kertaluontoisesti, mutta jatko-opiskelijoille myönnettävät apurahat voivat olla pitkäaikaisia. Myös työryhmät voivat saada apurahaa.  

Tietoa avoimista rahoitushauista löydät Tiedejatutkimus.fi-palvelusta. Useimmilla apurahojen myöntäjillä on hakuajat, mutta osaa avustuksista voit hakea ympäri vuoden.

Franchising voi olla sinulle sopiva vaihtoehto, jos haluat yrittäjäksi, mutta sinulla ei ole omaa valmista yritysideaa. Kun teet franchising-sopimuksen, saat oikeuden käyttää yritysketjun tavaramerkkiä ja liiketoimintamallia. Maksat näistä oikeuksista sopimanne korvauksen, joka voi olla vuosittainen maksu tai tietty prosenttiosuus joko myynnistä tai saamastasi voitosta. 

Franchising on ollut viime vuosikymmeninä kasvava yrittäjyyden muoto. Tyypillisimpiä franchising-ketjuja ovat ravintolat, kahvilat ja kioskit, mutta malli on levinnyt Suomessa yhä uusille toimialoille.

Jos francising-yrittäjyys voisi olla sinulle sopiva vaihtoehto, lue mallista tarkemmin Suomen Yrittäjien ja Franchising-yhdistyksen verkkosivuilta.

Freelancerina toimit joko työntekijänä tai yrittäjänä tai saat työstäsi työkorvausta. Voit tehdä toimeksiantosopimuksen, jossa luodaan määräaikainen työsuhde tai teet työn yrittäjänä. Jos saat työstäsi työkorvauksen, sinuun ei sovelleta työlainsäädäntöä, vaan asemasi rinnastetaan yrittäjään. 

Moni ryhtyy freelanceriksi, koska saa sillä tavoin enemmän vapautta vaikuttaa omiin työtapoihinsa, työaikoihinsa ja projektiensa sisältöihin. Freelancerina olet kuitenkin palkansaajaa suuremmassa vastuussa toimeentulostasi sekä oikeuksiesi toteutumisesta. 

Joillain toimialoilla freelancerina toimiminen on niin vakiintunut tapa työllistyä, ettei muita vaihtoehtoja välttämättä ole juurikaan tarjolla.

Kevytyrittäjänä työsi voi koostua esimerkiksi lyhytaikaisista työtilaisuuksista, joista saat korvauksen laskutuspalvelun tai laskutusosuuskunnan kautta. 

Laskutuspalvelun avulla voit laskuttaa työsi ilman omaa yritystä ja Y-tunnusta. Laskutus- ja palkanmaksupalveluja on erilaisia, ja ne hoitavat yrittäjyyteen kuuluvia lakisääteisiä velvollisuuksia puolestasi. Kannattaa kuitenkin ottaa selvää, mitä velvollisuuksia sinulla itselläsi on kevytyrittäjänä. Tarkista myös, miten saamasi tulot vaikuttavat esimerkiksi verotukseesi ja mahdollisen työttömyysturvan saamiseen.

Kevytyrittäjänä voit saada lyhytaikaisia työtilaisuuksia tai projektitöitä myös digitaalisten työnvälitysalustojen kautta. Työnvälitysalustat hoitavat palkanmaksun työn teettäjän puolesta sekä usein myös muita työnantajavelvoitteita. Yleensä tarjolla on yksittäisiä keikkoja ilman työsuhdetta, mutta osa alustoista voi palkata sinut myös työsuhteeseen.

Tarve omaishoitoon voi muodostua sinulle läheisen ihmisen sairastumisen, ikääntymisen tai vammautumisen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen syntymän myötä. Omaishoitoa voi tarvita siis iäkkäiden ihmisten lisäksi myös lapset ja työikäiset.

Omaishoidon tilanteet vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon tai kauan tukea läheisesi tarvitsee. Voit saada omaishoidon tukea, kun teet omaishoitosopimuksen kuntasi kanssa.

Omaishoitajaliiton sivuilta voit lukea lisää tietoa omaishoitajuudesta.

Monet tuottavat sosiaalisen median kanaville sisältöjä harrastuksena vapaa-ajallaan. Tämän lisäksi sosiaalisesta mediasta on tullut myös yhä suositumpi tapa hankkia toimeentuloa sekä pää- että sivutoimisesti. Seuraajamäärällä on suuri vaikutus, kuinka paljon sosiaalisen median sisällöntuotannolla voi ansaita tuloja.

Somevaikuttajana voit saada tuloja esimerkiksi kaupallisista yhteistöistä ja tuottamasi sisällön yhteydessä näytetyistä mainoksista. Monet suosituimmista some-vaikuttajista tekevät sisällöntuotannon ohella puhuja- tai juontokeikkoja.

Kun teet kaupallisia yhteistöitä, valitse sinulle sopivin tapa laskuttaa työstä. Voit perustaa toiminimen ja hankkia oman Y-tunnuksen tai laskuttaa yhteistöitä ilman Y-tunnusta laskutuspalvelun kautta. Saamiesi tulojen määrä vaikuttaa siihen, mikä on sinulle sopivin vaihtoehto. Jos yhteistöistä saamasi vuositulot ovat yli 5 000 euroa, kannattaa tutustua toiminimen perustamiseen. Harkitse myös kirjanpitopalvelun hankkimista, sillä sen avulla voit teettää ammattilaisella hallinnollista työtä ja voit keskittyä itse sisällöntuotantoon.

Erityisesti suurempia tuloja saavat somevaikuttajat suosivat yritysmuotona osakeyhtiötä, koska sen avulla he voivat maksaa palkkaa itselleen sekä työllistää muita. Jos tienaat sosiaalisen median työlläsi yli 40 000 euroa vuodessa, kannattaa osakeyhtiön perustamista harkita.

Muista, että sosiaalisen median avulla saamasi tulot ovat veronalaisia. Niitä ovat myös erilaiset palkkiona saadut tuotteet ja palvelut.

Urheilijana voit hankkia toimeentulosi monin eri tavoin. Jos kuulut urheiluseuraan, voit tehdä pelaajasopimuksen urheiluseurasi kanssa. Sopimuksessa sovitte ehdoista, joilla sitoudut antamaan panoksesi seuran hyväksi ja vastikkeesta, jota urheiluseura tästä maksaa. Urheilutyö poikkeaa tavanomaisesta työstä, joten pelaajasopimuksessa on monia ainutlaatuisia piirteitä.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää urheilijoille valmennus- ja harjoitteluapurahoja sekä valtionavustuksia liikuntaan. Sinun tulee hakea apurahoja ja avustuksia erikseen ja niiden myöntäminen on harkinnanvaraista. Suomessa on lisäksi useita yksityisiä säätiöitä ja rahastoja, joilta voit saada apurahaa. 

Urheilijana voit saada tuloa myös kilpailupalkinnoista, osallistumispalkkioista sekä mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvista palkkioista. Sponsorisopimus on urheilijan ja yrityksen tekemä yhteistyösopimus, jossa yritys maksaa urheilijalle korvausta esimerkiksi yrityksen tuotteiden käyttämisestä, yrityksen tilaisuuksissa esiintymisestä sekä muusta yrityksen markkinoinnista ja näkyvyyden lisäämisestä. Jos sinulla on paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa, voit saada tuloja erilaisista kaupallisista yhteistöistä.

Vapaaehtois- ja talkootyössä teet tavanomaista yleishyödyllistä työtä, josta et saa palkkaa. Niitä voit tehdä joustavasti silloin kun sinulle sopii. Vaikka et saa työstä palkkaa, voit saada kokemusta ja osaamista, jotka auttavat työllistymisessä. 

Vapaaehtois- ja talkootyösi voi olla esimerkiksi 

• urheilukilpailuissa tai muissa yleisötapahtumissa työskentelyä, 
• erilaisissa vertaistukiryhmissä toimimista,
• erilaisten yhdistysten kautta toimimista, 
• yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista tai
• tavanomaista naapuriapua tai vastaavaa toimintaa, jossa autat esimerkiksi sukulaisia tai muita tuttaviasi omalla työpanoksellasi. 

Vapaaehtois- ja talkootyöhösi liittyvä ruokailu tai muu tavanomainen tarjoilu ei ole palkkaa. Työsi on palkatonta myös silloin, jos sinulle korvataan osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia, kuten joukkoliikenteen matkalippu, oman auton käytön kilometrikorvaus tai oman puhelimen käytöstä työssä aiheutuneet kulut. 

Jos olet työtön, tarkista vapaaehtois- ja talkootyön vaikutus työttömyysturvaasi. Jos vapaaehtoistyö on työttömyysturvalain mukaista palkatonta ja tavanomaista yleishyödyllistä työtä, voit tehdä sitä työttömänä ilman, että menetät oikeutta työttömyysturvaan.

Vuokratyösuhteessa on kolme osapuolta: työntekijä, henkilöstövuokrausyritys ja käyttäjäyritys.

Työntekijöitä tarvitseva yritys voi tehdä henkilöstövuokrausyrityksen kanssa sopimuksen, jonka avulla se vuokraa työntekijöitä.

Työntekijänä teet työsopimuksen henkilöstövuokrausyrityksen kanssa, josta tulee työnantajasi ja joka maksaa palkkasi. Työskentelet kuitenkin käyttäjäyrityksen työpaikalla ja se vastaa työsi ohjauksesta ja opastuksesta. Vuokratyöntekijänä saatat olla usean eri käyttäjäyrityksen palveluksessa samanaikaisesti.  

Vuokratyötä koskee lähtökohtaisesti sama lainsäädäntö kuin muitakin työsuhteita, mutta työsopimuslaista löytyy säädöksiä, jotka koskevat erityisesti vuokratyötä. Työsuojelun ja työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta löydät lisätietoa vuokratyöstä.

Kun perustat yrityksen, voit työllistää itsesi ja mahdollisesti muitakin. Työmarkkinatorin Yrittäjyys-osiosta löydät neuvoja ja tukea yrittäjyyden aloittamiseen sekä tietoa yrittäjyyskoulutuksista ja uravalmennuksista. Löydät sieltä myös tietoa siitä, mitä tulee ottaa huomioon, jos haluat palkata yritykseesi työtekijän ja ryhtyä työnantajaksi.