Vieraskynä: Work in Finland auttaa työllisyysalueita edistämään kansainvälistä rekrytointia

Kyselyssä tiedusteltiin erityisesti työllisyysalueiden kansainvälisen rekrytoinnin asiakkuudenhallinnasta, tapahtumista ja alustoista virtuaalisten tapahtumien järjestämiseksi, palvelutuotannosta, asiantuntijoiden tehtävistä, koulutustarpeista ja toiveista yhteydenpidolle työllisyysalueiden ja Work in Finland -toiminnon välillä. Samalla selvitettiin, kuinka hyödyllisenä työllisyysalueet pitävät nykyisiä Work in Finland -palveluita. 

Vastaukset saatiin 36 työllisyysalueelta, mikä on ilahduttavan suuri määrä. Se kertoo siitä, että kansainvälinen työnvälitys nähdään työllisyysalueilla tärkeänä. Näin siitäkin huolimatta, että 60 % työllisyysalueista raportoi, että ovat vasta käyneet joitakin keskusteluja kansainvälisen työnvälityksen palveluihin liittyen tai tunnistaneet, että keskustelut pitäisi aloittaa. Vaikka tilanteet vaihtelevat eri alueilla, kaikki työllisyysalueet raportoivat, että valmistelut oli käynnistetty ainakin jollain tasolla kansainvälisen työnvälityksen tehtävien osalta. Tahtoa palveluiden kehittämiselle siis löytyy, mutta suurten mullistusten keskellä kansainvälisen työnvälityksen palvelut eivät monella työllisyysalueilla ole ensimmäinen prioriteetti järjesteltävien asioiden listalla. 

Yksi Work in Finland -toiminnon tärkeimmistä tehtävistä on työllisyysalueiden tukeminen kansainvälisen työnvälityksen tehtävien haltuunotossa. Kyselyn vastausten perusteella on kuitenkin selvää, että eri työllisyysalueiden tuen tarve vaihtelee suuresti. On tärkeää, että tukea, tietoa ja ohjausta on tarjolla, vaikka kaikki työllisyysalueet eivät niitä hyödyntäisi samoissa määrin.  

KEHA-keskuksen ja työllisyysalueiden käyttämä asiakkuudenhallintajärjestelmä Asiantuntijan Työmarkkinatori (A-TMT) tulee olemaan suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista työllisyysalueista ainut järjestelmä kansainvälisen rekrytoinnin asiakkuudenhallinnassa. Kuitenkin mitä suuremmasta työllisyysalueesta on kyse, sitä todennäköisemmin alueella on myös jokin muu asiakkuudenhallintajärjestelmä, jota aiotaan käyttää kansainvälisen rekrytoinnin asiakkuuksien hallintaan. Sujuva ja asiakkaan näkökulmasta suoraviivainen asiakkuudenhallinta on tietenkin kaiken työmme ytimessä ja tämä työ jatkuu edelleen niin KEHA-keskuksessa kuin myös varmasti kunnissa ja tulevilla työllisyysalueillakin. 

Tapahtumat, verkostot ja yhteistyö auttavat kansainvälisen rekrytoinnin onnistumisessa 

Kansainvälisten osaajien ja avoimien työpaikkojen, joissa ei vaadita suomen tai ruotsin kielen osaamista, kohtaaminen tapahtuu pääasiassa jo olemassa olevien työnvälitysalustojen, kuten Työmarkkinatorin ja EURES-portaalin, kautta. Näiden lisäksi merkittävässä roolissa kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa on erilaiset tapahtumat, joita järjestetään sekä virtuaalisesti että paikan päällä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vaikka työllisyysalueilta löytyy tahtoa osallistua tapahtumiin ja järjestää niitä, vuodenvaihteen työllisyyspalveluiden siirron kuntiin odotetaan aiheuttavan hieman alkukankeutta. Sen vuoksi vuoden 2025 aikana pystytään osallistumaan ja järjestämään erilaisia tapahtumia vähemmän kuin sitä seuraavina vuosina. Muutos näkyy myös Work in Finlandin toiminnassa siinä määrin, että esimerkiksi eurooppalaisen työnvälitysverkoston virtuaalinen EOJD-tapahtuma järjestetään vuonna 2025 vain syksyllä, kun vuodesta 2026 eteenpäin tavoitteena on, että Work in Finland järjestää tapahtuman myös keväisin. 

Work in Finlandin sateenvarjon alla jo olemassa olevista palveluista työllisyysalueet pitävät kyselyn mukaan erityisen tärkeinä verkostoja ja kumppanuuksia hallitusohjelman mukaisissa osaajahoukuttelun kohdemaissa. Lisäksi palveluita, joissa kehitetään työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa kansainvälisiä työntekijöitä, pidetään hyödyllisinä. 

KEHA-keskuksen kansainvälisen rekrytoinnin palvelut -ryhmää haastaa jatkossa työllisyysalueiden tarve saada tietoa monikanavaisesti, mutta samalla niin, ettei tieto pirstaloituisi. Tämä haaste ei tietenkään koske pelkästään kansainvälistä rekrytointia, vaan laajemmaltikin KEHA-keskuksen ja työllisyysalueiden tiedonjakoa ja yhteydenpitoa. Vaikka Work in Finland -toiminto suunnittelee jo ensi vuoden koulutuksia, infoja ja yhteistyötä, aiomme myös kunnioittaa työllisyysalueiden toivetta siitä, että vuoden 2025 ensimmäinen neljännes rauhoitetaan ja annetaan sekä meille KEHA-keskuksessa että työllisyysalueilla aikaa oman toiminnan organisoimiselle.  

Vaikka Work in Finland -toimintoa toteuttavien KEHA-keskuksen ja Business Finlandin palvelut, tuki ja koordinaatiovastuu esimerkiksi eurooppalaisesta työnvälitysverkostosta ovat valtakunnallisia, ei toimintamme olisi vaikuttavaa ilman alueellisia kansainvälisen rekrytoinnin ekosysteemejä. Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle vuoden vaihteessa antaa kunnille mahdollisuuden toteuttaa kansainvälistä työnvälitystä niin, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla jokaisen alueen työvoimatarpeita ja elinvoimaa. Tätä tärkeää työtä me Work in Finlandissa tuemme ja edistämme omalta osaltamme niin hyvin kuin mahdollista.  

Löydät kyselyn tarkemmat vastaukset täältä: Raportti TMT työllisyysaluekysely syksy 2024 (pdf)

Petra Vander Horst 

Kehittämisasiantuntija 

KEHA-keskus