Hienopuuseppä

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Olen ammatiltani hienopuuseppä, joka valmistaa massiivipuusta sänkyjä ja yöpöytiä kuluttaja-asiakkaille. Toimin yksinyrittäjänä yrityksessä, jonka asiakkaat tuntevat nimellä Nukkuville. Verstastyön lisäksi yrittäjän arkeen kuuluu myyntiä, markkinointia, jälleenmyyjien palvelemista sekä asiakaspalvelua.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Vietin lukion jälkeen välivuotta, ja olin töissä rakennustyömaalla. Siellä työkaverit vihjailivat pilke silmäkulmassa, että ei kannata ainakaan rakennusalalle jäädä loppuelämäksi. En kuitenkaan heti keksinyt, mihin hakisin opiskelemaan. Välivuoden aikana törmäsin vanhaan ystävääni, joka opiskeli hienopuusepäksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Innostuin hänen kertomuksistaan ja tajusin, että minulla olisi mahdollisuus asua lähellä koulua sukumme tyhjillään olevalla maatilalla, jos saisin opiskelupaikan. Siitä se ajatus sitten lähti.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Kello 9–12 on verstasaikaa eli teen sänkyjä. Kello 12–13 teen toimistotöitä, kuten vastaan sähköposteihin. Samaan aikaan myymälä on tunnin verran auki asiakkaille. Sen jälkeen pidän lounastauon, jonka jälkeen jatkan verstastöitä suurin piirtein kello 18 saakka. Joka toinen torstai käyn viemässä tavaraa Helsingin alueelle, ja silloin päivät venyvät myöhään iltaan asti.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Työskentelen pääosin verstaalla sekä jonkin verran toimistossa ja autossa. Työympäristössäni joudun sietämään päivittäin puupölyä ja erilaisia työhön tarvittavien koneiden ääniä. Pienessä yrityksessä joudun tekemään jonkin verran raskaita nostoja yksin, kun siirrän valmiita tuotteita kuljetettavaksi. Verstastyössä voin käyttää apuna trukkia ja erilaisia nostimia.

Yksinyrittäjänä työajat voi määritellä hyvin vapaasti. Matkustelua ja viikonlopputöitä on jonkin verran, mutta niidenkin aikatauluihin voin vaikuttaa.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Hienopuusepän ammatissa oma tarkkuus vaikuttaa moneen myöhempään työvaiheeseen. Jos kolhit puutavaraa jo siinä vaiheessa, kun nostat sitä esille työstämistä varten, kostautuu tekemäsi virhe myöhemmin. Esimerkiksi työkaverinasi toimiva pintakäsittelijä saattaa joutua tekemään enemmän töitä, jotta alkuvaiheessa tehty virhe saadaan peitettyä.

Hienopuusepän koulutuskuvauksissa korostetaan usein kolmiulotteista hahmotuskykyä, mutta mielestäni sen merkitystä korostetaan liikaa. Kolmiulotteisen hahmotuskyvyn tarve riippuu siitä, millaisia tuotteita teet. Esimerkiksi sänkyjen valmistuksessa sitä ei mielestäni juurikaan tarvitse, mutta jos valmistaa portaita mittatilauksena erilaisiin tiloihin, helpottaa se merkittävästi työn tekemistä.

Mikä on parasta ammatissasi?

Parasta työssäni on fyysisyys, vaihtelevuus ja itsenäisyys. Työni ei ole ylitsepääsemättömän raskasta, varsinkin kun saa työskennellä sisätiloissa ja käyttää koneita apuna, mutta se pitää minut hyvässä kunnossa. Työpäivän aikana voin kuunnella 3–4 tuntia kirjoja ja podcasteja.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Hienopuusepän työssä on monia eri osa-alueita, joita olisi hyvä osata. Ammatin vaatimien taitojen laaja-alainen hallinta vaatii vuosien monipuolisen työkokemuksen.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee puusepän ammattia?

Opintojen aikana kannattaa opetella käyttämään erilaisia koneita tai ainakin kokeilla niitä ennakkoluulottomasti. Voi olla, että työelämässä ei pääse käsiksi yhtä monipuoliseen konevalikoimaan. Jos oppilaitoksessa on ilta-aikaan mahdollisuus harjoitella koneiden käyttöä, suosittelisin hyödyntämään tilaisuuden.

Työllistymisestä kertoisin, että karkeasti jaoteltuna mahdollisuuksia on kolme. Ensimmäinen on oman yrityksen perustaminen. Yrittäjänä hoidat koko toiminnan pyörittämisen. Toinen vaihtoehto on työskennellä pienyrityksessä, jossa työnteko on yrittäjämäistä. Saat paljon vastuuta ja vaihtelevia työtehtäviä, mutta joku muu kantaa taloudellisen vastuun. Kolmas mahdollisuus on tehdastyö, jossa valmistat sarjatuotantona yhtä osaa satoja tai tuhansia päivässä. Seuraavana päivänä kenties jotain toista osaa.

Lopuksi antaisin neuvon, että ei pidä ajatella, että lukiosta on pakko jatkaa korkeakouluun. Kädentaitoja ei opeteta ammattikorkeakoulussa yhtä paljon kuin ammattikoulussa. Olen itse käynyt lukion ja ammattikoulun sekä tehnyt työharjoittelun Yhdysvalloissa. Ilman kaikkia näitä vaiheita tuskin olisin uskaltanut ryhtyä yrittäjäksi.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

CNC-tekniikka tulee muuttamaan alaa merkittävästi tulevaisuudessa. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että kun pöytää valmistetaan, ensin tehdään kappaleen 3D-mallinnus. Mallin perusteella kone jyrsii ja sahaa kappaleen valmiiksi. CNC-tekniikan hyödyntäminen vaatii luovaa ajattelua. Pitää pystyä hahmottamaan, miten kappale kiinnitetään koneeseen sekä miten ja missä järjestyksessä kone työstää kappaletta. Luovuutta vaativaa työtä ei pysty tekemään kone, vaan siihen vaaditaan ihmistä.

Kuva: Maru Lemmetty