AN24, KOTO24, UF-centret-24 – tre stora reformer
Aktuell

AN24-reformens databank har öppnas

I databanken delas material som producerats i olika AN24-grupper och informationsdelningsbehov som identifierats av UF-centret samt frågor och önskemål som kommit in via begäran om information och som hjälper framtida sysselsättningsområden att förbereda sig på förändringen. Dessutom publiceras kommunernas frågor och begäran om information i databanken för att synligheten ska vara så omfattande som möjligt.

Välkommen till AN24-reformens databank!

Handbok för genomförandet

Handboken för genomförandet av reformen av AN-tjänsterna och integrationslagen 2024 har färdigställts. Handböckerna har förverkligats i samarbete med arbets- och näringsministeriet samt andra aktörer som deltar i reformen.

Handbok för genomförandet

Den andra mellanprodukten till 2.0-versionen av referensarkitekturen för arbetskraftstjänster har färdigställts

Referensarkitekturen i anslutning till reformen av AN-tjänsterna samlar den lagstiftning som påverkar arbetskraftstjänsterna, centrala aktörer, processer och tjänster samt väsentliga datalager och systemtjänster.
Beredningen av referensarkitekturen inleddes hösten 2022 och det första utkastet till den publicerades i januari 2023. Beredningen av 2.0-versionen inleddes våren 2023. I beredningen beaktar man de behov av fortsatt utveckling som identifierades i den tidigare versionen samt fördjupar innehållet i de ämneshelheter som prioriteras.

Referensarkitekturen för arbetskraftstjänster på finska (tem.fi)

Mångsidig förändringscoachning som stöd för cheferna och personalen 

"De pågående förändringscoachningarna stöder chefernas resurser, förändringsförmåga, roll och position i förändringen. Personalen erbjuds stöd för att hantera de känslor som förändringssituationen orsakar samt för att bevara resurserna och motivationen i förändringen", berättar personaldirektör Taina Vuorinen som ansvarar för förändringscoachningen vid UF-centret.

Mångsidig förändringscoachning som stöd för cheferna och personalen, på finska (tem.fi)

Delegationen för främjande av sysselsättningen 2024 sammanträdde

Under övergångsperioden för reformen av AN24, det vill säga fram till den 31.12.2024, har Arbets- och näringsministeriet utsett en rådgivande delegation för att stödja verkställandet. Dess konstituerande möte hölls den 30.5.2023. Den egentliga riksomfattande delegationen för främjande av sysselsättningen tillsätts av statsrådet i början av 2025.

Delegationen för främjande av sysselsättningen som stöder verkställandet av AN24 sammanträdde

Uudet työvoimaviranomaiset sekä työllisyyden kuntakokeilujen ja TE-toimistojen henkilökunta pääsevät tutustumaan Tuutti-palvelun ensimmäiseen versioon elokuussa. Tuutti-palvelu tulee tarjoamaan lain tulkinnassa auttavan tietokirjaston, tilat valtakunnallisille verkostoille, valtakunnallista viestintää sekä mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.

Lue lisää

Rakenteilla oleva Tuutti-palvelu aukeaa työvoimaviranomaisille, kuntakokeiluille ja TE-toimistoille elokuussa

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä KEHA ovat julkaisseet kuntien toimeenpanon valmistelun tueksi nykyisen ryhmävastuuvakuutuksen hankinta- ja sopimusasiakirjoja. Hankinnasta on vastannut TEM, mutta hankintavastuu siirtyy kuntiin 1.1.2025. Julkaistut asiakirjat tukevat kuntia niiden arvioidessa vastuuvakuutuksen sisältöä tulevia hankintoja varten.

Lue lisää

Ryhmävastuuvakuutuksen hankintaan liittyvät asiakirjat (vaatii kirjautumisen TE24-tietopankkiin)

TE24-tietopankki (taimi.sharepoint.com)

KEHA-keskuksen TE-palvelut- ja kotoutuminen -yksikön johtaja Jaakko Westerlund kertoo  KEHA-keskuksen uudesta yhteiskehittämisen mallista. Tulevaisuudessa kunnilla on mahdollisuus esittää kehittämisehdotuksia ja ajatuksia tietojärjestelmän toiminnallisuuksista, joita KEHA ottaa yhteiskehittämisen prosessin mukaan tuotantoon.

KEHA-keskus vastaa työvoima- ja kotoutumispalveluiden asiakastietojärjestelmien ja Työmarkkinatori-palvelualustan kehittämisestä.  Työvoimaviranomaisten sähköisiä työvälineitä kehitetään TE-Digi -hankkeessa ja vastaavasti kototutumisen asiakastietojärjestelmää Koto-Digi -hankkeessa. Tulevassa TEPA- ja KOTO-uudistuksessa tuleville työvoimaviranomaisille on asetettu käyttövelvoite kyseisiin järjestelmiin. ”Käyttövelvoite palvelee veronmaksajan etua, kun jokaisen työllisyysalueen tai kunnan ei tarvitse kehittää omia tietojärjestelmiään. Yhteinen tietokanta myös mahdollistaa laadukkaiden valtakunnallisten tiedolla johtamisen ratkaisuiden kehittämisen ” - toteaa Jaakko Westerlund.

Lue lisää

KEHA-keskuksen yhteiskehittämisen malli ottaa kunnat mukaan tietojärjestelmän sisältöjen kehittämiseen (tem.fi)

Vuodenvaihde lähestyy ja toimeenpanon valmistelun vauhti kiihtyy. Toukokuun webinaarissa keskitytään kuntien yhteistyön valmisteluun työllisyysalueilla ja ylialueellisesti, osaamisen sovittamiseen hajautetussa mallissa sekä henkilöstöedustajien odotuksiin valmistelun viimeiselle puolivuotisspurtille. Lisäksi Kuntaliitto kertoo muutostuen toimenpiteistä kuntien valmistelulle.

Tiistain webinaari 14.5.2024 klo 12.30-15.30 on tarkoitettu laajasti TE-hallinnon, kuntien sekä sidosryhmien edustajille. Tilaisuus striimataan ja siitä julkaistaan jälkeenpäin suomeksi ja ruotsiksi tekstitetty tallenne TEM:n verkkosivuilla. 

Lue lisää

TE24 ja KOTO24: Vuodenvaihde lähestyy - valmistelun vauhti kiihtyy

Uusien työvoimaviranomaisten työntekijöille, kuntien kotoutumisen asiantuntijoille ja monialaisten palveluiden toimijoille rakennettava Tuutti-palvelu valmistuu hyvää vauhtia. Tuutti tulee tarjoamaan lain tulkinnassa auttavan tietokirjaston, tilat valtakunnallisille verkostoille, valtakunnallista viestintää sekä välineet oman osaamisen kehittämiseen.

Lue lisää

Tuutti-palvelu rakentuu työvoimaviranomaisten ja kuntien tueksi

Sote-yhdyspinnat -työryhmä on koonnut yhdyspintojen rakentamisen tueksi ”Kansalliset suositukset yhdyspintojen rakentamiseen alueelle”.
Yhdyspinnoilla tarkoitetaan työvoimaviranomaisen/kunnan, Kelan ja hyvinvointialueen työllistymistä tai kotoutumista edistävien palvelujen yhteistä toiminta-aluetta. Suositukset tukevat työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kotoutumispalveluja ja näiden yhdyspintoja valmistelevia tahoja ja päättäjiä yhdyspintojen rakentamisessa.

Lue lisää
Kansalliset suositukset yhdyspintojen rakentamiseen alueelle

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa vuonna 2023 tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin, millaisia eroja työllisyysmäärärahan käytössä on alueiden välillä ja mistä nämä erot johtuvat. Vaikka selvitys on laadittu nykyisen järjestämisvastuumallin olosuhteissa ELY-keskus- ja seutukuntatason tarkasteluja hyödyntäen, on selvityksen havaintoja mahdollista hyödyntää tulevien työvoimaviranomaisten taloussuunnittelun tukena.

Selvitys antaa tietoa siitä, mitkä tekijät selittävät nykytilassa työllisyysmäärärahojen käytön eroja alueiden välillä. Tarkastellut määrärahat vastaavat noin puolta kunnille työvoimapalveluiden järjestämiseen siirtyvän rahoituksen määrästä. Lisäksi selvitystä voidaan hyödyntää valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä.

Lue lisää
Selvitys tyollisyysmaararahojen kayton alueellisista eroista (pdf)

Aiheina tällä kertaa on muun muassa asianhallintaa ja tietoa tulevista tapahtumista.

Mittavat työvoimahallinnon ja kotoutumisen uudistuksen valmistelut etenevät vauhdilla kohti ensi vuotta. Sekä valmistelussa mukana olevat henkilöt että kuntien, kuntakokeilujen sekä TE-toimistojen asiantuntijat joutuvat päivittäin kohtaamaan uudistukseen ja muutoksiin liittyviä kysymyksiä, joihin olisi tarve löytää vastauksia ja lisätietoa. Eri tietolähteitä ja kanavia, jotka ovat tarkoitettu kaikille uudistuksessa mukana oleville asiantuntijatahoille, on useita.

Lue lisää

TE24- ja KOTO24 -uudistukset - mistä tietoa valmistelusta?

KEHA-keskuksen tuore uutiskirje on nyt luettavissa. Aiheina ovat muun muassa yhteistyöalusta Tuutti, tulkkauspalvelut, uusi osaamisen kehittämisen sivusto sekä TE24-muutosviestinnän webinaarit.

Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 lähtien työvoimapalvelujen järjestämisestä. 

Kunnista

  • 39 järjestää työvoimapalvelut vastuukuntamallilla,
  • neljä järjestää itse työvoimapalvelut (Lahti, Kouvola, Helsinki, Vantaa),
  • kaksi järjestää työvoimapalvelut kuntayhtymämallilla (Suupohjan ja Kympin työllisyysalueet).

Lue lisää

TE24 -uudistus: Suomeen tulossa 45 työllisyysaluetta

Uudet työvoimaviranomaiset sekä kuntien kotoutumisen asiantuntijat löytävät tulevaisuudessa työssään tarvittavat työkalut ja ohjeet Tuutti-palvelusta. Alustan nimi nousi alustan tulevien käyttäjien ehdotusten joukosta.

Kun työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alussa, uusien työllisyysviranomaisten työntekijöiltä katkeaa pääsy nykyiseen TE-toimistojen intraan ja työllisyyden kuntakokeilujen perehdytysalustalle. Tarve yhteiselle tiedonjaolle, yhteistyölle, koulutukselle ja viestinnälle kuitenkin säilyy. Tähän tarpeeseen KEHA-keskus rakentaa Tuutti-palvelun, joka sisältää yhteisen tietopankin, koulutusta valtakunnallisesti, nykyaikaiset viestintätoiminnallisuudet sekä foorumit yhteistyölle.

Lue lisää

Työvoimaviranomaisten ja kotoutumisen asiantuntijoiden uusi palvelualusta Tuutti

TE24 ja KOTO24 -uudistuksen valmisteluryhmien avulla koottu toimeenpanon valmistelun tiekartta on täydentynyt heinäkuulle. Tavoitteena on, että tiekartta tukee toimijoita alueellisessa toimeenpanon valmistelutyössä ja tuo selkeyttä tehtäviin sekä aikatauluihin.

Valmisteluryhmät listasivat oman ryhmänsä kriittisimmät tehtävät, joiden on oltava valmiina järjestämisvastuun sujuvan siirtymän tueksi vuoden 2024 aikana. Tiekartan avulla tunnistetaan tehtävien yhdyspinnat ja päällekkäisyydet. Tiekartta toimii myös runkona tuleville viestinnän toimenpiteille.

Toimeenpanon tiekartta ja käsikirja (tyomarkkinatori.fi)

Aiheina ovat muun muassa TE24 ja KOTO24 -uudistuksen tiekartta, yleisen avustusjärjestelmän maksamisratkaisu, Koto-digi-hanke ja osaamisen kehittäminen.

Tulevat työllisyysalueet vastaavat työvoimapalveluiden järjestämisestä vuoden 2025 alusta alkaen. Osaaminen on yksi onnistumisen edellytyksistä, sillä hyvä asiakaskokemus, vaikuttavuus ja hallinto pohjautuvat vahvaan osaamiseen. KEHA-keskus tukee työllisyysalueita osaamisen kehittämisessä valtakunnallisen ja maksuttoman koulutustarjonnan avulla.

Haluamme edistää ja kehittää osaamista yhdessä, joten kutsumme tulevat työllisyysalueet yhteistyöhön kanssamme! Yhteistyötä varten perustamme työvoimapalveluosaamisen verkoston. Verkoston tehtäviä ovat aluksi muun muassa valtakunnallisten osaamistarpeiden arviointi ja priorisointi sekä vertaisoppiminen parhaista osaamisen kehittämisen käytännöistä. Verkosto mahdollistaa myös ajankohtaisen, kaksisuuntaisen viestinnän. Kutsumme verkostoomme osallistujia jokaiselta työllisyysalueelta. Toivomme, että osallistujalla on mahdollisuus vaikuttaa oman työllisyysalueensa työvoimapalveluosaamisen kehittämiseen. Olemme lähettäneet verkostokutsun työllisyysalueiden yhteyshenkilöille. Olethan yhteydessä, jos verkostoon osallistuminen ja valtakunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa, mutta kutsu ei ole tavoittanut sinua.

Ota yhteyttä: kehittamispalvelut.keha@ely-keskus.fi

Uuden verkoston Teams-aloitustapaaminen on keskiviikkona 13.3.2024 klo 13–13.45, jonka jälkeen klo 14–15.30 tarjoamme Julkisen johtamisen metataidot -webinaarin. Webinaarin puhujana on inspiroiva, voimavara- ja ratkaisukeskeisen muutoksen asiantuntija Marika Tammeaid.

Lue lisää

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnille vuoden 2025 alusta, voimaan astuu myös laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023, 16 §). Laissa oman pykälän on saanut myös nuorten työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteispalvelu. Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelulla tarkoitetaan alle 30-vuotiaille suunnattua matalan kynnyksen palvelua, joka on Ohjaamon kaltaista toimintaa ja toteuttaa toiminnassaan Ohjaamon perusteita.  

Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun huomioiminen on merkittävää, sillä Ohjaamon perusteita toteuttavasta palvelusta ei ole aiemmin säädetty laissa. Kunnilla on tulevina työvoimaviranomaisina mahdollisuus tuoda toimivaksi todettu palvelu vahvasti osaksi nuorten työllistymistä edistäviä monialaisia palveluita. 

Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun vakiinnuttaminen osaksi nuorten työvoimapalveluita onkin monella tapaa kannattavaa. Ohjaamot ovat osoittaneet omalla toiminnallaan arvonsa osana nuorten monialaisia palveluita. Ohjaamoiden toiminnasta on tehty erilaisia selvityksiä, joista käy ilmi muun muassa, kuinka nuoret voivat ohjautua Ohjaamojen kautta tarvitsemaansa työllistymistä edistävään palveluun nopeammin kuin "perinteistä palvelureittiä." Ohjaamojen toiminta lisää osallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Moniammatillisuus ja palvelujen kokoaminen yhteen mahdollistavat nuorelle oikea-aikaisen ja joustavan tuen. Tämä nuorten lähtökohdat huomioiva, monialainen, matalan kynnyksen palvelu on vertaansa vailla oleva edelläkävijä. Ohjaamo-konseptia käytetään edelleen malliesimerkkinä hyvin toimivasta EU:n nuorisotakuusuosituksen toimeenpanosta ja monet jäsenmaat ovat toteuttaneet omia sovelluksiaan mallin pohjalta.

Ohjaamoista on myös yhteiskunnan kannalta tutkitusti merkittävä taloudellinen hyöty. Ohjaamot kattavat kulunsa julkisen talouden säästöillä. Ohjaamotoiminnalla on nähty olevan vaikutusta työttömyydestä aiheutuvien kustannusten alenemiseen, sekä työvoiman tuottamaan arvonlisäykseen. 

Ohjaamoiden eli tulevan nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun toimivuus on kiistatonta. Siksi on eriarvoisen tärkeää, että työllisyysalueet sopivat yhdessä palvelun kannalta merkittävien toimijoiden kanssa palvelun toteuttamista, jotta nuoret saavat mahdollisimman kattavat ja monipuoliset palvelut 1.1.2025 alkaen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mitä työvoimaviranomaisen tulee huomioida alueilla TEPA24 –uudistuksen valmisteluita tehtäessä nuorten yhteispalvelun osalta?

Työvoimaviranomaisen tehtäviin kuuluu laatia arvio työllisyysalueensa nuorten yhteispalvelun tarpeesta. Palvelutarvearviota hyödyntäen työvoimaviranomainen myös järjestää toimintaedellytykset nuorten työllistymistä edistävälle yhteispalvelulle. Tarkoituksena on varmistaa, että Ohjaamot säilyvät ja kehittyvät edelleen monialaisina nuorten matalan kynnyksen palvelupisteinä. Jatkossakin Ohjaamotoiminnan vastaava taho voi olla myös muu kuin työvoimaviranomainen, esimerkiksi nuorisotoimi.

Mitä työvoimaviranomaisen tulee sitten huomioida arvioidessaan nuorten monialaisen yhteispalvelun tarvetta? Arviota tehdessä on hyvä huomioida oman työllisyysalueen työmarkkinatilanne, sekä kuulla keskeisiä toimijoita ja yhteistyötahoja, jotka ovat mukana tuottamassa nuorten yhteispalvelua. Yhteistyö eri palveluiden välillä ja palveluiden yhdyspinnoilla on nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun rakentamisen kannalta erittäin tärkeää. 

Lisäksi arvion laatimisessa voi hyödyntää esimerkiksi nuorisolain 9 §:ssä säädetyn paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön ohjaus- ja palveluverkoston tuottamaa tietoa. Erilaisilla alueilla voi olla erilaisia palvelutarpeita, mikä on hyvä huomioida arvion laatimisessa ja palvelun toteutustapoja mietittäessä. Arviossa on hyvä huomioida esimerkiksi seuraavia ajantasaisia asioita työllisyysalueelta:

  • nuorten yleinen työmarkkinatilanne,
  • rakennetyöttömyyden kehitys nuorten osalta,
  • julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyörakenteet,
  • keskeiset toimijat alueellisessa nuorten palveluekosysteemissä,
  • NEET-nuorten tilanne sekä
  • mahdollinen monikulttuurisen osaamisen tarve nuorten palveluissa.

Tulevan työvoimaviranomaisen tehtäviin kuuluu myös neuvotella palvelupisteiden järjestämisestä yhdessä palvelun keskeisten toimijoiden kanssa. Palveluiden tulee olla nuorelle matalan kynnyksen palveluina helposti saavutettavissa.

Työvoimaviranomainen myös huolehtii, että yhteispalvelulla on palveluiden ja toiminnan yhteensovittamisesta vastaava henkilö. Tämän henkilön ei tarvitse olla työvoimaviranomainen itse, vaan vastuuhenkilö voi olla myös jonkin toisen organisaation edustaja, joka on yhteispalvelun kannalta merkittävässä roolissa.

Joillakin alueilla Ohjaamotoiminta on vakiinnuttanut jo asemansa siten, ettei uudistus välttämättä tuo mukanaan suuria muutoksia jo hyväksi havaittuun palveluun. Jokainen työllisyysalue saa kuitenkin TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä mahdollisuuden vaikuttaa siihen millaisen nuorten yhteispalvelun rakentaa, jotta se palvelisi juuri omalla alueellaan asuvia nuoria parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimivan palvelun pohjalla on toimiva yhteistyö

Nuorten yhteispalvelu on monialainen palvelu, minkä toteutuminen vaatii eri alojen asiantuntijuutta. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ei välttämättä synny hetkessä, vaan se vaatii työtä. Jaetun osaamisen ja vastuun lisäksi tulee toiminnalle asettaa yhteiset tavoitteet. Yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välillä on tärkeä aloittaa hyvissä ajoin, jotta nuoret saavat mahdollisimman hyvää palvelua vuoden 2025 alusta. Ohjaamoille, joiden toimintatavat ja yhteistyörakenteet ovat jo hitsautuneet vuosien saatossa, voi puolestaan tarjoutua TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä mahdollisuus reflektoida ja pohtia voidaanko joitakin asioita tehdä entistä sujuvammin.

Kirjoittaja:
Eveliina Vainikka (TEM) on TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmisteluun osallistuvan Sote-yhdyspinnat -työryhmän sihteeristön jäsen. Työryhmä tukee TE24- ja KOTO24 -uudistusten toimeenpanoa ja sen valmistelua hyvinvointialueiden sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen, Kelan sekä uusien työvoimaviranomaisten yhdyspinnoilla.

Lue lisää:

Työmarkkinatorin aluesivujen vuoteen 2023 mahtui paljon uudistuksia ja yhteistyötä. Vuonna 2024 keskitymme erityisesti TE24-uudistukseen.

Huhtikuussa 2023 Työmarkkinatorin aluesivut ottivat harppauksen eteenpäin, kun aluesivujen sisältöä ja rakennetta uudistettiin. Paikkakuntakohtaisen tiedon löytyminen helpottui ja monipuolistui. Käyttäjälle tarjoutui helppo tapa löytää juuri oman alueensa avoimet työpaikat sekä työelämään liittyvät palvelut sekä ajankohtaiset asiat. 

Aluesivujen sisältöä kehitetään alueen työllisyys- ja elinkeinotoimijoiden yhteistyönä. Vuoden 2023 aikana aluesivujen yhteistyöverkosto laajeni ja sivuille saatiin paljon uutta sisältöä uutisten, palvelujen ja yhteystietojen muodossa. Aluesivuille kirjoitettiin muun muassa 108 uutista. 

Vuonna 2023 Työmarkkinatorin aluesivuilla käytiin 402 939 kertaa. Yksittäisiä kävijöitä oli 340 727. Suosituin aluesivu oli Pohjois-Karjalan sivu. Siellä käytiin 12 474 kertaa. Suosituin kuntasivu löytyi Tampereelta, jossa vierailtiin 8329 kertaa. Aluesivuille avattiin kesäkuussa myös ensimmäinen teemasivu Lapin aluesivujen yhteyteen. Work in Lapland- teemasivulla vierailtiin 2656 kertaa.  

Vuonna 2024 

Vuoden 2024 aikana valmistaudumme aluesivuilla TE24-uudistukseen. Lakiuudistuksella tavoitellaan työntekijöiden yhä nopeampaa ja suvujampaa työllistymistä. Uudistuksen tarkoituksena on siirtää TE-palvelut kuntien ja työllisyysalueiden vastuulle 1.1.2025. Yhdessä yhteistyöverkostomme kanssa, pyrimme luomaan aluesivustosta uusille työllisyysalueille mahdollisimman helpon paikan esittää tietoa, ja asiakkaillemme mahdollisimman helpon paikan löytää tietoa. 

Aluesivut ovat paikallisten toimijoiden yhdessä suunnittelema kokonaisuus, joka on osa Työmarkkinatoria. Aluesivuilla on maakunta- ja kuntakohtaista tietoa paikallisista tapahtumista sekä työllisyysaiheisiin liittyviä uutisia. Voit myös etsiä alueen toimijoiden yhteystietoja ja Suomi.fi-palvelutietovarantoon kuvattuja palveluita. 

Lue lisää

Uudistuksen hankejohtaja Tanja Ståhlberg työ- ja elinkeinoministeriöstä summaa haastattelussa kuluneen vuoden valmistelua ja onnistumisia sekä nostaa esiin ensi vuoden keskeisiä tehtäviä: ”Kaikki uudistuksen keskiössä olevat toimijat ovat ahkeroineet kovasti uudistuksen toimeenpanon edistämiseksi. Pitää muistaa, että järjestämisvastuun siirtoa koskeva laki vahvistettiin vasta keväällä. Voimme hyvällä mielellä katsoa taustapeiliin ja todeta, että paljon on lyhyessä ajassa onnistuttu tekemään hyvää toimeenpanon valmistelutyötä ja tiivistämään yhteistyön joukkoja. Mielestäni jokaisen tepa-puurtajan on syytä taputtaa itseään olkapäälle kehujen ja kiitoksen merkiksi tähänastisesta työstä.”

Lue lisää (tem.fi)

 

Työmarkkinatori kokoaa eri organisaatioiden tarjoamia työllisyys- ja elinkeinopalveluja yhteen paikkaan. Palveluja näytetään sivustolla tietosisältöjen yhteydessä ja sen lisäksi käyttäjä löytää oman alueensa palvelut helposti Työmarkkinatorin aluesivujen kautta.

Tällä hetkellä aluesivuilla näytetään kattavasti TE-toimistojen, ELY-keskusten ja työllisyyden kuntakokeilujen työllisyys- ja elinkeinopalveluja. Sen lisäksi aluesivuilla on muiden organisaatioiden palveluja sen mukaan, miten niistä on eri alueilla sovittu.

Palvelujen tulee olla kuvattuina Suomi.fin Palvelutietovarannossa, josta ne haetaan Työmarkkinatorille ja aluesivuille. Julkishallinnon organisaatioilla on Palvelutietovarannon käyttövelvollisuus.

Työvoimapalvelut ovat uudistumassa siten, että vuodesta 2025 alkaen nykyisin valtion vastuulla olevat TE-palvelut siirtyvät kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle. Lakisääteisten palvelujen osalta myös niillä on Palvelutietovarannon käyttövelvollisuus.

Käytännössä uusien työllisyysalueiden tulee huolehtia siitä, että niiden tarjoamat palvelut on kuvattu Palvelutietovarantoon ja niitä voidaan näyttää esimerkiksi Työmarkkinatorilla.

Lue lisää

KEHA-keskus rakentaa digialustan uusien työvoimaviranomaisten, kuntien kotoutumisen asiantuntijoiden ja valtion väliseen yhteistyöhön. Alusta sisältää tietopankin, koulutusta valtakunnallisesti, nykyaikaiset viestintätoiminnallisuudet sekä foorumit yhteistyölle.

Kehittämisyhteistyöhön haetaan mukaan alustan tulevia käyttäjiä. Käytännössä mukaan voi ilmoittautua kuka tahansa tulevien työvoimaviranomaisten edustaja tai kuntien kotoutumisasioiden kanssa työskentelevä. Tavoitteena on luoda luoda alusta, jolta käyttäjät löytävät tarvitsemansa tiedon helposti.

Alustan käyttöönotto tapahtuu ennen vuoden 2025 alkua.

Lue lisää

TE24 ja KOTO24 -uudistuksen valmisteluryhmät kokoontuivat 22.11.2023 työpajassa tehtävänään luoda valmistelun tiekartta vuodelle 2024. Tavoitteena on, että tiekartta tukee toimijoita alueellisessa toimeenpanon valmistelutyössä ja tuo selkeyttä tehtäviin sekä aikatauluihin.

Valmisteluryhmät listasivat oman ryhmänsä kriittisimmät tehtävät, jotka on oltava valmiina järjestämisvastuun sujuvan siirtymän tueksi vuoden 2024 aikana. Tiekartan avulla tunnistetaan tehtävien yhdyspinnat sekä päällekkäisyydet. Tiekartta palvelee myös runkona tuleville viestinnän toimenpiteille ja toteuttajille.

Tiekarttaan listattiin reippaasti yli 200 tehtävää ja huomiota. Tiekartta on kokonaisuudessaan käytössä ensi vuoden alussa.

TE24 -valmistelun tiekartta (ladattava pp-esitys) Huom! Tiekartta päivitetty nyt vain 12/23 ja 1/24 osalta

Työmarkkinatori on vakiinnuttanut viimeisen puolentoista vuoden aikana asemansa avoimien työpaikkojen tarjoajana ja reittinä työllisyyspalveluihin liittyvään viranomaisasiointiin. Työllisyysalueiden perustamisen jälkeen asiakkaiden on tärkeää löytää helposti tarvitsemansa alueellinen ja valtakunnallinen tieto liittyen työelämään ja työllisyyspalveluihin, joten Työmarkkinatorin aluesivujen merkitys korostuu entisestään.

Lue lisää

Alueelliset työkykykoordinaattorit ovat aloittaneet toimintansa TE-palveluissa vuoden 2023 aikana. Koordinaattoreiden tehtävänä on rakentaa ja vahvistaa yhteistyötä TE-palvelujen ja kuntakokeilujen sekä keskeisten yhteistyöverkostojen ja sidosryhmien, kuten hyvinvointialueiden, Kelan, järjestöjen ja TYP-toimijoiden välillä.

Lue lisää

KEHA-keskuksen tuore uutiskirje on luettavissa. Aiheina ovat muun muassa TE24 ja KOTO24 -uudistuksen tiekartta, toimitilat, yleisen avustusjärjestelmän maksamisratkaisu ja keskitetty integraatiopalvelu KIPA.

TE24- ja KOTO24- uudistusten toimeenpanoa tukeva työllisyyden edistämisen neuvottelukunta käsitteli vuoden viimeisessä kokouksessaan seuraavia teemoja:

  • tulevat työllisyysalueet
  • TE24 ja KOTO24 -valtakunnallisen toimeenpanon tiekartta ja riskien hallinta
  • seuranta- ja yhteistyökeskustelujen valmistelu
  • kuntien muutoskustannusten korvaaminen

Neuvottelukunta aloittaa vuoden 2024 työskentelyn 13.2.2024 pidettävässä kokouksessa.

Valtion vuoden 2024 talousarviossa kuntien muutoskustannusten korvaamiseen on varattu 34 miljoonaa euroa. Määrärahasta on varattu 620 000 euroa avustuksen myöntämiseen Kuntaliitolle TE-palvelu-uudistuksen toimeenpanoon liittyvän neuvonnan järjestämiseksi kunnille uudistuksen siirtymävaiheessa. Loput edellä mainitut määrärahat osoitetaan TE -palvelu-uudistuksen toimeenpanon muutoskulujen korvaamiseen kunnille. Korvaus määritetään laskennallisin perustein, eikä kunnilta edellytetä toteutuneiden muutoskustannusten todistamista. Korvaus maksetaan kertaluonteisesti vuoden 2024 aikana.

Alustava korvausten kuntakohtainen jakautuminen käy ilmi oheisesta taulukosta. Alustava laskelma on tehty siten, että kullekin kunnalle korvattaisiin muutoskuluja 44 000 euroa ja loput korvauksiin käytettävästä määrärahasta osoitettaisiin kuntiin kunnan työvoiman määrän perusteella. Korvaukset on pyöristetty 1 000 euron tarkkuuteen. Neljän kunnan osalta pyöristystä on jouduttu korjaamaan, jotta määrärahan yhteissumma vastaisi budjetoidun määrärahan määrää.

Alustava laskelma kuntien muutoskustannusten korvaamiseen (pdf)

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alussa, jolloin tarve uusien työvoimaviranomaisten ja valtion väliselle digialustalle konkretisoituu. Nyt rakennettava alusta sisältää tietopankin, koulutusta valtakunnallisesti, nykyaikaiset viestintätoiminnallisuudet sekä foorumit yhteistyölle.

KEHA-keskus haluaa luoda alustan, joka yhdistää työvoimaviranomaiset ja heidän sidosryhmänsä. Lisäksi alusta tulee käyttöön kuntien kotoutumisen asiantuntijoille. Alusta luo toimivat digitaaliset puitteet valtakunnalliselle yhteistyölle. Käyttöönotto tapahtuu niin, että tulevat työvoimaviranomaiset pääsevät alustan kanssa tutuiksi jo ennen vuoden 2025 alkua.

Lue lisää

Ensimmäisessä uutiskirjeessä aiheina ovat muun muassa työllisyysalueiden valmistelun eteneminen, TE24-tietopankki, uusi alusta työvoimaviranomaisten ja valtion yhteiskäyttöön sekä perehdytyksen tukiohjelma.


Tutustu KEHA-keskuksen uutiskirjeeseen (keha.viestitys.fi)

Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri on tietopaketti, josta saat kokonaiskuvan työvoimapalveluiden arkkitehtuurin tavoitetilasta vuoden 2025 alussa.  

Viitearkkitehtuurin 2.0-version viimeinen välituotos on valmistunut marraskuussa 2023. Vuoden aikana julkaistuissa välituotoksissa on syvennetty seuraavien aihekokonaisuuksien sisältöjä:

  • Työllisyydenhoidon ekosysteemi -kokonaisuudessa on tarkasteltu lakisääteisiä työvoimapalveluita laajempaa työllisyydenhoidon toimija- ja palveluekosysteemiä ja sen suhdetta työvoimaviranomaiseen.
  • Työvoimapalveluiden integrointi kunnan johtamiseen -kokonaisuudessa on tarkasteltu työvoimaviranomaisen organisointiskenaarioita sekä kunnan johtamisen yleisiin ohjaus-, ydin- ja tukiprosesseihin kohdistuvia vaikutuksia.
  • Tiedolla johtamisen arkkitehtuurin tarkentaminen -kokonaisuudessa on tarkasteltu tiedolla johtamisen arkkitehtuuria.
  • Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tarkentaminen -kokonaisuudessa on päivitetty ymmärrystä työvoimapalveluiden tietojärjestelmien tavoitetilasta.
  • Palvelu- ja prosessikartan tarkentaminen -kokonaisuudessa on validoitu ja päivitetty työvoimapalveluiden ja niitä toteuttavien prosessien kuvauksia.
  • Kansainvälisen rekrytoinnin kuvausten tarkentaminen -kokonaisuudessa on päivitetty Work in Finland -toimintoa koskevia kuvauksia.
     

Aiempiin viitearkkitehtuuriluonnoksiin nähden uusia osioita ovat seuraavat:

  • 3.1.2. Työllisyydenhoidon ekosysteemin toimijat (versiosta 1.1.1)
  • 3.3.3. Työllisyydenhoidon ekosysteemin palvelukokonaisuudet (versiosta 1.1.1)
  • 3.5.4. Työllisyydenhoidon ekosysteemin toimijoiden ja työvoimaviranomaisen vuorovaikutus (versiosta 1.1.1)
  • 3.2. Organisaatiorakenteet (versiosta 1.1.1)
  • 3.4.1. Työvoimaviranomaisen yleiset ohjaus-, ydin- ja tukiprosessit (versiosta 1.1.1)
  • 4.4. Tiedolla johtaminen (versiosta 1.2.1)
  • 3.7. Asiointipolut (versiosta 1.3.1)

Lisäksi on valmistunut viitearkkitehtuurin hallintamallin luonnos. Hallintamalli kuvaa esimerkiksi viitearkkitehtuurin omistajuutta sekä ylläpitoon liittyviä käytäntöjä uudistuksen toimeenpanon valmisteluvaiheessa ja uudistuksen voimaantulon jälkeen.

Viitearkkitehtuurin 2.0-version valmistelusta vastaavaa projektiryhmää vahvistettiin aiemmasta. Projektiryhmässä olivat mukana edustajat TEM:stä, OKM:stä, STM:stä, KEHA-keskukselta, Kuntaliitosta sekä mm. pienten kuntien, seutukaupunkien, kehyskuntien ja kuutoskaupunkien verkostoista. Lisäksi työhön on osallistettu eri aihekokonaisuuksien substanssiasiantuntijoita. Ennen julkaisua työ on käynyt kommentoitavana projekti- ja palauteryhmällä, jossa on mukana laajasti kuntien edustajia, TE-toimistojen edustajia sekä muita asiantuntijoita. Kiitämme kaikkia matkan varrella työhön osallistuneita arvokkaasta panoksesta viitearkkitehtuurityöhön!

Viitearkkitehtuurin projektityöskentely päättyy vuoden 2023 lopussa, mutta viitearkkitehtuurin ylläpitoa jatketaan hallintamallin mukaisesti ja pienimuotoisempia päivityksiä tuotetaan tarvittaessa uudistuksen valmistelun edetessä. Viitearkkitehtuurin operatiivinen ylläpitovastuu siirtyy KEHA-keskukselle vuoden 2024 aikana.

Viitearkkitehtuurin 1.1.1-versio on hyväksytty työ- ja elinkeinoministeriössä 17.5.2023 ja 2.0-versio etenee seuraavaksi hyväksyntämenettelyyn. Viitearkkitehtuuri on työdokumentti, joka kuvaa kulloinkin parasta saatavilla olevaa ymmärrystä tavoitetilasta. Viitearkkitehtuurin sisältö voi näin ollen edelleen päivittyä valmistelun edetessä, esimerkiksi toimintamallien ja tietojärjestelmäratkaisujen tarkentuessa.


Lisätietoja

Projektipäällikkö Tiina Ortela, Helsingin kaupunki,  etunimi.sukunimi@hel.fi
Arkkitehti Vladislav Ivanov, Gofore Oyj, etunimi.sukunimi@gofore.com
Johtava asiantuntija Päivi Blinnikka, työ- ja elinkeinoministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi

Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä käsitteli 21.11.2023 työllisyysalueiden muodostumista. Työllisyysalueita on muodostumassa Suomeen yhteensä 44. Suurin osa kuntien ilmoittamista alueista täytti lain edellytykset, ja kuuden alueen osalta esitetään poikkeuslupahakemuksen hyväksymistä.

Alueista 31 täytti lain edellyttämän 20 000 henkilön työvoimapohjan sekä laadulliset lisäedellytykset maantieteellisesti yhtenäisestä alueesta ja työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivasta alueesta. Alueet ovat muodostuneet kuntien omien päätösten mukaisina ja pääsevät jatkamaan valmistelua.

Mahdollisuutta poiketa säädetystä työvoimapohjavaatimuksesta haki yhteensä seitsemän aluetta. Näistä kuuden poikkeuslupahakemuksen arvioidaan täyttävän lain edellytykset ja niitä esitetään valtioneuvostolle hyväksyttäviksi:

•    Hanko-Inkoo-Raaseporin työllisyysalue
•    Pietarsaaren työllisyysalue
•    Savonlinnan työllisyysalue
•    Ylä-Savon työllisyysalue
•    Tunturi-Lappi-Pellon työllisyysalue
•    Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalue

Esitykset on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa marraskuun lopussa, jonka jälkeen myös poikkeusluvan saaneet työllisyysalueet pääsevät jatkamaan valmistelua.

Valkeakosken kaupungin jättämä poikkeuslupahakemus esitetään hylättäväksi valtioneuvoston päätöksellä.

Seitsemän aluetta valtioneuvoston päätöksentekomenettelyyn

Seitsemän työllisyysalueen osalta on käynnistetty valtioneuvoston päätöksentekomenettely työllisyysalueen muodostamiseksi, eli niin kutsuttu perälautamenettely.

Valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen, jos kunta tai alue ei täytä lainsäädännössä järjestämisvastuulle asetettuja edellytyksiä eikä valtioneuvosto ole myöntänyt poikkeuslupaa tai jos kunta jää työllisyysalueen ulkopuolelle.

Päätösten kohteena olevia kuntia kuullaan päätösluonnoksista 28.11.2023–2.2.2024. Kuulemisen jälkeen valtioneuvosto tekee päätökset helmikuussa 2024.

TE-palvelut 2024 -uudistuksen kansallinen toimeenpano käynnistyy 2023. Lokakuun loppuun mennessä kuntien tulee laatia sopimukset yhteistoiminnasta, joiden pohjalta muodostuvat 1.1.2025 toimintansa käynnistävät työllisyysalueet. 

Keskusteluja yhteistoimintasopimuksista ja tulevista työllisyysalueista tuetaan alkuvuodesta ELY-keskusten koolle kutsumissa ja vetämissä alueellisissa keskusteluissa. Keskusteluja varten työ- ja elinkeinoministeriö ja KEHA-keskus ovat laatineet yhteisen tietopaketin kaikkien kuntien käyttöön. 

Tietopaketin tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla koosta ja resursseista riippumatta olisi käytössään yhtenäinen ja riittävä tietopohja yhteistyön ja alueiden muodostamisen tueksi. 

Tietopaketti pitää sisällään keskeisimmät tiedot muun muassa kuntien työvoiman määrästä, valtiovarainministeriön alkuperäisen rahoitusmallin vaikutuksista ja kunnan työnhakijarakenteesta.

Lue lisää

Aiheesta muualla

Tietopaketit kuntien yhteistyön tueksi (tem.fi)

TE24 ja KOTO24 -uudistusten valtakunnallisen toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunnan vuoden 2023 kolmannessa kokouksessa esittäytyi työ- ja elinkeinoministeriön uusi kansliapäällikkö Timo Jaatinen.

Kokouksessa käsiteltiin seuraavia teemoja:

  • TE-digin tilannekuva sekä Työmakkinatori nyt ja tulevaisuudessa
  • Kuntien rahoituslaskelmat sekä kuntien muutoskustannusten korvausten menettely ja laskennallinen jako
  • Tilannekatsaus työvoimapalveluiden kehittämisen toimenpiteisiin (Työvoimapalveluiden kehittäminen -työryhmä)

Kunnat tai kuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet ovat toimittaneet työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoituksensa työllisyysalueiden muodostamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on vastaanottanut kunnilta yhteensä 38 ilmoitusta ja seitsemän poikkeuslupahakemusta työvoimapalvelujen järjestämisestä. Lisäksi viisi kuntaa ei ilmoittanut järjestävänsä palveluja itse tai olevansa mukana yhteistoiminta-alueessa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö käsittelevät vastaanotetut ilmoitukset ja poikkeuslupahakemukset marraskuun aikana. Marraskuun lopussa on tiedossa työllisyysalueet, jotka voivat edetä suunnittelemallaan tavalla. Lisäksi on tiedossa, minkä alueiden osalta valmistellaan työllisyysalueen muodostamista valtioneuvoston päätöksellä niin kutsulla perälautamenettelyllä. Menettelyyn ryhdytään, mikäli ilmoituksen tai poikkeuslupahakemuksen jättänyt kunta tai kuntien yhteistoiminta-alue ei täytä laissa säädettyjä järjestämisvastuun kriteereitä. Jos menettely joudutaan aloittamaan, sitä koskevia kuntia kuullaan esityksestä muodostettavaksi työllisyysalueeksi.

Valtioneuvosto tekee päätökset työllisyysalueista viimeistään helmikuussa 2024.

Lue lisää

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Laajan ja odotetun TE24-uudistuksen muutokset tapahtuvat vaiheittain. Painopiste on siirtymässä työllisyysalueiden muodostumisen myötä valtakunnallisesta valmistelusta alueelliseen valmisteluun.

Suuret muutokset edellyttävät eri toimijoilta yhdenmukaista viestintää. Kun alueellinen valmistelu etenee, on tärkeää, että kaikki kunnat viestivät uudistuksesta mahdollisimman yhtenäisesti. Järjestämisvastuun siirron myötä kaikille kunnille muodostuu uusi tehtävä. Se luo uudenlaiset puitteet alueen elinvoiman vahvistamiselle. Jokaisella kunnalla on siten tärkeä rooli uudistuksen toimeenpanossa ja muutokseen liittyvässä viestinnässä.

Kuntaliitto on koonnut viestinnällisiä suosituksia ja ohjeita TE24-uudistuksen sujuvan toteutumisen edistämiseksi. Toivomme, että sekä muodostuvat työllisyysalueet että yksittäiset kunnat hyödyntävät yhteisiä pääviestejä omassa viestinnässään ja noudattavat palvelujen markkinoinnissa yhteisiä linjauksia, jotta siirtyvät palvelut saadaan vakiinnutettua osaksi kuntien palveluita.

Lue lisää (kuntaliitto.fi)

Valtakunnallinen yt-neuvottelu on päättynyt 23.10.2023 erimielisenä. Neuvotteluvelvoite on todettu täyttyneeksi.

Torstaina 19.10.2023 ja maanantaina 23.10.2023 jatkettiin valtakunnallista yhteistoimintaneuvottelua TE2024-uudistuksen toteuttamiseksi. Neuvottelukerralla 19.10.2023 jatkettiin toimenpiteiden toteuttamisessa noudatettavien menettelytapojen käsittelyä uusiin työvoimaviranomaisiin siirtyvien tehtävien ja henkilöstön osalta sekä käsiteltiin virastokohtaisia yhteistoimintaneuvotteluita ELY-keskuksissa, KEHA-keskuksessa ja TE-toimistoissa koskevat toimenpiteet.

Neuvottelukerralla 23.10.2023 käsiteltiin henkilöstöjärjestöjen valtakunnallista yt-neuvotteluprosessia koskevat huomiot, valmisteilla olevien toimenpiteiden vaihtoehdot sekä aikataulu ja jatkotoimenpiteet.

Valtakunnallisessa yhteistoimintaneuvottelussa on käsitelty TE2024-uudistukseen liittyen valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteet ja vaikutukset, muutoksen kohteena olevan henkilöstön määrittäminen ja siirrossa sovellettavat menettelytavat, toimenpiteiden toteuttamisessa sovellettavat menettelytavat ja vaihtoehtoiset menettelytavat sekä toimenpiteiden aikataulu ja jatkotoimenpiteet.

Neuvotteluvelvoite todettiin täyttyneeksi. Työnantaja lähtee toteuttamaan valtakunnallisessa yt-neuvottelussa käsiteltyjä toimenpiteitä muutoksen toteuttamiseksi.

Valtakunnallinen yt-neuvottelu päättyi erimielisenä. Henkilöstöjärjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan erimielisyys koskee valtakunnallisten yt-neuvottelujen jättämistä avoimeksi, kunnes virastokohtaiset yt-menettelyt on saatu käytyä, virastokohtaisten yt-neuvotteluiden samanaikaista aloittamista vasta siinä vaiheessa, kun kaikki työllisyysalueet ovat selvillä, sekä muutoskeskustelukokonaisuutta sekä  tiettyjä välittömään yhteistoimintaan liittyviä asiakokonaisuuksia.

Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Taina Vuorinen, KEHA-keskus

Joulukuun webinaarissa tarkastellaan työllisyysalueiden muodostumisen tilannekuvaa, toimeenpanon valmistelun vaiheita ja toisaalta odotuksia vuodelle 2024. Lisäksi kuullaan sujuvan siirtymän tuesta alueelliselle valmistelulle – toimeenpanon valmistelussa korostuu jatkossa alueellinen strateginen ja operatiivinen valmistelu, jota tukevat valtakunnallinen uudistusten tuki- ja ohjausrakenne sekä Kuntaliiton muutostukitoimisto erilaisin keinoin. Myös henkilöstönäkökulmaa on tärkeää nostaa esille, sillä työllisyysalueiden selkiydyttyä käynnistetään valtion organisaatiokohtaiset yhteistoimintamenettelyt.

Webinaari on tarkoitettu laajasti TE-hallinnon, kuntien sekä sidosryhmien edustajille. Tilaisuus striimataan ja siitä julkaistaan jälkeenpäin suomeksi ja ruotsiksi tekstitetty tallenne TEM:in verkkosivuilla.

Valtakunnallinen TE24 ja KOTO24 webinaari (tem.fi)

Asiantuntijan Työmarkkinatorin toinen vaihe otetaan käyttöön 4.-5.11.2023. Asiantuntijan Työmarkkinatori eli A-TMT on osa TE-Digi –kokonaisuutta.

A-TMT:n ensimmäisen vaiheen käyttöönotto, johon kuului työttömyysturvalausuntojen käsittelykokonaisuus, on sujunut hyvin. Korjausta vaativien havaintojen määrä on laskenut merkittävästi käyttöönoton alkuun verrattuna.

Seuraavaksi A-TMT:sta otetaan käyttöön uudet työllistymissuunnitelmakokonaisuuteen liittyvät palvelusuunnitelmatoiminnot, joiden testaus on käynnistynyt. Suunnitellun aikataulun mukaan toiminnot oli tarkoitus ottaa käyttöön syyskuussa 2023. Käyttöönotto on siirtynyt marraskuulle 2023, koska hankejohdon arvion mukaan käyttöönoton viimeistelyyn tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa laadukkaan ja toimivan tuotantojulkaisun toimittamiseksiDigitaalisten TE-palvelujen ohjausryhmä on hyväksynyt hankejohdon esityksestä edellä mainitun muutoksen käyttöönottoaikatauluun.

Toisen vaiheen käyttöönoton siirtyminen vaikuttaa A-TMT:n kolmannen ja neljännen vaiheen aikatauluihin. Aikataulut vahvistetaan Digitaalisten TE-palveluiden ohjausryhmässä.

TE-Digin hankejohto on käynyt läpi A-TMT:n kehityksen tilannetta ja arvioinut, että A-TMT ei ole kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2025 alusta lukien. Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä työvoimaviranomaisilla on väliaikaisesti käytössään A-TMT:n ja URA-järjestelmän yhdistelmä eli niin sanottu hybridijärjestelmä. Suurin osa asiakastietojen käsittelystä voidaan toteuttaa jo vuoden 2025 alussa A-TMT –järjestelmällä. URA-järjestelmässä käsitellään muun muassa yritys- ja työnantaja-asiakkaiden palvelut ja työnvälitys. 

Kuntaliiton järjestämässä webinaarissa 25.10.2023 KEHA-keskuksen asiantuntijan puheenvuorossa klo 12–13.30 kerrotaan muun muassa hybridimallista lisää.

Lue lisää tietoa uudistuksen etenemisestä

Valtakunnallinen kolmiosainen webinaarisarja pohjustaa suuriin muutoksiin liittyviä ilmiöitä sekä eri organisaatiokulttuurien kohtaamisia ja yhteistyötä. Asiantuntijana toimii emeritusprofessori Karl-Erik Michelsen ja keskustelua johdattelemassa on palvelumuotoilija Saara Utti.

Voit osallistua tilaisuuksiin ja vastata ennakkokyselyihin. Webinaarit on mahdollista katsoa myös jälkikäteen tallenteina.  

Hallinnonrajat ylittävät organisaatiouudistukset tiistaina 10.10.2023 klo 9–11

Ensimmäisessä webinaarissa pohditaan toivottua tulevaisuuskuvaa ja miten rakentaa uutta mallia vahvuuksien ja menneisyyden kokemusten pohjalta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödyntäen.   

Erilaisten organisaatiokulttuurien kohtaaminen tiistaina 31.10.2023 klo 9–11

Toisessa osassa keskitytään siihen, miten hyödyntää erilaisuuden voimavaroja ja luoda kasvualusta uudelle innostavalle, oppivalle sekä aikaansaavalle yhteistyön kulttuurille.

Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen torstaina 16.11.2023 klo 9–11

Webinaarisarjan kolmannessa osuudessa käsitellään teknologian, tiedon jakamisen ja prosessoinnin sekä verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen merkitystä tavoitteiden saavuttamiselle modernissa maailmassa.

Linkit ennakkokyselyihin ja webinaareihin TE24-tietopankissa.
TE24-tietopankki

Keski-Suomen ELY-keskuksen Marianna Raivio avaa TE24 -aiheisessa blogissaan, miten ja miksi ylialueelliset ja valtakunnalliset hankinnat kannattaa huomioida tulevilla työllisyysalueilla.

Lue lisää (kuntaliitto.fi)

TE-palvelut 2024 –uudistuksen myötä KEHA-keskuksen uudeksi tehtäväksi tulee työvoima- ja kotoutumispalveluiden toimivuuden ja tuloksellisuuden valtakunnallinen ja alueellinen arviointi sekä muu keskitetty tiedontuotanto. Arvioinnin suunnittelu on osa KEHA-keskuksessa käynnistynyttä TE- ja kotopalveluiden tiedolla johtaminen -hanketta. Hankkeessa varmistetaan, että KEHA-keskuksella on kattavat kyvykkyydet vastata uudesta lainsäädännöstä tuleviin edellytyksiin vuoden 2025 alusta alkaen. KEHA tulee pilotoimaan arviointia yhteistyössä valittujen ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntien kanssa syksyllä 2024.

Uudistuksen myötä KEHA-keskus toimii jatkossa kuntien ja työvoimaviranomaisten tukena ja kumppanina tiedolla johtamisessa. KEHA-keskus mm. valmistelee työvoimaviranomaisille, ELY-keskuksille ja TEM:lle yhteistä digitaalista raportointikokonaisuutta, joka mahdollistaa TE- ja kotopalveluiden palveluprosessien tarkastelun ja seurannan strategisella ja operatiivisella tasolla. Uusi raportointiratkaisu helpottaa valtion ja kuntien yhteisen tietopohjan muodostumista ja tukee tietoon perustuvien päätösten tekemistä sekä keventää kuntien tarvetta kehittää kalliita raportointiratkaisuja. Tuleva tietoratkaisu korvaa kaikki KEHA-keskuksen nykyiset tiedolla johtamisen järjestelmät ja sen tietopohja tulee perustumaan ensikädessä asiantuntijan käyttöön tulevan Työmarkkinatorin (A-TMT) tietosisältöihin. Myös kuntien oma raportoinnin kehittäminen ja tiedon saatavuus turvataan.

Lue lisää (emaileri.fi)

Valtakunnallisen toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunnan vuoden 2023 toisessa kokouksessa (8.9.) käsiteltiin seuraavia teemoja:

  • Hallitusohjelman vaikutukset TE24/KOTO24 -uudistuksiin
  • Kuntien valmistelutilanne työllisyysalueiden muodostamisessa
  • Kuntaliiton muutostuki kunnille sekä kuntajaoston tehtävät
  • Työllisyysalueiden muodostamisen aikataulu ja prosessi

Toimeenpanoa tukeva neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa. Varsinainen valtakunnallinen työllisyyden edistämisen neuvottelukunta asetetaan valtioneuvoston toimesta vuoden 2025 alussa.

Lue lisää neuvottelukunnan tehtävistä 

Muutostukitoimisto tukee kuntia järjestämisvastuun haltuunotossa ja toiminnan yhteensovittamisessa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen ekosysteemissä kunnissa.Muutostukitoimisto kerää ja koostaa jatkuvasti ajantasaista tietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelusta sekä välittää tietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksen eri osa-alueista kunnille ja sidosryhmille monin eri keinoin.

Kuntaliiton infotilaisuudet TE-palvelut 2024 -uudistuksesta (kuntaliitto.fi)

Myös hyvinvointialueilla valmistaudutaan TE-palvelut 2024 –uudistukseen: hyvinvointialueet tekevät kuntien kanssa yhteistyötä muun muassa työkyvyn tuen ja muiden työllisyyttä edistävien sote-palveluiden yhdenmukaistamisessa ja kehittämisessä.

Hyvinvointialueet mukana uudistuksessa – Olemme samalla, eli asiakkaan puolella (tem.fi)

Työllisyysalueen muodostavien kuntien on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelma työllisyysalueiden järjestämisestä 31.10.2023 mennessä.

Mistä on kyse?

TE-palvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueiden järjestämisvastuulle. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuulla tarkoitetaan, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat hoidetuiksi. Järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja oikea-aikaisesti.

Kuntien tulee huomioida tietyt kriteerit työllisyysalueiden muodostamisessa: kunnan tai kuntien yhdessä muodostaman työllisyysalueen työvoimapohjan eli työikäisen väestön määrän on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Lisäksi työllisyysalueen tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen ja työmarkkinoiden kannalta toimiva alue. Kuntien on ilmoitettava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun loppuun mennessä.

Kunnat voivat myös tietyin edellytyksin hakea työvoimapalveluiden järjestämisvastuun poikkeuslupaa valtioneuvostolta. Valtioneuvosto voi tietyin, järjestämislaissa määritellyin perustein myöntää järjestämisvastuun työllisyysalueelle, jonka työvoimapohja on alle 20 000 henkilöä. Poikkeuslupa edellyttää, ettei alueen palvelutaso heikkene merkittävästi poikkeuksen seurauksena.

Mitä tulevilla työllisyysalueilla tavoitellaan?

Kunnat ja työllisyysalueet tuntevat asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän parhaiten, joten asiakkaat saavat uudistuksen myötä yksilöllisesti räätälöityjä, paikallisiin tarpeisiin sopivia palveluita.

Kuntien mahdollisuudet kehittää palveluita kuntalaisten ja alueen työnantajien tarpeiden mukaisiksi vahvistaa myös alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Työllistyminen tehostuu, kun työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. Uudistuksessa huomioidaan myös alueellinen liikkuvuus.

TE24 -uudistus on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Tavoitteena on, että työnhakijat löytävät työtä ja työnantajat tarvitsemiaan osaajia. Näin vahvistetaan kestävällä tavalla kasvua ja hyvinvointia Suomessa. Uudistuksen on laskettu lisäävän työllisten määrää 7 000–10 000:lla.

Lue lisää

TE24, KOTO24, KEHA24 – kolme mittavaa uudistusta

Aiheesta muualla

KEHA-keskus on antanut neuvotteluesityksen valtakunnallisten yhteistoimintamenettelyjen aloittamiseksi 25.8.2023.

Yhteistoimintamenettely käydään työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja siihen liittyvien tehtävien siirtämiseksi työ- ja elinkeinotoimistoilta (TE-toimisto), elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksilta (ELY-keskus) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA-keskus) työvoimapalvelulaissa tarkoitetuille työvoimaviranomaisille.

Yhteistoimintaneuvottelussa käsitellään valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteet ja vaikutukset, muutoksen kohteena olevan henkilöstön määrittäminen ja siirrossa sovellettavat menettelytavat, vaihtoehtoiset menettelytavat toimenpiteiden toteuttamiselle sekä toimenpiteiden aikataulu ja jatkotoimenpiteet.

Yhteistoimintaneuvottelu käydään kaksivaiheisena. Valtakunnallisen yhteistoimintaneuvottelun päätyttyä neuvottelut käydään virastokohtaisesti TE-toimistoissa, ELY-keskuksissa ja KEHA-keskuksessa.

Tietopankissa jaetaan eri TE24 toimeenpanoryhmissä tuotettuja materiaaleja ja KEHA-keskuksen tunnistamia tiedonjakotarpeita sekä tietopyyntöjen kautta tulleita kysymyksiä ja toiveita, jotka auttavat tulevia työllisyysalueita valmistautumaan muutokseen. Lisäksi kuntien lähettämät kysymykset ja tietopyynnöt julkaistaan tietopankissa, jotta näkyväisyys olisi mahdollisimman laaja.

Tervetuloa TE24-tietopankkiin!

TE24- ja KOTO24 -uudistusten toimeenpanon käsikirjan osat ovat valmistuneet. Käsikirjat on toteutettu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden uudistuksessa mukana olevien tahojen kanssa. Käsikirjan ensimmäiseen osaan on koottu tärkeimpiä huomioitavia seikkoja uudistuksen toimeenpanoon liittyen. Käsikirjan toinen osa on yksityiskohtaisempi ja laajempi ja sen teemoja ovat  muun muassa toimeenpanon valtakunnallinen ohjaus sekä työllisyysalueiden valmistelu ja muodostaminen.

Toimeenpanon käsikirja

TE-palvelut-uudistukseen liittyvä viitearkkitehtuuri kokoaa yhteen työvoimapalveluihin vaikuttavan lainsäädännön, keskeiset toimijat, prosessit ja palvelut sekä olennaiset tietovarannot ja järjestelmäpalvelut.
Viitearkkitehtuurin valmistelu on alkanut syksyllä 2022 ja sen ensimmäinen luonnos on julkaistu tammikuussa 2023. Keväällä 2023 käynnistyneessä viitearkkitehtuurin 2.0-version valmistelussa on otettu huomioon aiemmassa versiossa tunnistettuja jatkokehitystarpeita sekä syvennetty priorisoitujen aihekokonaisuuksien sisältöjä.

Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin 2.0-version toinen välituotos valmistunut (tem.fi)

"Käynnistyneet muutosvalmennukset tukevat esihenkilöiden voimavaroja, muutoskyvykkyyttä, roolia ja asemaa muutoksessa. Henkilöstölle tarjotaan tukea muutostilanteen aiheuttamien tunteiden käsittelyyn sekä voimavarojen ja motivaation säilyttämiseen muutoksessa”, kertoo muutosvalmennuksesta vastaava henkilöstöjohtaja Taina Vuorinen KEHA-keskuksesta.

Monipuolista muutosvalmennusta esihenkilöiden ja henkilöstön tukena (tem.fi)

TE24-uudistuksen siirtymävaiheen ajaksi eli 31.12.2024 saakka Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimeenpanoa tukevan neuvottelukunnan, jonka järjestäytymiskokous pidettiin 30.5.2023.

TE24 toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunta kokoontui

Lisää aiheesta muualla