Gitta bargoeallimii

Ozatgo bargosaji? Háliidivččetgo lonuhit dálá bargosaji eanet miela miel bargosadjái?Smiehtatgo, makkár lasseskuvlejumi dárbbašat, vai beasat bargoeallimis ovddasguvlui? Leatgo smiehttan álgit fitnodatdoallin? Dárbbašatgo ámmátlaš veajuiduhttima vai birget bargoeallimis?

Bargo- ja ealáhusbálvalusat (TE-bálvalusat, TE-palvelut) fállet valjit dieđuid ja máhtu ealáhusain, bargosajiin, skuvlejumis, hárjehallamis ja fitnodatdoalus ruovtturiikkas ja olgoriikkain. Sáhtát ávkkástallat fierbmebálvalusaideamet, riŋget riikkaviidosaš bálvalannummirii dahje boahtit TE-doaimmahahkii háleštallat persovnnalaš áigevárremiin.

Leage aktiivvalaš – geavat máŋggabealat bálvalusaideamet

Leatgo barggus, bargguheapme, stuđeremin, báhcimin bargguheapmin dahje máhccamin bargoeallimii? Álggat bargoohcamat TE-doaimmahagas.

Mii rávvet ja hárjehit bargoohcciid barggu ohcamis. Ohcat ja fállat dutnje heivvolaš bargosajiid. Fitnodaga vuođđudeami plánen olmmoš oažžu veahki TE-doaimmahagaid lassin guovlulaš fitnodatbálvalusain.

Álggat bargguohcama Personáššehasa Iežas áššiid dikšun –fierbmebálvalusas (Oma asiointi), dalle du dieđut leat seammás min ánus, go ohcat bargoaddái heivvolaččamus bargi. Álggat bargguohcama fierpmis – gávnnat johtilamosit bálvalusaid, maid dárbbašat.

Geahča bargosajiid neahtas

Fierbmesiidduideamet gávnnat Suoma viidámus bargosajiid ohcanbálvalusa. Rabas bargosajit –bálvalusas (Avoimet työpaikat) sáhtát ohcat bargosajiid earret eará ámmátjoavkku, báikegotti dahje almmuhusbeaivemeari mielde dahje sátneohcama geavahettiin.

Báikefákta (Paikkavahti) -bálvalusain oaččut dieđuid rabas bargosajiin njuolgga válljejumit mielde juogo šleađgapostii dahje mátketelefovdnii.

Oahpásmuva rabas bargosajiide ja váldde Báikefávtta atnui. Go oaččot dieđu rabas bargosajis, váldde seammás oktavuođa bargoaddái. Johtilvuohta lea ovdamunni barggu ohcamis.

Bargoohcanhárjehus lasiha sihkkarvuođa bargoohcamii

Dievasmahte ja beaivit bargoohcandáidduidat bargoohcanhárjehussii oassálastimiin.

Hárjehusas manno čađa bargoohcama eará oasseguovlluid, bargomárkaniid dili ja bargoaddiid vuordámušaid sihke oahpásmuvvat bargoohcama elektrovnnalaš kanálaide ja gaskaomiide. Bargoohcanhárjehus lea buorre vejolašvuohta hárjehallat barggu ohcama, vai lihkostuvat iežat bargojearahallamis.

Bargui olgoriikii

EURES lea Eurohpá ekonomiijaguovllu bargogaskkustanbálvalus. EURES-portálas leat dieđut EU-riikkaid rabas bargosajiin sihke bargo- ja eallindiliin. Portálas gávnnat maiddái dieđu eará riikkain bargamis.

Lassidieđut maiddái:

Barggolašvuođaplána dahkkojuvvo ovttas

TE-doaimmaha áššedovdi oahpista barggu ohcamis, háleštallá duinna bargoohcansávaldagain ja árvvoštallá máhtut.

BE-doaimmahat ordne vuosttaš jearahallama duinna guovtti vahku siste du bargoohcama álgimis, jos dat du dili vuhtii válddedettiin ii leat čielgasit dárbbašmeahttun.

Jearahallama ordnen guovtti vahku siste bargoohcama álgimis sihkkarastá bálvalusa jođánis johtui boahtima du bálvalandárbbu mielde.

Bálvalus válljejuvvo dan mielde, maid dárbbašat ja mainna buoremusat sáhttit doarjut barggolašvuođa. TE-bálvalusat lea ordnejuvvon bálvalanlinnjáid mielde. Bálvalanlinnját leat barggugaskkustan- ja fitnodatbálvalusat, máhttima ovddidanbálvalusat ja dorjojuvvon barggolašvuođa bálvalusat.

Bargguohccin almmuhan olbmuin gárvvistuvvo guovtti vahku siste bargguohcamis barggolašvuođaplána, dalle go dat lea dárbbašlaš. Plánas soahpat bargguohcama mihttomeriid, doaibmabijuid ja bálvalusaid, vai oaččut barggu jođáneamos lági mielde. Barggolašvuođaplána dárkkistuvvo golmma mánu gaskka mearreáigásašjearahallamis.

Dorvu bargodili rievddadettiin

Go leat áitojuvvon celkojuvvot eret dahje du leat cealkán eret ekonomalaš dahje buvttadeami sivaid dihtii dahje jus du leat bidjan lupmui dahje dus lea nohkamin mearreáigásaš bargogaskavuohta, sáhtát oažžut friijavuođa bálkkáin, go oassálasttát barggu ohcamii. Go oassálasttát barggolašvuođa buorideaddji bálvalusaide, sáhtát oažžut bargguhisvuođaovddu bajádusain.

Jus leat bargguheapme, sáhtát oažžut buhtadusa bargojeahallanmátkkiid mátke- ja idjadangoluin.

Bargguhisvuođaovddu máksi sáhttá mieđihit johtindoarjaga barggu vuostáiváldimis šaddan bargomátke- dahje eará goluide dahje bargobáikegoddái fárremii.

Lasit ámmátdáiddut dahje vállje áibbaš ođđa karrieara

Jus smiehtat máhtut ovddideami dahje ámmáhamolsuma, fállat du dárbbašan dieđu skuvlenvejolašvuođain, skuvlen- ja ámmátsurggiin ja stuđeremiid ruhtadeamis.

Sáhtát háleštallat du skuvlen- ja bargovejolašvuođain áššedovdiin TE-doaimmahagas dahje riŋget skuvlenrávvema riikkaviidosaš telefonnummirii. Gávnnat dieđu maiddái fierpmis.

Veahkki ámmátválljemii ja karriearaplánemii

TE-bálvalusaid áššedovdipsykologat veahkehit du ámmátválljemis ja karriearaplánemis. Luhtolaš háleštallamiid doarjjan sáhttá geavahuvvot bargo- ja skuvlengeahččalemiid ja psykologalaš teasttaid. Sáhtát maiddái ieš árvvoštallat molssaeavttuidat AVO-prográmmain.

Karriearahárjehus

Karriearahárjehusas čielggasmahtát ámmátválljen- ja karriearamolssaeavttuidat. Oaččot bagadallama skuvlejupmái ohcaleapmái. Hárjehus ollašuhtto eanaš joavkohápmásažžan, dalle oažžut doarjaga bagadalliid lassin earáin dávisteaddji dili olbmuin.

Skuvlejumiin ođđa čehppodat

Bargofápmoskuvlen

Bargofápmoskuvlejumiin sáhtát beaivádit čehppodagat dahje skuvlet iežas ođđa suorgái. Bargofápmoskuvlen lea oaivvilduvvon vuosttažettiin badjel 20-jahkásaš bargguhemiide dahje olbmuide, geaid bargguhisvuohta áitá.

Oassálastiide nuvttá skuvlejumi ordnejit ámmátlaš rávisolbmuidskuvlenguovddážat, ámmátlaš oahppolágádusat, allaskuvllat ja priváhta skuvlenbálvalusaid buvttadeaddjit.

Ámmátlaš bargofápmoskuvlen sikte dávjá dutkosii. Das sáhttá čađahit vuođđo-, ámmát- dahje spesiálaámmátdutkosa dahje dutkosa oasi. Mihttomearrin sáhttá leat maiddái allaskuvlaoahpuid loahpaheapmi. Lassin fállon lea joatkka- ja dievasmahttinskuvlejupmi ja fitnodatskuvlejupmi fitnodatdoaimma álggaheaddjái dahje dan smiehttan olbmui. Maiddái rávisolbmuid vuođđooahpahusa sáhttá ordnet, jus vuođđooahpahusa oahppomeari váilun lea easttan ámmátlaš skuvlejumi čađaheapmái.

Oktasašskáhpponskuvlejupmi lea bargoaddi ja TE-bálvalusaid áššedovdi ovttas plánejuvvon ja skáhppojuvvon bargofápmoskuvlejupmi. Sisafárrejeaddjiide ordejuvvo vuogáiduvvanskuvlejumi, mii ovddida ja doarju stuđeantta vejolašvuođaid oassálastit suopmelaš servodahkii dan aktiivvalaš lahttun. Bargofápmoskuvlejumi sáhtát ohcat fierbmeskoviin dahje ohcanskoviin maid oažžu TE-doaimmahagas.

Skuvlenfákta-bálvalus sádde dieđuid njuolga du šleađgapostii skuvlejumiin maid leat sávvan.

Eaktodáhtolaš stuđeren bargguhisvuođaovdduin

Maiddái eaktodáhtolaš ollesáigásaš stuđeren bargguhisvuođaovdduin lea dihto eavttuiguin vejolaš Eaktodáhtolaš stuđeremis galgá soahpat TE-guovddážiin ovdal stuđerema álggaheami. Oahpuid áigge máksojuvvo bargguhisvuođabeaiveruhta dahje bargomárkandoarjja gollobuhtadus.

Eaktodáhtolaš oahpuid doarju bargguhisvuođaovddu gáibádussan lea earret eará, ahte

• stuđerema doarjuma árvvoštallet lasihit čielgasit vejolašvuođaid oažžut barggu,
• oahput leat ollesáigásačča,
• stuđerema doarjumis sohppojuvvo barggolašvuođaplánas dahje plánas mii buhtte dan,
• leat deavdán 25 jagi.

Jus oahpuid ii sáhte doarjut bargguhisvuođaovdduin, sáhttá dus lihkká leat vejolašvuohta siidoáigásaš stuđeremii bargguhisvuođaovddu manatkeahttá. Lassidieđuid oaččut skuvlenrávvemis dahje min neahttasiidduin.

Oahppasoahpamušskuvlen

Oahppasoahpamušskuvlejumiin lea álki skáhppot ámmátlaš vuođđodáidduid dahje lasi čehppodaga. Oahppasoahpamuš lea mearreáigásaš bargosoahpamuš, masa gullá barggus oahppan ja teorehtalaš ávdnasiid stuđeren oahppolágádusas
Bargoaddi máksá stuđerejeaddjái bálkká bargosoahpamuša vuođul. Jus leat bargguheapme, bargoaddi sáhttá ohcat ja oažžut TE-doaimmahagas bálkádoarjaga.

TE-bálvalusat álggaheaddji fitnodatdoallái

TE-doaimmahat rávve du, go plánet fitnodaga vuođđudeami ja dárbbašat lassidieđuid fitnodatbarggus ja doarjaga fitnodaga vuođđudeamis.

Álggahanruđain dorvvastit fitnodatdoalli áigáiboađu fitnodatdoaimma álggahan- ja stáđásmahttináigodagas. Álggahanruhta mieđihuvvo eanemustá 12 mánnui, ja dat ohccojuvvo TE-doaimmahagas. Eará guovlulaš fitnodatbálvalusat fállet álggaheaddji fitnodatdoallái máŋggabealat rávven-, doaibmasadje- ja eará bálvalusaid. Fitnodatbargodáidduid sáhtát skáhppot ja dievasmahttit skuvlejumiin, go fitnodatdoaimma álggaheami ja fitnodatskuvlejumi lea vejolaš ovttastahttit njuovžilit.

Fuomáš, ahte bargguhis bargoohccin sáhtát válljet ozatgo álggahanruđa vaid bargguhisvuohtaovddu fitnodatvuođa njealji vuosttaš mánus. Jos álggahat fitnodatdoaimma iežat bargguhisvuohtaáigge, de fitnodatdoaimma váldo- ja siidodoaibmásašvuohta ii
árvvoštallojuvvo njealji vuosttaš mánu áigge fitnodatdoaimma álggaheamis. Bargguhis bargoohccin oaččut namuhuvvon áiggis bargguhisvuohtaovddu. Loga lasi suomagillii, sámegillii ruođuid siste:
te-palvelut.fi > Työnhakijalle > Jos jäät työttömäksi > Työttömyysturva > Yrittäjä ja työttömyysturva.

Jos oaččut boađuid fitnodatdoaimmas namuhuvvon njealji mánu áigge, de dutnje máksojuvvo soabahuvvon bargguhisvuohtaovdu. Lassidiehtu bargguhisvuohtaovddu máksiin:

TE-doaimmahagat ja ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážat (EJB-guovddážat) fállet skuvlejumi fitnodatdoallin áigon ja fitnodatdoallin jo doaibman olbmuide. Lassidieđuid fitnodatskuvlenfálaldagain oaččot fierpmis ja EJB-guovddážis.

Álggaheaddji fitnodatdoalliid vuođđorávven:
Yritys-Suomi-telefonbálvalus
0295 020 500

Doarjja bargui beassamii

Bálkádoarjja

Jus it ieš lihkostuva oažžut barggu, sáhtát diđoštallat TE-doaimmahagas vejolašvuođaid beassat bálkádoarjagiin dorjojuvvon bargui. Dalle bargoaddái máksojuvvo doarjja du bálkáheapmái.

TE-doaimmahat árvvoštallá álo mieđihuvvogo bálkádoarjja- Bálkádorjojuvvon bargu galgá lasihit bargguhis bargoohcci ámmátlaš čehppodaga ja ovddidit bargoaddi bargui beassama bálkádorjojuvvon barggu maŋŋá.

Barguihárjehus

Jus dárbbašat persovnnalaš doarjaga bargosaji ohcamis dahje bargui sirdašuvvamis, TE-doaimmahaga bokte sáhtát oažžut barguihárjeheaddji. Barguihárjeheaddji sáhttá muhtun dáhpáhusain doarjut du oahpposoahpamušskuvlejumis stuđeremis. Seammás barguihárjeheaddji doarju maiddái bargoaddi.

Bargoiskkadallan

Bargoiskkadallan lea bargosajis ordnejuvvon bargui beassama ovddideaddji bálvalus. Bargoiskkadallama áigge it goittotge leat bargogaskavuođas bargoiskkadallama ordnejeaddjái.

Earálágan bargguid iskkadallamiin sáhtát gávdnat bargo- ja skuvlejupmemolssaeavttu, jus dus váilu fágalaš skuvlejupmi dahje leat molsumin suorggi dahje ámmáha. Bargoiskkadallama mihttomearrin lea čielggadit, leago suorgi dahje ámmát beroštahtti vai livččiigo fitnodatbargu sutnje heivvolaš karriearamolssaeaktu.

Bargoiskkadallamis čielgá maiddái leatgo gárvvis máhccat bargui, jus leat leamašan guhkká eret bargomárkaniin.

Bargoiskkadallanbáikki skáhppo TE-doaimmahat. Sáhtát maiddái ieš ohcat báikki, man TE-doaimmahat dohkkeha. Bargoiskkadallamis dahkko soahpamuš.

Ámmátlaš veajuiduhttin

Go váddu dahje buohcuvuohta lea oassi du eallima, sáhtát dárbbašit bargguidat nuppástusaid dahje sierra ordnemiid. TE-doaimmahaga fállán bálvalusat dievasmahttet dáhpedorbme- ja johtolatdáhkáduslágádusaid, bargoealáhatlágádusaid ja Álbmotealáhatlágádusa ordne ámmátlaš veajuiduhttima.

Bargguhisvuođadorvu

Go bargguhis barggu ohccon ozat barggu dahje oassálasttát bargui beassama ovddideaddji bálvalusaidasamet, sáhtát oažžut áigáiboađu dorvvasteapmin bargguhisvuođaovddu. Bargguhisvuođaovddut leat dienasbeaiveruhta, vuođđobeaiveruhta ja bargomárkandoarjja. TE-doaimmahat dutká bargguhisvuođaovddu oažžuma bargofápmopolitihkalaš gáibádusaid ja addá ovddu máksái bargofápmopolitihkalaš cealkámuša. Máksi, Kela dahje bargguhisvuođakássa, dutká eará ovddu oažžuma gáibádusaid.

Jus bargui beassama ovddideaddji bálvalusas – bargoohcanhárjehus, karriearahárjehus, skuvleniskkadallan ja bargoiskkadallan – lea sohppojuvvon bargobeassanplánas, bálvalusa áigge sáhttá leat vuoigatvuohta bajiduvvon bargguhisvuođaovdui. Lassin bálvalusa áigge máksojuvvo gollobuhtadus.

Lassidieđuid bargguhisvuođadorvui gullevaš áššiin oaččot min fierbmesiidduin dahje riikkaviidosaš bálvalannummiris. Iežas áššiid dikšun -fierbmebálvalusas sáhtát lohkat TE-doaimmahaga addán bargopolitihkalaš cealkámušaid ja vástidit dutnje sáddejuvvon čielggadanbivdagiidda. Du bargguhisvuohtaovddu dásis, aktiivavuohtaeavttuin ja bargguhisvuohtaovddu ohcamis oaččut dárkileabbo dieđuid iežat bargguhisvuohtakássas dehe Áel:s (Kelas).