Olen työurani loppupuolella

Kun lähestyt eläkeikää, saatat pohtia, jatkatko työelämässä vai jäätkö eläkkeelle. Työmarkkinatorilta löydät tietoa ratkaisusi tueksi.

Eläkeiän lähestyessä voit tehdä oman näköisesi ratkaisun: voit jatkaa työskentelyä, jäädä osa-aikaeläkkeelle tai jäädä nauttimaan eläkepäivistä. Kerromme myös mitä tehdä, jos sinun tarvitsee jäädä työkyvyttömyys- tai työuraeläkkeelle tai jäät työttömäksi juuri eläkeiän kynnyksellä. Eläkkeeltä voit myös palata työelämään.

Työskentely eläkeiässä  

Työnteon jatkaminen alimman eläkeiän jälkeen  

Työnteko voi motivoida sinua edelleen, vaikka olet saavuttamassa eläkeiän. Saat sitä suuremman eläkkeen, mitä vanhempana päätät työurasi. Sinun tulee kuitenkin solmia uusi työsopimus, vaikka jatkaisitkin samassa työssä.  

Työpaikalla tehtävät työjärjestelyt, ammatillinen kuntoutus tai osatyökyvyttömyyseläke voivat auttaa sinua jatkamaan työssäsi, jos sinulla on esimerkiksi työkykyä heikentävä sairaus tai elämäntilanne. Myös silloin, kun et pysty jatkamaan nykyistä työtäsi, sinulla voi olla vielä paljon työkykyä jäljellä johonkin muuhun tehtävään tai työn jatkamiseen osa-aikaisena. 

Lue lisää
Aiheesta muualla

Osa-aikaeläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke 

Eläkeuudistuksen myötä osa-aikaeläke poistui vuoden 2017 alussa. Jo alkaneisiin osa-aikaeläkkeisiin eläkeuudistus ei vaikuttanut, vaan osa-aikaeläkkeesi jatkuu normaalisti, kunnes jäät vanhuuseläkkeelle. Uudistuksen myötä osa-aikaeläkkeen tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. 

Aiheesta muualla

Työttömäksi työuran loppupuolella 

Jos joudut työttömäksi työurasi loppupuolella, voit olla oikeutettu työttömyysturvaan. Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluiden Oma asioinnin kautta viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. 

Lue lisää
Aiheesta muualla

Eläkkeelle työurasi päätyttyä 

Kun olet jäämässä eläkkeelle, kannattaa tarkistaa eläkelaskurilla, kuinka suurta eläkettä tulet saamaan. Kun olet tehnyt päätöksen eläkkeelle jäämisestä, päätä työsuhteesi ja täytä eläkehakemus. Eläkehakemus on hyvä jättää noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä.

Aiheesta muualla

Vanhuuseläke 

Voit hakea vanhuuseläkettä aikaisintaan oman ikäluokkasi alimmassa vanhuuseläkeiässä. Samalla hakemuksella voit hakea eläkettä sekä Kelasta että työeläkelaitoksesta. 

Aiheesta muualla

Työuraeläke 

Jos työkykysi on heikentynyt pysyvästi ja olet syntynyt vuonna 1955 tai myöhemmin, voit hakea työuraeläkettä. Se on eläkeuudistuksen uusi vaihtoehto, joka on tarkoitettu pitkän ja raskaan työuran tehneille. 

Aiheesta muualla

Työkyvyttömyyseläke 

Työkyvyttömyyseläkettä eli sairauseläkettä voit saada, jos et ole vielä vanhuuseläkeiässä ja työkykysi on heikentynyt esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan.  

Aiheesta muualla

Eläke ulkomailta 

Jos asut Suomessa ja haet eläkettä EU- ja ETA-maista tai Sveitsistä, ilmoita eläkehakemuksessasi Kelalle, työeläkelaitokselle tai Eläketurvakeskukselle, että haet eläkettä myös ulkomailta. Muihin maihin, joiden kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus, tarvitset erillisen hakemuslomakkeen. Eläketurvakeskus (ETK) toimittaa hakemuksesi ulkomaille. 

Sinun tulee itse selvittää eläkeoikeutesi niin sanotuista sopimuksettomista maista. 

Aiheesta muualla

Töihin eläkkeen aikana 

Vaikka olisit jo eläkkeellä, voit halutessasi palata tekemään töitä. Vanhuuseläkkeen, eli iän myötä alkavan eläkkeen aikana voit työskennellä ilman tulorajoja. Edellytyksenä kuitenkin on, että ennen eläkettä ollut työsuhteesi on päättynyt. Voit työskennellä myös osa-aikaeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen aikana. Niissä on tiettyjä rajoituksia, muun muassa tulorajat. Työkyvyttömyyseläkkeellä voit kokeilla työhön paluuta siten, että jätät eläkkeesi lepäämään tietyin ehdoin. 

Aiheesta muualla

Eläkkeellä voit valita elämäntilanteesi mukaan, teetkö töitä vai haluatko mukaan vapaaehtoistoimintaan.  

Aiheesta muualla

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Sovi vuorotteluvapaasta työnantajasi kanssa. Vuorotteluvapaa on vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää kestävä vapaa, jonka aikana sijaiseksesi palkataan työtön henkilö.

Jos pohdit vuorotteluvapaalle jäämistä, tarkista täytätkö seuraavat ehdot.

  • Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei kuitenkaan koske sinua, jos olet syntynyt ennen vuotta 1957. 
  • Sinulla pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Työhistorian selvittää vuorottelukorvauksen maksaja eli työttömyyskassa tai Kela.

Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajasi tulee palkata sijaiseksesi TE-palveluissa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.

Lue lisää

Jos olet työllisyyden kuntakokeilun asiakas, ole yhteydessä alueesi TE-toimistoon vuorotteluvapaaseen liittyvissä asioissa.

Vuorottelukorvaus ja sen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voit saada vuorottelukorvausta. Saat korvausta, vaikka sijaisesi työsuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaasi.

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon, kun korvausta lasketaan. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.

Vuorottelukorvauksen määrittävä työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta.

Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaasi alkaa, korvauksesi lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja sen maksaa työttömyyskassa.

Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kela.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan tarkoitus on tukea jaksamistasi työssä ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle. Jos haluat, voit silti tehdä muita töitä vuorotteluvapaan aikana.

Vuorotteluvapaan aikana saamasi palkka ja muut työtulot vähentävät vuorottelukorvausta. Tällöin korvaus perustuu niin sanottuun soviteltuun päivärahaan. Sinulla ei ole oikeutta korvaukseen yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta.

Vuorottelukorvauksesi suuruuteen eivät vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitsemasi ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan et saa vapaata. Vuorottelukorvaukseesi eivät siis vaikuta esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha tai erilaiset voitto- ja tulospalkkiot.

Työttömyysturvaan vaikuttavat lakisääteiset etuudet, kuten lasten kotihoidontuki, vähentävät myös vuorottelukorvausta.

Vuorottelukorvauksesi määrään eivät sen sijaan vaikuta muun muassa

  • perhe-eläkkeet,
  • asumistuki,
  • lapsilisä,
  • toimeentulotuki tai
  • omaishoidon tuki.

Korvausoikeuden rajoitukset

Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen siltä ajalta, kun

  • saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan saat vastaavaa vapaa-aikaa – katso tarkennus luettelon alta,
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta,
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa,
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin oman työnantajasi palveluksessa,
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa tai
  • saat työttömyysturvalaissa määritettyä etuutta, kuten sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityshoitorahaa tai koulutustukea

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuna palkkana ei pidetä

  • työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi tai
  • niitä luontoisetuja, joita saat myös vuorotteluvapaan aikana.

Korvauksen hakeminen

Kun aiot jäädä vapaalle, toimita ennen vapaan alkamista TE-toimistoon selvitys siitä, että vapaan edellytykset täyttyvät. Niitä ovat edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus. Voit todistaa nämä esimerkiksi palkkatodistuksesi jäljennöksellä.

Hae vuorottelukorvausta työttömyyskassastasi tai Kelasta.

  • Hakulomakkeita saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta tai TE-toimistosta.
  • Liitä hakemukseen palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.

Vuorottelukorvauksen takautuva hakuaika on kolme kuukautta.

TE-toimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kelalle. Ne päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Toimita alueesi TE-toimistoon

  • hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajasi kanssa allekirjoittamasi vuorottelusopimus sekä
  • joko ennen vuorotteluvapaasi alkamista tai viipymättä vuorotteluvapaasi alkamisen jälkeen luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaasi ajaksi, mieluiten esimerkiksi jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta.

Ilmoitusvelvollisuudet

Kun saat vuorottelukorvausta, ilmoita sen maksajalle viipymättä työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen. Jos saat liikaa korvausta, joudut maksamaan sen myöhemmin takaisin.

Työnantajasi taas on ilmoitettava viipymättä TE-toimistolle, jos vuorotteluvapaalla olevan sijaisen palvelussuhteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa työsuhde päättyy aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Lue lisää

 Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi? Anna palautetta! (europa.eu)

Työkyvyllä tarkoitetaan jokaisen yksilöllistä kykyä pärjätä työssä. Siihen vaikuttavat muun muassa fyysiset ja psyykkiset voimavarat, asenteet ja osaaminen. Erilaisista palveluista saat apua työkykysi kartoittamiseen.

Joskus voit tarvita tukea työkykysi kartoittamiseen. Siihen on tarjolla erilaisia palveluita.

Jos tarvitset tukea työllistymiseen, tutustu "Palveluita työnhaun tueksi" -sisältöön.

Lue lisää

TE-palveluiden asiantuntijat ja TE-toimistojen työkykykoordinaattorit

TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijalla on vastuu ohjata sinut työ- ja toimintakyvyllesi sopiviin palveluihin.

TE-toimistoissa työskentelee nimettyjä työkykykoordinaattoreita, jotka auttavat työnantajia osatyökykyisten työllistämisessä sekä tukevat työnhakijoita työkykyyn ja työllistymisen liittyvissä asioissa. Työkykykoordinaattori on siis tukenasi kaikissa vaiheissa, jotka liittyvät työllistymiseen tai työelämässä pysymiseen. Jos olet työllisyyden kuntakokeilun asiakas, kotikuntasi tukee sinua työkykyyn ja työllistymisen liittyvissä asioissa. Käytössäsi ovat myös puhelinpalvelut.

Aiheesta muualla

Työttömien terveystarkastus ja muut terveyspalvelut

Sinun kannattaa selvittää terveydentilasi, jos sitä ei ole pitkään aikaan tarkastettu tai siinä on mielestäsi tapahtunut muutoksia. Jos olet työtön, vastuu työ- ja toimintakykysi arvioinnin järjestämisestä on TE-toimistolla tai kuntakokeilulla. Tarvitset lääkärinlausunnon, jotta voit osallistua työkyvyn tukemiseen tarkoitettuihin palveluihin.

Terveydentilaasi voidaan selvittää

  • kunnan järjestämässä työttömien terveystarkastuksessa, jos olet työtön,
  • työterveyshuollossa, jos olet työssä käyvä tai
  • opiskeluterveydenhuollossa, jos olet opiskelija.
Aiheesta muualla

Ohjaamot

Jos olet alle 30-vuotias, käynti Ohjaamossa voi auttaa alkuun työkyvyn kartoittamisessa. Ohjaamosta saat tietoa ja ohjausta tarpeidesi mukaan esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen ja arjen sujumiseen liittyvissä asioissa.

Aiheesta muualla

Kykyviisari

Kykyviisari on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisarin avulla voit selvittää omaa tilannettasi, keskeisiä vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi.

Lue lisää

Osatyökykyisenä voit työllistyä erilaisten palveluiden avulla

Jos vamma tai sairaus rajoittaa työkykyäsi tai työkykysi on muuten heikentynyt, voit hyödyntää erilaisia palveluita, jotta saisit töitä. 

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Sinulla voi olla mahdollisuus päästä työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun eli TYP:iin, jos työllistymistäsi vaikeuttavat elämänhallinnan ongelmat tai toimintakyvyn rajoitteet tai työkykysi on muuten alentunut.

Lue lisää

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta voi olla sopiva ratkaisu silloin, kun työttömyytesi on pitkittynyt ja olet palaamassa työelämään, aloittelemassa uraasi tai kuntoutumassa sairaudesta tai vaikeista ajoista. Kuntouttava työtoiminta on suunnattu henkilöille, jotka eivät pysty osallistumaan TE-toimiston tai kuntakokeilun tarjoamiin palveluihin.

Lue lisää

Työolosuhteiden järjestelytuki

Työpaikan saaminen tai sen säilyttäminen voi edellyttää muutoksia työpaikalla. Saatat myös tarvita apua joissakin työtehtävissä.

Työnantajalla on sekä velvollisuus että usein myös halu mukauttaa kohtuullisesti työtä ja työolosuhteita, jos se poistaa vamman tai sairauden aiheuttaman haitan työnteossa.

Työnantajalle voidaan myöntää tukea työolosuhteiden järjestelyyn. Keskustele TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijan kanssa, voisiko työnantaja saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos palkkaa sinut. Voit keskustella asiasta myös työterveyshuollossa, jos olet jo työssä ja nykyisellä työnantajallasi on tarve työolosuhteiden järjestelyyn. Jos tukea voidaan myöntää, sinun kannattaa mainita asiasta työnantajalle.

Lue lisää

Kuntoutus

Kuntoutuksesta voi olla sinulle apua silloin, kun vamma tai sairaus vaikeuttaa opiskeluasi, työtäsi tai selviytymistäsi elämän eri vaiheissa.

Kuntoutusta järjestävät Kela, julkinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, kunnan sosiaalipalvelut, vammaisjärjestöt, liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset sekä työeläkeyhtiöt. Kela tai liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset turvaavat myös toimeentulon siltä ajalta, kun ne järjestävät tai korvaavat monipuolista kuntoutusta.

Ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua sopivan ammattialan valinnassa, työllistymään, pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudestasi huolimatta. Liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset, työeläkeyhtiöt ja Kela järjestävät lakisääteistä ammatillista kuntoutusta. Siihen pääsy edellyttää, että määrätyt vaatimukset täyttyvät.

Voit selvittää lääkäriltäsi tai Kelasta, minkä tahon järjestämään kuntoutukseen voit hakea. Myös TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija voi auttaa selvittämään mahdollisuuksiasi kuntoutukseen.

Aiheesta muualla

Todistus osatyökykyiselle työnhakijalle  

TE-palveluiden asiakkaana voit pyytää TE-toimistosta tai kuntakokeilusta todistuksen siitä, että sinut on merkitty TE-palveluiden asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana. Todistuksen tarkoituksena on helpottaa osatyökykyisen työnhakijan työllistymistä suurtyönantajille. Kun olet saanut todistuksen, toimita se työnantajalle.

Aiheesta muualla

Voit lukea lisää työkyvyn, työllistymisen ja työssä pysymisen tukemisesta Työmarkkinatorilta ja muilta verkkosivuilta.

Lue lisää
Aiheesta muualla