Viestinnän asiantuntija
"Seurakunnan viestintää tehdään tyypillisesti pienissä tiimeissä tai yksin. Se edellyttää vahvaa ja monipuolista viestintäosaamista sekä itsenäistä ja kehittävää otetta työhön. Vuorovaikutustaidot ovat kaiken a ja o."
- Krista Eskelinen
- Viestinnän asiantuntijana Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa.
- Valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan puheviestintä.
- Työkokemusta viestintäalalta kaksitoista vuotta.
Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.
Toimin viestinnän asiantuntijana Mikkelin tuomioseurakunnassa. Tehtäviini kuuluu monipuolisia ulkoisen ja sisäisen viestinnän tehtäviä. Toimin Polku-seurakuntalehden päätoimittajana, vastaan viestinnän talous- ja toimintasuunnitelmasta sekä mediasuhteista. Lisäksi toimenkuvaani kuuluu juttukeikkoja, tiedotteiden kirjoittamista, sosiaalisen median päivitysten tekemistä sekä laajempia viestinnän kehitysprojekteja.
Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?
Kimmoke alanvalintaan tuli lukion äidinkielen opettajalta, joka kannusti minua hakemaan puheviestinnän opintoihin. Valmistumisen jälkeen sain töitä Varkauden seurakunnan viestinnästä. Olen kokenut seurakunnan viestinnän sisällöt mielenkiintoisiksi, joten työn imu on kantanut näihin päiviin saakka.
Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.
Tyypilliseen työviikkoon sisältyy 2–3 juttukeikkaa, jotka teen joko puhelimitse tai paikan päällä vieraillen. Jos juttu tehdään kohteessa, siihen liittyy usein valokuvausta tai videokuvausta. Yleensä kirjoitan 1–2 tiedotetta ja uutista viikon aikana sekä päivitän sosiaalista mediaa.
Työaikaa kuluu myös yhteydenpitoon toimittajien kanssa, sisäisen viestinnän tehtäviin sekä erilaisiin viestintäprojekteihin. Sisäiseen viestintään liittyy paljon vuorovaikutusta seurakunnan eri toimijoiden kanssa, kuten puhelimessa puhumista ja lisätietojen kyselemistä esimerkiksi uutista varten. Viestintäprojektit voivat olla mainoskampanjoiden tai paikallislehden liitteen suunnittelua. Lisäksi viikkoon mahtuu 1–3 kokousta, kuten tapaaminen kirkkoherran kanssa tai työalajohtajien palaveri.
Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?
Teen pääsääntöisesti toimistotyötä, mutta kierrän säännöllisesti seitsemässä alueseurakunnassamme juttukeikoilla. Työni on päivätyötä lukuun ottamatta muutamia iltaisin ja viikonloppuisin järjestettäviä kokouksia ja tapahtumia, joita on muutaman kerran kuukaudessa.
Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?
Seurakunnan viestintää tehdään tyypillisesti pienissä tiimeissä tai yksin. Se edellyttää vahvaa ja monipuolista viestintäosaamista sekä itsenäistä ja kehittävää otetta työhön. Vuorovaikutustaidot ovat kaiken a ja o.
Mikä on parasta ammatissasi?
Parasta on, että saan tehdä viestintää merkityksellisten sisältöjen parissa ja saan vaikuttaa sitä kautta ihmisten elämään. Ammatin vaatima itsenäinen päätöksenteko ja monipuolisuus sopivat minulle. Arvostan seurakunnan inhimillistä työkulttuuria. Saan kehittää ja kouluttaa itseäni sekä jakaa huolia ja murheita vaikeina hetkinä työkavereiden kanssa, vaikka kesken työpäivän.
Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?
Isommilla resursseilla saataisiin aikaan vaikuttavampaa viestintää. Joskus tuntuu, että olemme odotusten ja toiveiden ristitulessa, kun palautetta tulee luottamushenkilöiltä, seurakuntalaisilta ja yhteistyökumppaneilta.
Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee viestinnän asiantuntijan ammattia?
Viestinnän ammattilainen on tarpeellinen missä tahansa työyhteisössä, ja tällä koulutuksella on kykenevä monenlaisiin tehtäviin. Suosittelisin miettimään, mikä itseä viestinnän alalla eniten kiinnostaa ja hakeutumaan työyhteisöön, jossa omaa persoonaa ja osaamista arvostetaan. Seurakunnan viestintä sopii henkilölle, jolle monipuoliset tehtävät ja itsenäinen työskentelytapa ovat tärkeitä.
Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?
Näen tulevaisuuden kahtiajakoisesti. Yhtäältä viestintä on kristinuskon ytimessä, ja ihmisiä ei tavoiteta nykyään pelkästään kirkossa käynnin yhteydessä. Tähän tehtävään tarvitaan nimenomaan viestinnän ammattilaisia. Toisaalta resurssit eivät tule lisääntymään, jos kirkollisverojen määrä jatkaa laskuaan. Tarvetta uusille tekijöille on, mutta realiteetit on hyvä pitää mielessä.
Kuva: Kari Rossi