Haluan kehittää henkilöstön osaamista ja hyvinvointia

Osaava ja hyvinvoiva työyhteisö on edellytys organisaation menestykselle. Lue, miten voit auttaa työyhteisöäsi kehittymään ja voimaan entistä paremmin.

Henkilöstön osaaminen vaikuttaa organisaation toimivuuteen ja menestykseen. Työntekijöidesi tietojen ja taitojen kehittäminen hyödyttää koko työyhteisöä sekä sinua työnantajana.

Voit kehittää henkilöstösi osaamista monin eri tavoin. Työnantajana sinun on mahdollista tarjota työntekijöillesi erilaisia kursseja, koulutuksia ja valmennuksia. Voit myös tukea työntekijöiden omia opintoja. Työnkierto on myös mahdollisuus kehittää henkilöstösi osaamista. Siinä työntekijä siirtyy määräaikaisesti organisaation sisällä toisiin tehtäviin. Uusien työtehtävien oppimisen lisäksi työntekijän tietämys organisaation toiminnasta laajenee.

Organisaation menestymisen kannalta on olennaista, että kannustat työntekijöitäsi uuden oppimiseen. Kun rohkaiset työntekijöitäsi käymään yhteisiä keskusteluja ja jakamaan kokemuksiaan, yhteenkuuluvuuden tunne paranee ja he voivat oppia toisiltaan uutta. Työnantajana voit luoda ilmapiirin, jossa kannustetaan uuden oppimiseen.

Yhteishankintakoulutus

Apua henkilöstön osaamisen parantamiseen saat TE-palveluista. Yhteishankintakoulutuksen avulla voit kouluttaa nykyisiä tai uusia työntekijöitäsi yhteistyössä TE-palveluiden kanssa. TE-palvelut tarjoavat apua koulutuksen järjestämiseen ja sinä työnantajana osallistut koulutuksen rahoitukseen ja opiskelijavalintaan. Koulutuksiin voivat osallistua myös yrittäjäksi ryhtyvät, yrittäjä työntekijöidensä kanssa sekä yrityksessä työskentelevät vuokratyöntekijät.

Lue lisää yhteishankintakoulutuksista ELY-keskuksen sivuilta.

Aiheesta muualla

Työpaikkasuomi ja työpaikkaruotsi

Työpaikkasuomi ja työpaikkaruotsi ovat koulutuksia, joiden tavoitteena on edistää organisaation ulkomaalaistaustaisen henkilöstön valmiuksia selviytyä arjen työtehtävistään joko suomen tai ruotsin kielellä. Koulutukset räätälöidään organisaatiosi ja koulutettavien tarpeiden mukaan ja ne voidaan toteuttaa niin Täsmä-, Rekry- kuin MuutosKoulutuksena.

Palvelut
Aiheesta muualla

Kaikki työyhteisön jäsenet ovat vastuussa hyvinvoinnista työpaikalla. Työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Voidaanko työyhteisössäsi hyvin? Organisaation arvot ja toimintaympäristö sekä johtaminen vaikuttavat työyhteisön ja yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin. 

Työnantajana työturvallisuudesta huolehtiminen on sinun vastuullasi. Jotta työpaikallanne voidaan hyvin, ennakoi mahdollisia ongelmia, aseta selkeät tavoitteet ja rakenna luottamusta. Varmista myös, että johtaminen toimii ja kohtelet työntekijöitä yhdenvertaisesti. Kun johdat oikeudenmukaisesti, avoimesti ja kannustavasti, parannat työyhteisönne hyvinvointia ja työntekijät voivat onnistua työssään paremmin.

Mitä voit tehdä työnantajana?

  • Ole joustava aina kun se on mahdollista.    
  • Sovi työntekijöidesi kanssa selkeät tavoitteet ja roolit.   
  • Tarjoa tilaisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja kannusta uuden oppimiseen.
  • Varmista, että työyhteisössänne noudatetaan ohjeita ja työntekijöidesi on helppoa ja turvallista ilmoittaa vioista ja puutteista.
  • Kohtele kaikkia työntekijöitäsi tasa-arvoisesti.

Työsuojeluhallinnosta voit kysyä neuvoa ja ohjeita työpaikkaa koskevissa terveyteen, turvallisuuteen ja työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi sinun täytyy ilmoittaa työsuojeluun tietyistä vaarallisista töistä, todetuista ammattitaudeista ja vakavista työtapaturmista.

Aiheesta muualla

Työkyvyn ylläpito työpaikalla

Edellytyksenä sille, että voitte työyhteisössänne hyvin, on työntekijöidesi työkyvystä huolehtiminen. Työkyvyn ylläpitoon on olemassa erilaisia keinoja ja käytäntöjä. Määrättyihin toimenpiteisiin sinulla työnantajana on myös velvollisuus. 

Jos huomaat työntekijäsi työkyvyn heikentyneen tai sairauspoissaoloraja (yli 90 päivää) ylittyy, on vastuullasi nostaa asia esille ja keskustella siitä työntekijäsi kanssa.

Sairauspoissaolokäytännöt työkyvyn tukena (ttl.fi) ⁠

Voit käydä työntekijäsi kanssa varhaisen tuen keskustelun, jossa pyritte löytämään ratkaisuja hänen työkykynsä tukemiseksi. Keskustelua tilanteesta kannattaa jatkaa työterveysneuvottelussa, joka toteutetaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Jos työssä suoriutumisessa ilmenee vaikeuksia, joita ette saa korjattua työpaikan omin keinoin, voit ohjata työntekijäsi työterveysneuvottelun lisäksi myös työkyvyn arviointiin.

Työnantajana sinulla on velvollisuus järjestää jokaiselle työ- tai virkasuhteessa olevalle työntekijällesi ainakin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Voit hankkia nämä palvelut joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää ne itse. Työterveyshuollon hankkiminen on suositeltavaa myös silloin, kun olet yrittäjä, vaikka se ei olekaan pakollista.

Työterveyshuolto toimii yhteistyössä organisaatiosi kanssa työntekijöidesi terveyden ja työkyvyn edistämiseksi heidän työuransa kaikissa vaiheissa. Työkyvyn tukeminen perustuu työyhteisössänne sovittuihin käytäntöihin. Johdon, henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon kesken sovitut toimintatavat kirjataan työpaikan työkyvyn tuen malliin.

Työkyvyn tuki (ttl.fi) ⁠

Jos työntekijäsi sairaus tai vamma estää työn tekemisen, voitte tehdä työpaikallanne työn mukautuksia. Mukautuksilla tarkoitetaan työssä tehtäviä muutoksia, joissa työnkuvaa muokataan vastaamaan ja tukemaan paremmin työntekijäsi osaamista ja työkykyä.

Keinoja työn mukauttamiseen työnantajalle

Jos uudella tai nykyisellä työntekijälläsi on vamma tai sairaus, jonka vuoksi työtehtävissä selviytyminen edellyttää esimerkiksi työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, voit hakea TE-toimistosta tai kuntakokeilusta työolosuhteiden järjestelytukea.

Työolosuhteiden järjestelytuki

Kuntoutuksesta voi olla työntekijällesi apua silloin, kun vamma tai sairaus vaikeuttaa hänen työskentelyään tai selviytymistään elämän eri vaiheissa.

Työelämästä perhevapaalle ja takaisin

Työelämästä perhevapaalle ja takaisin – perhevapaiden opas työnantajille sisältää tietoa, jonka avulla voit työnantajana sujuvoittaa työyhteisössäsi työn ja perheen yhteensovittamista ja edistää koko työyhteisön hyvinvointia.

Oppaaseen on tiivistetty keskeiset asiat perhevapaista, joita koskeva laki uudistui 1.8.2022. Siinä kerrotaan, mitä sinun kannattaa ottaa huomioon ennen työntekijän perhevapaita, niiden aikana sekä silloin, kun työntekijä palaa vapailta takaisin työhön.

Onko sinulla tarjolla työtehtävä, johon tarvittava osaaminen on harvinaista tai muuten erityislaatuista?

Kun etsit organisaatioosi erityisosaamista, sopivan työntekijän löytäminen voi olla vaikeaa. Mieti rauhassa, millainen osaaminen on työssä onnistumisen kannalta välttämätöntä ja mistä taidoista voit tarvittaessa joustaa. Tee työpaikkailmoitus huolellisesti, jotta rekrytointi onnistuisi mahdollisimman hyvin. Varaudu siihen, ettei sopivaa osaaja löydy hetkessä. Valmiin erityisosaamisen sijaan voit korostaa rekrytoinnissa valmiutta oppia ja omaksua uutta ammattitaitoa.

Seuraavista vinkeistä voi olla hyötyä, kun rekrytoit erityisosaamista.

  • Pidä vaatimusten lista sopivan pituisena. Liian pitkä lista voi karkottaa hyviä hakijoita. Isosta hakijajoukosta löydät todennäköisimmin osaavan ja sitoutuneen työntekijän. 
  • Varmista, että rekrytointipriosessi on hakijoille sujuva ja miellyttävä kokemus. Pitkittyvä prosessi voi karkottaa hyviä hakijoita. Tällä hetkellä joillakin aloilla kärsitään työvoimapulasta, joten rekrytointitahti on yleisestikin nopeutunut.
  • Näe myös nuorempien työnhakijoiden mahdollisuudet. Voit löytää heidän joukostaan työntekijän, joka on halukas kehittämään ammatillista osaamistaan. 

Voit etsiä tietyn alan erikoisosaajaa, kun kirjaudut Työmarkkinatorille. Voit luoda työpaikkailmoituksen tai selata työnhakijoiden julkaisemia profiileja erilaisten hakurajausten avulla.

Jos sopivaa työntekijää ei löydy, voit esimerkiksi kouluttaa organisaatiosi tarpeisiin sopivan osaajan, ostaa työsuorituksen yrittäjältä tai etsiä sopivaa henkilöä ulkomailta.

Työyhteisössä voi syntyä ristiriitatilanteita. Työnantajana sinun tulee tunnistaa työyhteisön haasteet ja yrittää ratkaista ongelmia.

Työntekijöilläsi on varmasti erilaisia näkemyksiä työn tekemiseen liittyen. Jos työyhteisössä ei voida käsitellä erilaisia mielipiteitä, voi syntyä erimielisyyksiä. Kuuntele ja ota huomioon työntekijöidesi ajatukset, sillä niiden avulla voit kehittää organisaatiosi toimintaa. Pyri luomaan työyhteisöstäsi paikka, jossa voitte keskustella luontevasti ja rakentavasti.

Ristiriidat voivat pohjautua myös syrjintään tai muuhun asiattomuuteen. Luo työyhteisöön ilmapiiri, jossa työntekijöidesi on helppo kertoa esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta. Työnantajana sinun tulee puuttua syrjintään tai kiusaamiseen.

  • Kannusta työntekijöitäsi kertomaan avoimesti, jos he kohtaavat syrjintää, kiusaamista tai väkivaltaa työpaikalla.
  • Kun ratkot ristiriitatilanteita, kuuntele kaikkia osapuolia.
  • Pyri löytämään tilanteeseen kaikkia tyydyttävä ratkaisu yhdessä työyhteisösi kanssa. 
  • Selvitä, mistä ristiriita syntyi. Pohdi, millaisia muutoksia voit tehdä, jotta ongelma ei toistuisi.
  • Luo työyhteisösi kanssa ristiriitatilanteisiin toimintamalli, jos sellaista ei jo ole.

Työturvallisuuskeskus tarjoaa kattavat oppaat työyhteisön ristiriitatilanteisiin. Niihin kannattaa tutustua, jotta tiedät, miten toimia vaikeissa tilanteissa.

Aiheesta muualla

Jos työntekijäsi sairaus tai vamma estää työn tekemisen, voitte tehdä työpaikalla työn mukautuksia. Mukautuksilla tarkoitetaan työssä tehtäviä muutoksia, joilla työntekijäsi työnkuvaa muokataan vastaamaan ja tukemaan paremmin hänen osaamistaan ja työkykyään.

Jos huomaat työntekijäsi työkyvyn heikentyneen tai hänen sairauspoissaolojensa määrä ylittää sairauspoissaolorajan (yli 90 päivää), vastuullasi on nostaa asia esille työntekijäsi kanssa. Myös työntekijäsi voi ottaa asian puheeksi, jos hän ei suoriudu nykyisistä työtehtävistään samalla tavalla kuin aiemmin.

Aiheesta muualla

Varhaisen tuen keskustelu, työterveysneuvottelu ja työkyvyn arviointi

Voit käydä työntekijäsi kanssa varhaisen tuen keskustelun, jossa pyritte löytämään ratkaisuja hänen työkykynsä tueksi. Keskustelua tilanteesta kannattaa jatkaa työterveysneuvottelussa yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Työterveyslaitoksen Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppimisohjelmassa on työntekijälle, esihenkilölle ja työterveyshuollolle suunnatut osiot, joista saatte tukea työterveysneuvottelujen käymiseen. Tutustu myös Työterveyslaitoksen Työterveysneuvotteluoppaan esihenkilölle suunnattuun osioon, jossa on ohjeita muun muassa työterveysneuvotteluun valmistautumista varten, tietoa toimeentulosta ja esimerkkejä työn muokkauksesta.

Voit ohjata työntekijäsi työterveysneuvottelun lisäksi työkyvyn arviointiin, jos työssä suoriutumisessa ilmenee vaikeuksia, joita ette saa korjattua työpaikan omin keinoin. Siinä arvioidaan hänen kykyään suoriutua nykyisistä tehtävistään, hänen toiminta- ja työkykynsä kehitystä sekä hänen mahdollisuuksiaan toimia työelämässä. Oman työterveyshuollon lääkäri on usein paras asiantuntija työkyvyn arviointiin, koska hänellä on tietoa työpaikan olosuhteista.

Aiheesta muualla

Suunnitelkaa mukautuksia

Sovi työntekijäsi kanssa tarvittavista työtehtävien muutoksista ja mukautuksista. Tehkää niistä myös kirjallinen sopimus. Sopikaa lisäksi, milloin tilannetta arvioidaan uudelleen yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.

Kun sovit työtekijäsi kanssa työaikajärjestelyistä, hän saa päivittäiseen työskentelyynsä joustavuutta.

Voit sopia työntekijöidesi kanssa liukuvasta työajasta, kunhan järjestely noudattaa työaikalakia ja alanne työehtosopimusta. Työn alkamis- ja päättymisajat ovat siis tietyissä rajoissa työntekijöidesi päätettävissä.

Työntekijäsi voivat tehdä työtä myös osa-aikaisesti. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat muun muassa osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke, harkinnanvarainen osa-aikatyö sekä perhevapaisiin kuuluva osittainen hoitovapaa.

Etätyö on työtä, jota työntekijäsi tekee joko kotona tai muussa sovitussa paikassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Etätyö voi olla joko kokoaikaista tai osittaista siten, että työntekijä on esimerkiksi osan viikosta etätyössä ja osan normaalisti työpaikalla. Työntekijäsi voi tehdä etätyötä myös kertaluonteisesti erikseen sovitun ajan verran.

Kun työtehtäviä ja työprosesseja mukautetaan työntekijän työkyvyn mukaisiksi, hän jaksaa työskennellä paremmin eri elämänvaiheissa.

Voit järjestellä työntekijöidesi tehtäviä uudelleen työpaikan sisällä tai sopeuttaa heidän työaikojaan ja työnteon muotoja. Voitte tehdä työnjakoon joko määräaikaisia tai pysyviä muutoksia. Sopikaa muutoksista yhdessä koko työyhteisön kanssa.

Työtehtävien räätälöintiin voitte käyttää apuna esimerkiksi työanalyysia.

Työkierto taas tarkoittaa sitä, että työntekijäsi siirtyy määräajaksi toisiin toimintoihin tai yksiköihin työpaikalla, minkä jälkeen hän palaa takaisin entiseen työhönsä. Työkierron tavoitteena voi olla esimerkiksi työntekijän työhyvinvoinnin tai motivaation lisääminen.

Voit käyttää työn muotoiluun ja organisoimiseen Ratko-menetelmää. Sen avulla voitte järjestää työyhteisössänne tehtäviä uudelleen. Pilkotte kaikkien mukanaolijoiden työtehtävät osiin. Tehtävistä, jotka jäävät työntekijöidesi ydinosaamisen ulkopuolelle ja joita he ovat tottuneet tekemään oman ydintehtävänsä ohessa, luotte kokonaan uuden tehtäväkokonaisuuden. Tämän uuden työtehtävän voitte muotoilla sellaiseksi, joka vastaa esimerkiksi osatyökykyisen työntekijän työkykyä.

Ratko-menetelmää voit hyödyntää sekä uusien että nykyisten työntekijöidesi kohdalla. Voit saada menetelmän toteuttamiseen myös asiantuntija-apua.

Sopivat tehtävät (esteetonrekrytointi.fi)⁠

Saavutettava työympäristö on kaikille työntekijöillesi sopiva, yhdenvertainen ja helposti lähestyttävä.

Jos työntekijäsi toimintakyky on heikentynyt vamman tai sairauden takia, hän voi saada tukea esimerkiksi apuvälineistä. Apuvälineen käyttöönotto on yksilöllinen osa kuntoutus- tai hoitoprosessia. Työntekijäsi saa perusterveydenhuollosta tavallisimpia liikkumista sekä päivittäis- ja aistitoimintoja tukevia apuvälineitä. Apuvälineiden järjestämiseen osallistuu kuitenkin useita eri toimijoita, joista jokainen on vastuussa eri osa-alueista.

Jos työntekijäsi ei vamman tai sairauden takia selviä tietyissä toimissa, hän voi tarvita henkilökohtaista apua. Avun järjestäminen on kunnan vastuulla, mutta siinä huomioidaan myös työntekijän oma mielipide, toivomukset, elämäntilanne ja yksilöllinen avun tarve.

Jos työntekijäsi tarvitsee kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamman vuoksi tulkkausta, hän asuu Suomessa ja hänellä on käytössään jokin kommunikointikeino, hän voi käyttää Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua.

Työnantajana sinun on kehitettävä työoloja ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Jos palveluksessasi on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, sinulla on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Sinun on käsiteltävä edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

Jos uudella tai nykyisellä työntekijälläsi on vamma tai sairaus, jonka vuoksi työtehtävissä selviytyminen edellyttää esimerkiksi työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, voit hakea TE-toimistosta tai kuntakokeilusta työolosuhteiden järjestelytukea.

Työolosuhteiden järjestelytuki

Työnantajana tehtäväsi on tukea monimuotoista työyhteisöäsi ja erilaisia työntekijöitäsi.

Jokainen työyhteisö on monimuotoinen, joten kohtele henkilöstöäsi tasa-arvoisesti. Tee monimuotoisuudesta organisaatiosi voimavara ja kilpailutekijä. Kokemus tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta vaikuttaa työntekijöidesi motivaatioon ja työhyvinvointiin.

Muista yhdenvertaisuus kaikissa tilanteissa. Sinun tulee kohdella kaikkia tasa-arvoisesti, kun rekrytoit, perehdytät, jaat työtehtäviä, ylennät tai joudut irtisanomaan työntekijöitä. 

Varmista, että myös työntekijät kohtelevat toisiaan kunnioittavasti. Jos syntyy ristiriitatilanteita, puutu niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskustele yhdenvertaisuudesta ja mahdollisesta syrjinnästä työyhteisösi kanssa. Varmista, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaiset kielletyt syrjintäperusteet ovat koko työyhteisösi tiedossa. Kahdenkeskeisissä kehityskeskusteluissa sinulla on hyvä mahdollisuus selvittää, onko työyhteisössäsi tasa-arvoon liittyviä ongelmia.

Jos palveluksessasi on vähintään 30 työntekijää, sinun on laadittava vähintään joka toinen vuosi tasa-arvosuunnitelma henkilöstön nimeämien edustajien kanssa. Heillä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Tasa-arvosuunnitelmassa tulee käsitellä muun muassa rekrytointia, palkkausta, suoritusarviointia, vaikutusmahdollisuuksia ja työhyvinvointia. Pelkkä suunnitelma ei riitä, vaan työnantajana sinun tulee huolehtia, että tasa-arvosuunnitelmassa esitetyt asiat tulevat osaksi työyhteisön käytäntöjä. Muista myös päivittää suunnitelmaa ja huolehdi, että työntekijäsi tutustuvat siihen.

Aiheesta muualla

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa sovit työntekijäsi kanssa hänen pidemmästä vapaastaan. Työnantajana sitoudut palkkaamaan vapaata vastaavaksi ajaksi TE-palveluihin ilmoittautuneen työttömän työnhakijan.

Sovi vuorotteluvapaasta yhdessä työntekijäsi kanssa. Sinun tulee palkata vapaalle jäävän työntekijän tilalle työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei tarvitse olla samoja. Vuorotteluvapaalle jäävä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Työntekijän on syytä hyvissä ajoin ennen vuorottelusopimuksen tekemistä selvittää työttömyyskassan tai Kelan kanssa, riittääkö hänen työhistoriansa vuorotteluvapaalle jäämiseen.

Vuorotteluvapaa hyödyttää sekä sinua työnanatajana, työntekijääsi että sijaiseksi tulevaa työtöntä työnhakijaa, sillä

  • vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän jaksaminen paranee,
  • työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä ja
  • työnantajana voit saada uutta osaamista työyhteisöön.

Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän yläikäraja on hänen vanhuuseläkkeensä alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä. 

Vuorotteluvapaa kestää vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää.

Vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta ja hänen tulee olla ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolojakso.. Työhistorian selvittää vuorottelukorvauksen maksaja, eli työttömyyskassa tai Kela.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata TE-palveluissa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka

  • on ollut työttömänä työnhakijana TE-palveluissa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
  • on alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnosta on kulunut alle vuosi tai
  • on vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.
Palvelut
Aiheesta muualla

Henkilöstösi muistamisella voit luoda positiivista työnantajakuvaa.

Yksi tapa, jolla voit työnantajana kertoa henkilöstölle, että heidän työpanoksensa on tärkeä, on muistaa heitä erilaisina merkkipäivinä. Esimerkiksi syntymäpäivä, joulu tai pyöreiden palvelusvuosien täyttyminen voivat olla hyviä hetkiä muistaa työntekijää lahjalla.

Tarjoa lahjoja tai etuja tasapuolisesti kaikille työntekijöille riippumatta heidän asemastaan tai työtuloksestaan. Lahja voi olla esimerkiksi esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti.

Muista selvittää, miten lahjat ja henkilökuntaedut tulee huomioida verotuksessa.

Aiheesta muualla