AN24, KOTO24, UF-centret-24 – tre stora reformer
Aktuell
AN24-reformens databank har öppnas
I databanken delas material som producerats i olika AN24-grupper och informationsdelningsbehov som identifierats av UF-centret samt frågor och önskemål som kommit in via begäran om information och som hjälper framtida sysselsättningsområden att förbereda sig på förändringen. Dessutom publiceras kommunernas frågor och begäran om information i databanken för att synligheten ska vara så omfattande som möjligt.
Välkommen till AN24-reformens databank!
Handbok för genomförandet
Handboken för genomförandet av reformen av AN-tjänsterna och integrationslagen 2024 har färdigställts. Handböckerna har förverkligats i samarbete med arbets- och näringsministeriet samt andra aktörer som deltar i reformen.
Den andra mellanprodukten till 2.0-versionen av referensarkitekturen för arbetskraftstjänster har färdigställts
Referensarkitekturen i anslutning till reformen av AN-tjänsterna samlar den lagstiftning som påverkar arbetskraftstjänsterna, centrala aktörer, processer och tjänster samt väsentliga datalager och systemtjänster.
Beredningen av referensarkitekturen inleddes hösten 2022 och det första utkastet till den publicerades i januari 2023. Beredningen av 2.0-versionen inleddes våren 2023. I beredningen beaktar man de behov av fortsatt utveckling som identifierades i den tidigare versionen samt fördjupar innehållet i de ämneshelheter som prioriteras.
Referensarkitekturen för arbetskraftstjänster på finska (tem.fi)
Mångsidig förändringscoachning som stöd för cheferna och personalen
"De pågående förändringscoachningarna stöder chefernas resurser, förändringsförmåga, roll och position i förändringen. Personalen erbjuds stöd för att hantera de känslor som förändringssituationen orsakar samt för att bevara resurserna och motivationen i förändringen", berättar personaldirektör Taina Vuorinen som ansvarar för förändringscoachningen vid UF-centret.
Mångsidig förändringscoachning som stöd för cheferna och personalen, på finska (tem.fi)
Delegationen för främjande av sysselsättningen 2024 sammanträdde
Under övergångsperioden för reformen av AN24, det vill säga fram till den 31.12.2024, har Arbets- och näringsministeriet utsett en rådgivande delegation för att stödja verkställandet. Dess konstituerande möte hölls den 30.5.2023. Den egentliga riksomfattande delegationen för främjande av sysselsättningen tillsätts av statsrådet i början av 2025.
Delegationen för främjande av sysselsättningen som stöder verkställandet av AN24 sammanträdde
Työvoimapalveluiden tietojärjestelmiin tehdään päivitys, jonka takia sekä Työmarkkinatorin Asiointi-osio että työnantajien Oma asiointi -verkkopalvelu ovat pois käytöstä. Käyttökatko alkaa maanantaina 30.12.2024 klo 8, ja se päättyy torstaina 2.1.2025 klo 8.
Lue lisää
Työvoimapalveluiden tietojärjestelmissä käyttökatko vuodenvaihteessa
Työntekijän oleskeluluvan ja yli kuusi kuukautta kestävän kausityöoleskeluluvan hakemuksen käsittely on tähän asti ollut kaksivaiheinen: ensin TE-toimisto on tehnyt osapäätöksen, ja vasta sen jälkeen käsittely on siirtynyt Maahanmuuttovirastolle.
Maahanmuuttovirasto vastaa 1.1.2025 alkaen kaikista työntekijän oleskelulupa-asioista, myös ilmoituksista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta palkatuista työntekijöistä. Muutos on osa TE-palveluiden uudistusta.
Lue lisää
Työlupapalvelut siirtyvät Maahanmuuttovirastoon 1.1.2025 alkaen
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on turvata suomalainen hyvinvointi. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi meidän on parannettava sekä Suomen kilpailukykyä, nostettava työllisyysastettamme, että parannettava työn tuottavuutta. Keinovalikoimassamme on useiden työmarkkinauudistusten lisäksi uudistukset työvoimapalveluihin työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi. Työ- ja elinkeinopalvelut ovat tässä avainasemassa.
Lue lisää
Kelan verkkosivuilla on julkaistu kunnille tietopaketti, joka auttaa valmistautumaan työllisyyspalvelujen ja kotoutumislain uudistuksiin (TE24 ja KOTO24) vuoden 2025 alussa.
Työllisyyspalveluiden uudistus siirtää työvoimapalveluiden järjestämisvastuun valtiolta kunnille. Uudistuksen myötä kuntien rahoitusvastuu työttömyysetuuksista laajenee, kun jatkossa kunnat osallistuvat työmarkkinatuen lisäksi peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan rahoitukseen.
Kelan tärkeimmät tehtävät osana työllisyyspalveluja ovat jatkossakin samat. Kelan tuet ja palvelut ovat myös osa kotoutumista edistäviä palveluja.
Kelan verkkosivuilla on nyt julkaistu tietopaketti, josta kuntien ja työllisyysalueiden ammattilaiset löytävät vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin. Tietopaketissa kerrotaan muun muassa, miten Kela laskuttaa kunnilta niiden osuudet työttömyystuista ensi vuonna tai mitkä ovat kunnan työntekijän oikeudet saada tietoja asiakkaan saamista Kelan tuista ja minkälaisia Suomi.fi-valtuuksia työntekijä tarvitsee.
Tietopaketti on julkaistu kela.fin Kumppanit-osiossa kunnille suunnatuilla sivuilla. Päivitämme ohjeita syksyn aikana, kun uudistusten valmistelu etenee.
Tutustu uuteen tietopakettiin
Työmarkkinatorin aluesivujen käyttö ei ole velvoittavaa, mutta ne voivat toimia tukena kuntien ja tulevien työllisyysalueiden asiakasohjauksessa, jotta yhteystiedot ja palvelut löytyvät yhdestä paikasta. Jo nyt aluesivuilta löytyy muun muassa alueen avoimet työpaikat, ajankohtaiset uutiset sekä haussa olevia koulutuksia.
Työmarkkinatorin lokakuinen käyttöönotto oli yksi valtionhallinnon suurimmista hankkeista vuonna 2024, mikä vaati pidemmän valmistelu- ja tuotantoon vientiajan. Tämän vuoksi päivityksiä tehtiin myös arkipäivisin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan käyttökatkon oli tarkoitus kestää torstai-illasta 10.10. maanantaiaamuun 14.10. mutta Digitaalisten TE-palvelujen ohjausryhmä päätti myöhään sunnuntaina 13.10.2024 antaa käyttöönotolle lisäaikaa yhden työpäivän tiistaiaamuun 15.10.2024 asti.
Asiointipalvelut ja Asiantuntijan Työmarkkinatorin käyttökatko kesti alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen reilun vuorokauden pidempään. Digitaalisten TE-palvelujen ohjausryhmä päätti myöhään sunnuntaina 13.10.2024 antaa käyttöönotolle lisäaikaa yhden työpäivän tiistaiaamuun 15.10.2024 asti. Aikataulun pidentämisen syynä oli asiakastietojen siirtoihin liittyvien tehtävien arvioitua pidempi kesto.
Maanantaina asennustyöt etenivät suunnitellusti, ja digitaalisten TE-palveluiden ohjausryhmä hyväksyi käyttöönoton toteuttamisen maanantaina 14.10. alkuillasta. Käyttöönoton tilannehuoneessa varmistettiin vielä myöhään maanantaina, että käyttöönotto on toteutettavissa aikataulussa. Palveluiden avaaminen käynnistyi tiistaina kello 6:30, ja uudet Asiointipalvelut sekä Asiantuntijan Työmarkkinatori saatiin avattua suunnitellusti klo 8:00. Käyttäjämäärät kasvoivat heti merkittävästi.
Valitettavasti yhtäaikainen ja merkittävä käyttäjämääräpiikki vaikutti juuri avatun palvelun kuormituksen sietokykyyn, mikä johti järjestelmän kaatumiseen. Kuormituspiikki havaittiin välittömästi. Kapasiteetin riittämättömyys näkyi palvelun hidastumisena, Asiantuntijan Työmarkkinatorin toimimattomuutena ja hetkellisenä Työmarkkinatori-alustan kaatumisena. Valvonnasta saatujen havaintojen pohjalta pystyimme tunnistamaan selkeät kapasiteettiin liittyvät kasvatustarpeet ja kohteet. Kapasiteetin kasvatukseen liittyvät tehtävät käynnistettiin välittömästi. Korjaustöissä priorisoitiin Asiointipalvelun palauttaminen ensin ja sen jälkeen Asiantuntijan Työmarkkinatorin palauttaminen.
Asiointipalvelun kuormitustilanne kesti kokonaisuudessaan muutaman tunnin, ja Asiointipalvelut saatiin nostettua asiakkaiden käyttöön tiistaiaamupäivän aikana. Asiantuntijan Työmarkkinatorin käyttöä jouduttiin tiistaina rajoittamaan merkittävästi. Asiantuntijan Työmarkkinatorin kapasiteetin nostoon liittyneet ensisijaiset korjaustoimet valmistuivat tiistaina illalla.
Käyttöönotto ja siihen valmistautuminen on ollut lähes 200 asiantuntijan yli vuoden mittainen intensiivinen työponnistus. On selvää, että käyttökatko on aiheuttanut asiakaspalvelutyössä ruuhkan purkua jälkikäteen tehtävien toimenpiteiden ja virheellisesti päättyneiden työnhakujen takia sekä viivästyttänyt asiakkuuksien käynnistämistä. Uudistuneen ja modernin järjestelmän toivomme tuovan asiointiin ja asiakastyöhön merkittävää parannusta.
Kiitämme kärsivällisyydestänne.
KEHA-keskus
yksikön johtaja Jaakko Westerlund
TE-palvelut ja kotoutuminen
Loppuvuonna toteutettavalla valtakunnallisella TE-viestintäkampanjalla tavoitellaan työvoimapalveluiden henkilö- ja työnantaja-asiakkaita sekä työllisyyden toimijoita.
Yksi onnistumisen edellytyksistä työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kuntien työvoimaviranomaisille on aktiivinen muutoksesta viestiminen. Loppuvuoden aikana mukana olevat toimijat käyttävät omia kanaviaan asiakkaiden tavoittamiseksi.
Työvoimapalveluiden järjestämisen tavat suunnitellaan alueilla omiin tarpeisiin sopiviksi. Sama koskee myös viestintää. Valtakunnalliset viestintäkampanjat tarjoavat kunnille ja työllisyysalueille taustatukea ja varmistavat näin omalta osaltaan asiakaspalvelun jatkuvuutta, esimerkiksi Kuntaliiton kampanja. Muutosviestintää tehdään myös TE-toimistoissa yksin ja yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Valtionhallinnon puolelta ESR-rahoitteinen Kohtaanto-hanke ja työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ovat työstämässä vuodenvaihteeseen sijoittuvaa viestintäkampanjaa. Sen kohderyhmänä ovat henkilö- ja työnantaja-asiakkaat sekä sidosryhmät ja työllisyystoimijat. Pääviestinä on kertoa ytimekkäästi muutoksesta: järjestämisvastuu siirtyy kunnille. Tarkemmat nostot rakentuvat parhaillaan.
Koska kampanja on valtakunnallinen tavoitellen laajaa kohderyhmää, se ei tule menemään yksityiskohtiin tai varsinaisiin asiakaspalveluun liittyviin sisältöihin. Sen tavoitteena on herätellä vuodenvaihteen muutokseen hyvin ylä- ja yleisen tason muutosviestillä.
Viestintäkampanja tulee digitaalisiin kanaviin marraskuun puolen välin tienoilla jatkuen tammikuun 2025 saakka. Kampanja käynnistyy TV:ssä YLE:n yleishyödyllisenä tietoiskuna viikolla 46.
Lisätietoja
TEM, TE-palvelut 2024-uudistuksen hankejohtaja Tanja Ståhlberg
Aiheesta muualla
Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuriin on tehty syyskuussa pieniä korjauksia ja päivityksiä, jotka liittyvät pääosin alkuvuoden 2024 aikana toteutuneisiin työvoimapalveluihin vaikuttaviin lainsäädäntömuutoksiin. Uuteen versioon 2.0.2 tehdyt muutokset ilmenevät tarkemmin viitearkkitehtuuridokumentin muutoslokista.
Aiheesta muualla
Diskrimineringsombudsmannens brev till sysselsättningsområdena är avsett att stödja genomförandet av sysselsättningsområdenas lagstadgade åtgärder för att främja likabehandling, inklusive myndighetens operativa likabehandlingsplanering. I brevet redogörs för diskrimineringsombudsmannens viktigaste rekommendationer om förbudet mot diskriminering och främjande av likabehandling inom arbetskraftsservicen.
Läs mer
Att beakta likabehandling i reformen av arbets- och näringstjänsterna 2024
Työvoimaviranomaisten tiedonsaantioikeus laajentui 1.8.202. KEHA-keskus on valmiina toimittamaan tuleville viranomaisille tietoa alueen työnhakijoista ja työnantajista. TE24-tietopankin Tiedonsaantioikeus ja asiakastietojen käsittely -kansiosta löytyy kattavasti tiedotteita ja ohjeistuksia työvoimaviranomaisten tiedonsaantioikeudesta ja sen toteuttamisesta TE24-valmistelussa.
Tiedonsaantioikeus ja asiakastietojen käsittely -kansio (TE24-tietopankki)
14.6.2024 julkaistuun Työvoimaviranomaisten ja asiakastietojen käsittely toimeenpanon valmistelussa -asiakirjaan on päivitetty kohta käyttöoikeuden myöntämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä:
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja voidaan luovuttaa myöntämällä käyttöoikeus työvoimapalvelujen valtakunnalliseen tietojärjestelmäkokonaisuuteen ja monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakastietojärjestelmään. Työvoimapalveluiden järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä myöntää käyttöoikeuden kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevalle henkilölle, jonka tehtäviin kuuluu toimeenpanon valmistelu. Kehittämis- ja hallintokeskus vastaa käyttöoikeuden teknisestä avaamisesta käyttöoikeuden myöntäneen työvoimaviranomaisen ilmoituksen perusteella.
Työvoimaviranomaisten ja asiakastietojen käsittely toimeenpanon valmistelussa (TE24-tietopankki)
TE24-tietopankista löytyy nyt listaus Kameleon- ja Suomi.fi-lomakkeista, jotka siirtyvät työvoimaviranomaisten ylläpidettäviksi 1.1.2025 alkaen, sekä niistä, jotka jäävät KEHA-keskuksen ylläpidettäviksi. Siirtyvistä lomakkeista KEHA toimittaa myöhemmin mallipohjat työvoimaviranomaisille, mutta dokumentista voi tarkistaa jo nyt, miten työllisyysasioihin liittyvien lomakkeiden ylläpitovastuu tulevaisuudessa jakautuu.
Syyskuun 23. päivänä on enää 100 päivää siihen, kun TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille.
Kuntaliiton 100 päivää siirtoon -seminaarissa pureudutaan lähestyvään uudistukseen eri näkökulmista ja asiantuntijapuheenvuorojen sekä kuntien hyvien käytänteiden kautta.
Tervetuloa 100 päivää siirtoon -seminaariin Kuntatalolle 23.9.2024 klo 9.30-15!
Tilaisuus järjestetään hybridinä, eli voit osallistua myös etäyhteydellä.
Lue lisää
Keväällä 2023 päätettiin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun siirrosta kuntien muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025 alkaen. Tähän lainsäädäntöpakettiin sisältyy myös muita lakimuutoksia, kuten laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä ja muutokset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia koskevaan lakiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2025. Kesäkuun 20. päivänä annetuissa asetuksissa avataan tarkempaa sääntelyä näiden lakien nojalla.
Neuvottelukunta työllisyyden edistämiseen
Hyväksytty asetus tarkentaa sääntelyä työllistymisen edistämisen valtakunnallisten tavoitteiden valmistelusta ja tarkistamisesta. Se määrittää myös työllisyyden edistämisen valtakunnallisen neuvottelukunnan kokoonpanon. Neuvottelukunnassa on laaja sidosryhmien edustus ja sen puheenjohtajana toimii työ- ja elinkeinoministeriön edustaja.
KEHA-keskuksen tehtävät muuttuvat
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto vaikuttaa ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) tehtäviin. Nyt hyväksytyssä asetuksessa tarkennetaan KEHA-keskuksen uutta tehtävää seurata, arvioida ja tuottaa tietoa työvoimapalveluiden tuloksellisuudesta ja toimivuudesta. Näin varmistetaan, että työvoimapalveluiden ohjaamiseen saadaan riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa.
Työllistymisen monialaisen tuen yhteistoimintamalli
Työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömän monialaisen palvelutarpeen. Nyt annetussa asetuksessa on tarkempia säännöksiä monialaisen tuen yhteistoimintamallin organisoinnista.
Valtioneuvosto päätti samalla myös muutoksista työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Nämä työvoimapalveluiden siirtämisestä johtuvat muutokset ovat luonteeltaan teknisiä, eivätkä vaikuta työttömyysetuuden saamisen edellytyksiin. Myös uuden järjestämislain nojalla annetun asetuksen sääntely vastaa pääosin nykyistä asetusta julkisesta työvoimapalvelusta.
Lue lisää
Työvoimapalveluiden siirtämiseen liittyviä asetuksia hyväksyttiin valtioneuvostossa (tem.fi)
TEM ja Kuntaliitto järjestivät keväällä kunnille, TE-toimistoille ja ELY-keskuksille suunnatun kyselyn valtion ja kuntien työnantaja- ja yrityspalvelujen yhteistyötä tukevasta tiedonvaihdosta. Kyselyn tulosten pohjalta laadittiin yhteenveto, jonka avulla muodostettiin TE24-uudistuksen toimeenpanon valmistelun Palvelut ja digitalisaatio -työryhmälle tilannekuva valtion ja kuntien yrityspalvelujen tiedonvaihtoon liittyvistä menettelyistä.
Lue lisää
Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri on valmistunut vuosien aikana 2022-2023 tietopaketiksi, joka auttaa TE palvelut 2024 -uudistuksen valmistelijoita kokonaiskuvan luomisessa työvoimapalveluiden tavoitetilassa vuonna 2025.
Viitearkkitehtuurin ylläpidosta vastaa vuoden 2024 aikana kuukausittain kokoontuva TEM:n ja KEHA-keskuksen edustajista muodostuvassa työryhmä, joka käsittelee viitearkkitehtuurin liittyen saapuvia palautteita ja tunnistettuja päivitystarpeita. Ensimmäinen pieniä korjauksia sisältävä päivitys on tehty 27.5.2024.
Viitearkkitehtuurin ajantasaisuutta tullaan seuraamaan edelleen syksyn aikana erityisesti parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevien, TE24-uudistuksen kohdealueeseen osin vaikuttavien hallituksen esitysten sekä mahdollisten muiden TE24-uudistuksen valmistelusta nousevien tarkennustarpeiden osalta.
Lue lisää
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin 2.0-version viimeinen välituotos valmistunut (tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri - versio 2.0.1 (pdf)(tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin objektiluettelo - versio 2.0 (pdf), (tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin hallintamalli – versio 1.0 (pdf)(tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin tiivistelmä (pdf)(tem.fi)
Uudet työvoimaviranomaiset sekä työllisyyden kuntakokeilujen ja TE-toimistojen henkilökunta pääsevät tutustumaan Tuutti-palvelun ensimmäiseen versioon elokuussa. Tuutti-palvelu tulee tarjoamaan lain tulkinnassa auttavan tietokirjaston, tilat valtakunnallisille verkostoille, valtakunnallista viestintää sekä mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.
Lue lisää
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä KEHA ovat julkaisseet kuntien toimeenpanon valmistelun tueksi nykyisen ryhmävastuuvakuutuksen hankinta- ja sopimusasiakirjoja. Hankinnasta on vastannut TEM, mutta hankintavastuu siirtyy kuntiin 1.1.2025. Julkaistut asiakirjat tukevat kuntia niiden arvioidessa vastuuvakuutuksen sisältöä tulevia hankintoja varten.
Lue lisää
Ryhmävastuuvakuutuksen hankintaan liittyvät asiakirjat (vaatii kirjautumisen TE24-tietopankkiin)
KEHA-keskuksen TE-palvelut- ja kotoutuminen -yksikön johtaja Jaakko Westerlund kertoo KEHA-keskuksen uudesta yhteiskehittämisen mallista. Tulevaisuudessa kunnilla on mahdollisuus esittää kehittämisehdotuksia ja ajatuksia tietojärjestelmän toiminnallisuuksista, joita KEHA ottaa yhteiskehittämisen prosessin mukaan tuotantoon.
KEHA-keskus vastaa työvoima- ja kotoutumispalveluiden asiakastietojärjestelmien ja Työmarkkinatori-palvelualustan kehittämisestä. Työvoimaviranomaisten sähköisiä työvälineitä kehitetään TE-Digi -hankkeessa ja vastaavasti kototutumisen asiakastietojärjestelmää Koto-Digi -hankkeessa. Tulevassa TEPA- ja KOTO-uudistuksessa tuleville työvoimaviranomaisille on asetettu käyttövelvoite kyseisiin järjestelmiin. ”Käyttövelvoite palvelee veronmaksajan etua, kun jokaisen työllisyysalueen tai kunnan ei tarvitse kehittää omia tietojärjestelmiään. Yhteinen tietokanta myös mahdollistaa laadukkaiden valtakunnallisten tiedolla johtamisen ratkaisuiden kehittämisen ” - toteaa Jaakko Westerlund.
Lue lisää
Vuodenvaihde lähestyy ja toimeenpanon valmistelun vauhti kiihtyy. Toukokuun webinaarissa keskitytään kuntien yhteistyön valmisteluun työllisyysalueilla ja ylialueellisesti, osaamisen sovittamiseen hajautetussa mallissa sekä henkilöstöedustajien odotuksiin valmistelun viimeiselle puolivuotisspurtille. Lisäksi Kuntaliitto kertoo muutostuen toimenpiteistä kuntien valmistelulle.
Tiistain webinaari 14.5.2024 klo 12.30-15.30 on tarkoitettu laajasti TE-hallinnon, kuntien sekä sidosryhmien edustajille. Tilaisuus striimataan ja siitä julkaistaan jälkeenpäin suomeksi ja ruotsiksi tekstitetty tallenne TEM:n verkkosivuilla.
Lue lisää
TE24 ja KOTO24: Vuodenvaihde lähestyy - valmistelun vauhti kiihtyy
Uusien työvoimaviranomaisten työntekijöille, kuntien kotoutumisen asiantuntijoille ja monialaisten palveluiden toimijoille rakennettava Tuutti-palvelu valmistuu hyvää vauhtia. Tuutti tulee tarjoamaan lain tulkinnassa auttavan tietokirjaston, tilat valtakunnallisille verkostoille, valtakunnallista viestintää sekä välineet oman osaamisen kehittämiseen.
Lue lisää
Tuutti-palvelu rakentuu työvoimaviranomaisten ja kuntien tueksi
Sote-yhdyspinnat -työryhmä on koonnut yhdyspintojen rakentamisen tueksi ”Kansalliset suositukset yhdyspintojen rakentamiseen alueelle”.
Yhdyspinnoilla tarkoitetaan työvoimaviranomaisen/kunnan, Kelan ja hyvinvointialueen työllistymistä tai kotoutumista edistävien palvelujen yhteistä toiminta-aluetta. Suositukset tukevat työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kotoutumispalveluja ja näiden yhdyspintoja valmistelevia tahoja ja päättäjiä yhdyspintojen rakentamisessa.
Lue lisää
Kansalliset suositukset yhdyspintojen rakentamiseen alueelle
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa vuonna 2023 tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin, millaisia eroja työllisyysmäärärahan käytössä on alueiden välillä ja mistä nämä erot johtuvat. Vaikka selvitys on laadittu nykyisen järjestämisvastuumallin olosuhteissa ELY-keskus- ja seutukuntatason tarkasteluja hyödyntäen, on selvityksen havaintoja mahdollista hyödyntää tulevien työvoimaviranomaisten taloussuunnittelun tukena.
Selvitys antaa tietoa siitä, mitkä tekijät selittävät nykytilassa työllisyysmäärärahojen käytön eroja alueiden välillä. Tarkastellut määrärahat vastaavat noin puolta kunnille työvoimapalveluiden järjestämiseen siirtyvän rahoituksen määrästä. Lisäksi selvitystä voidaan hyödyntää valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä.
Lue lisää
Selvitys tyollisyysmaararahojen kayton alueellisista eroista (pdf)
Aiheina tällä kertaa on muun muassa asianhallintaa ja tietoa tulevista tapahtumista.
Mittavat työvoimahallinnon ja kotoutumisen uudistuksen valmistelut etenevät vauhdilla kohti ensi vuotta. Sekä valmistelussa mukana olevat henkilöt että kuntien, kuntakokeilujen sekä TE-toimistojen asiantuntijat joutuvat päivittäin kohtaamaan uudistukseen ja muutoksiin liittyviä kysymyksiä, joihin olisi tarve löytää vastauksia ja lisätietoa. Eri tietolähteitä ja kanavia, jotka ovat tarkoitettu kaikille uudistuksessa mukana oleville asiantuntijatahoille, on useita.
Lue lisää
KEHA-keskuksen tuore uutiskirje on nyt luettavissa. Aiheina ovat muun muassa yhteistyöalusta Tuutti, tulkkauspalvelut, uusi osaamisen kehittämisen sivusto sekä TE24-muutosviestinnän webinaarit.
Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 lähtien työvoimapalvelujen järjestämisestä.
Kunnista
- 39 järjestää työvoimapalvelut vastuukuntamallilla,
- neljä järjestää itse työvoimapalvelut (Lahti, Kouvola, Helsinki, Vantaa),
- kaksi järjestää työvoimapalvelut kuntayhtymämallilla (Suupohjan ja Kympin työllisyysalueet).
Lue lisää
Uudet työvoimaviranomaiset sekä kuntien kotoutumisen asiantuntijat löytävät tulevaisuudessa työssään tarvittavat työkalut ja ohjeet Tuutti-palvelusta. Alustan nimi nousi alustan tulevien käyttäjien ehdotusten joukosta.
Kun työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alussa, uusien työllisyysviranomaisten työntekijöiltä katkeaa pääsy nykyiseen TE-toimistojen intraan ja työllisyyden kuntakokeilujen perehdytysalustalle. Tarve yhteiselle tiedonjaolle, yhteistyölle, koulutukselle ja viestinnälle kuitenkin säilyy. Tähän tarpeeseen KEHA-keskus rakentaa Tuutti-palvelun, joka sisältää yhteisen tietopankin, koulutusta valtakunnallisesti, nykyaikaiset viestintätoiminnallisuudet sekä foorumit yhteistyölle.
Lue lisää
Työvoimaviranomaisten ja kotoutumisen asiantuntijoiden uusi palvelualusta Tuutti
TE24 ja KOTO24 -uudistuksen valmisteluryhmien avulla koottu toimeenpanon valmistelun tiekartta on täydentynyt heinäkuulle. Tavoitteena on, että tiekartta tukee toimijoita alueellisessa toimeenpanon valmistelutyössä ja tuo selkeyttä tehtäviin sekä aikatauluihin.
Valmisteluryhmät listasivat oman ryhmänsä kriittisimmät tehtävät, joiden on oltava valmiina järjestämisvastuun sujuvan siirtymän tueksi vuoden 2024 aikana. Tiekartan avulla tunnistetaan tehtävien yhdyspinnat ja päällekkäisyydet. Tiekartta toimii myös runkona tuleville viestinnän toimenpiteille.
Aiheina ovat muun muassa TE24 ja KOTO24 -uudistuksen tiekartta, yleisen avustusjärjestelmän maksamisratkaisu, Koto-digi-hanke ja osaamisen kehittäminen.
Tulevat työllisyysalueet vastaavat työvoimapalveluiden järjestämisestä vuoden 2025 alusta alkaen. Osaaminen on yksi onnistumisen edellytyksistä, sillä hyvä asiakaskokemus, vaikuttavuus ja hallinto pohjautuvat vahvaan osaamiseen. KEHA-keskus tukee työllisyysalueita osaamisen kehittämisessä valtakunnallisen ja maksuttoman koulutustarjonnan avulla.
Haluamme edistää ja kehittää osaamista yhdessä, joten kutsumme tulevat työllisyysalueet yhteistyöhön kanssamme! Yhteistyötä varten perustamme työvoimapalveluosaamisen verkoston. Verkoston tehtäviä ovat aluksi muun muassa valtakunnallisten osaamistarpeiden arviointi ja priorisointi sekä vertaisoppiminen parhaista osaamisen kehittämisen käytännöistä. Verkosto mahdollistaa myös ajankohtaisen, kaksisuuntaisen viestinnän. Kutsumme verkostoomme osallistujia jokaiselta työllisyysalueelta. Toivomme, että osallistujalla on mahdollisuus vaikuttaa oman työllisyysalueensa työvoimapalveluosaamisen kehittämiseen. Olemme lähettäneet verkostokutsun työllisyysalueiden yhteyshenkilöille. Olethan yhteydessä, jos verkostoon osallistuminen ja valtakunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa, mutta kutsu ei ole tavoittanut sinua.
Ota yhteyttä: kehittamispalvelut.keha@ely-keskus.fi
Uuden verkoston Teams-aloitustapaaminen on keskiviikkona 13.3.2024 klo 13–13.45, jonka jälkeen klo 14–15.30 tarjoamme Julkisen johtamisen metataidot -webinaarin. Webinaarin puhujana on inspiroiva, voimavara- ja ratkaisukeskeisen muutoksen asiantuntija Marika Tammeaid.
Lue lisää
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnille vuoden 2025 alusta, voimaan astuu myös laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023, 16 §). Laissa oman pykälän on saanut myös nuorten työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteispalvelu. Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelulla tarkoitetaan alle 30-vuotiaille suunnattua matalan kynnyksen palvelua, joka on Ohjaamon kaltaista toimintaa ja toteuttaa toiminnassaan Ohjaamon perusteita.
Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun huomioiminen on merkittävää, sillä Ohjaamon perusteita toteuttavasta palvelusta ei ole aiemmin säädetty laissa. Kunnilla on tulevina työvoimaviranomaisina mahdollisuus tuoda toimivaksi todettu palvelu vahvasti osaksi nuorten työllistymistä edistäviä monialaisia palveluita.
Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun vakiinnuttaminen osaksi nuorten työvoimapalveluita onkin monella tapaa kannattavaa. Ohjaamot ovat osoittaneet omalla toiminnallaan arvonsa osana nuorten monialaisia palveluita. Ohjaamoiden toiminnasta on tehty erilaisia selvityksiä, joista käy ilmi muun muassa, kuinka nuoret voivat ohjautua Ohjaamojen kautta tarvitsemaansa työllistymistä edistävään palveluun nopeammin kuin "perinteistä palvelureittiä." Ohjaamojen toiminta lisää osallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Moniammatillisuus ja palvelujen kokoaminen yhteen mahdollistavat nuorelle oikea-aikaisen ja joustavan tuen. Tämä nuorten lähtökohdat huomioiva, monialainen, matalan kynnyksen palvelu on vertaansa vailla oleva edelläkävijä. Ohjaamo-konseptia käytetään edelleen malliesimerkkinä hyvin toimivasta EU:n nuorisotakuusuosituksen toimeenpanosta ja monet jäsenmaat ovat toteuttaneet omia sovelluksiaan mallin pohjalta.
Ohjaamoista on myös yhteiskunnan kannalta tutkitusti merkittävä taloudellinen hyöty. Ohjaamot kattavat kulunsa julkisen talouden säästöillä. Ohjaamotoiminnalla on nähty olevan vaikutusta työttömyydestä aiheutuvien kustannusten alenemiseen, sekä työvoiman tuottamaan arvonlisäykseen.
Ohjaamoiden eli tulevan nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun toimivuus on kiistatonta. Siksi on eriarvoisen tärkeää, että työllisyysalueet sopivat yhdessä palvelun kannalta merkittävien toimijoiden kanssa palvelun toteuttamista, jotta nuoret saavat mahdollisimman kattavat ja monipuoliset palvelut 1.1.2025 alkaen.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mitä työvoimaviranomaisen tulee huomioida alueilla TEPA24 –uudistuksen valmisteluita tehtäessä nuorten yhteispalvelun osalta?
Työvoimaviranomaisen tehtäviin kuuluu laatia arvio työllisyysalueensa nuorten yhteispalvelun tarpeesta. Palvelutarvearviota hyödyntäen työvoimaviranomainen myös järjestää toimintaedellytykset nuorten työllistymistä edistävälle yhteispalvelulle. Tarkoituksena on varmistaa, että Ohjaamot säilyvät ja kehittyvät edelleen monialaisina nuorten matalan kynnyksen palvelupisteinä. Jatkossakin Ohjaamotoiminnan vastaava taho voi olla myös muu kuin työvoimaviranomainen, esimerkiksi nuorisotoimi.
Mitä työvoimaviranomaisen tulee sitten huomioida arvioidessaan nuorten monialaisen yhteispalvelun tarvetta? Arviota tehdessä on hyvä huomioida oman työllisyysalueen työmarkkinatilanne, sekä kuulla keskeisiä toimijoita ja yhteistyötahoja, jotka ovat mukana tuottamassa nuorten yhteispalvelua. Yhteistyö eri palveluiden välillä ja palveluiden yhdyspinnoilla on nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun rakentamisen kannalta erittäin tärkeää.
Lisäksi arvion laatimisessa voi hyödyntää esimerkiksi nuorisolain 9 §:ssä säädetyn paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön ohjaus- ja palveluverkoston tuottamaa tietoa. Erilaisilla alueilla voi olla erilaisia palvelutarpeita, mikä on hyvä huomioida arvion laatimisessa ja palvelun toteutustapoja mietittäessä. Arviossa on hyvä huomioida esimerkiksi seuraavia ajantasaisia asioita työllisyysalueelta:
- nuorten yleinen työmarkkinatilanne,
- rakennetyöttömyyden kehitys nuorten osalta,
- julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyörakenteet,
- keskeiset toimijat alueellisessa nuorten palveluekosysteemissä,
- NEET-nuorten tilanne sekä
- mahdollinen monikulttuurisen osaamisen tarve nuorten palveluissa.
Tulevan työvoimaviranomaisen tehtäviin kuuluu myös neuvotella palvelupisteiden järjestämisestä yhdessä palvelun keskeisten toimijoiden kanssa. Palveluiden tulee olla nuorelle matalan kynnyksen palveluina helposti saavutettavissa.
Työvoimaviranomainen myös huolehtii, että yhteispalvelulla on palveluiden ja toiminnan yhteensovittamisesta vastaava henkilö. Tämän henkilön ei tarvitse olla työvoimaviranomainen itse, vaan vastuuhenkilö voi olla myös jonkin toisen organisaation edustaja, joka on yhteispalvelun kannalta merkittävässä roolissa.
Joillakin alueilla Ohjaamotoiminta on vakiinnuttanut jo asemansa siten, ettei uudistus välttämättä tuo mukanaan suuria muutoksia jo hyväksi havaittuun palveluun. Jokainen työllisyysalue saa kuitenkin TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä mahdollisuuden vaikuttaa siihen millaisen nuorten yhteispalvelun rakentaa, jotta se palvelisi juuri omalla alueellaan asuvia nuoria parhaalla mahdollisella tavalla.
Toimivan palvelun pohjalla on toimiva yhteistyö
Nuorten yhteispalvelu on monialainen palvelu, minkä toteutuminen vaatii eri alojen asiantuntijuutta. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ei välttämättä synny hetkessä, vaan se vaatii työtä. Jaetun osaamisen ja vastuun lisäksi tulee toiminnalle asettaa yhteiset tavoitteet. Yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välillä on tärkeä aloittaa hyvissä ajoin, jotta nuoret saavat mahdollisimman hyvää palvelua vuoden 2025 alusta. Ohjaamoille, joiden toimintatavat ja yhteistyörakenteet ovat jo hitsautuneet vuosien saatossa, voi puolestaan tarjoutua TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä mahdollisuus reflektoida ja pohtia voidaanko joitakin asioita tehdä entistä sujuvammin.
Kirjoittaja:
Eveliina Vainikka (TEM) on TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmisteluun osallistuvan Sote-yhdyspinnat -työryhmän sihteeristön jäsen. Työryhmä tukee TE24- ja KOTO24 -uudistusten toimeenpanoa ja sen valmistelua hyvinvointialueiden sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen, Kelan sekä uusien työvoimaviranomaisten yhdyspinnoilla.
Lue lisää:
- TE24 Sote-yhdyspinnat -työryhmä (tem.fi)
- Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (finlex.fi)
- Ohjaamon perusteita (tem.fi)
- EU:n nuorisotakuusuositus (eur-lex.europa)
- Ohjaamot - monialaista yhteistyötä, vaikuttavuutta ja uutta toimintakulttuuria : Monialaisen yhteistyön vaikuttavuus nuorten työllistymistä edistävissä palveluissa (vn.fi)
Työmarkkinatorin aluesivujen vuoteen 2023 mahtui paljon uudistuksia ja yhteistyötä. Vuonna 2024 keskitymme erityisesti TE24-uudistukseen.
Huhtikuussa 2023 Työmarkkinatorin aluesivut ottivat harppauksen eteenpäin, kun aluesivujen sisältöä ja rakennetta uudistettiin. Paikkakuntakohtaisen tiedon löytyminen helpottui ja monipuolistui. Käyttäjälle tarjoutui helppo tapa löytää juuri oman alueensa avoimet työpaikat sekä työelämään liittyvät palvelut sekä ajankohtaiset asiat.
Aluesivujen sisältöä kehitetään alueen työllisyys- ja elinkeinotoimijoiden yhteistyönä. Vuoden 2023 aikana aluesivujen yhteistyöverkosto laajeni ja sivuille saatiin paljon uutta sisältöä uutisten, palvelujen ja yhteystietojen muodossa. Aluesivuille kirjoitettiin muun muassa 108 uutista.
Vuonna 2023 Työmarkkinatorin aluesivuilla käytiin 402 939 kertaa. Yksittäisiä kävijöitä oli 340 727. Suosituin aluesivu oli Pohjois-Karjalan sivu. Siellä käytiin 12 474 kertaa. Suosituin kuntasivu löytyi Tampereelta, jossa vierailtiin 8329 kertaa. Aluesivuille avattiin kesäkuussa myös ensimmäinen teemasivu Lapin aluesivujen yhteyteen. Work in Lapland- teemasivulla vierailtiin 2656 kertaa.
Vuonna 2024
Vuoden 2024 aikana valmistaudumme aluesivuilla TE24-uudistukseen. Lakiuudistuksella tavoitellaan työntekijöiden yhä nopeampaa ja suvujampaa työllistymistä. Uudistuksen tarkoituksena on siirtää TE-palvelut kuntien ja työllisyysalueiden vastuulle 1.1.2025. Yhdessä yhteistyöverkostomme kanssa, pyrimme luomaan aluesivustosta uusille työllisyysalueille mahdollisimman helpon paikan esittää tietoa, ja asiakkaillemme mahdollisimman helpon paikan löytää tietoa.
Aluesivut ovat paikallisten toimijoiden yhdessä suunnittelema kokonaisuus, joka on osa Työmarkkinatoria. Aluesivuilla on maakunta- ja kuntakohtaista tietoa paikallisista tapahtumista sekä työllisyysaiheisiin liittyviä uutisia. Voit myös etsiä alueen toimijoiden yhteystietoja ja Suomi.fi-palvelutietovarantoon kuvattuja palveluita.
Lue lisää
Uudistuksen hankejohtaja Tanja Ståhlberg työ- ja elinkeinoministeriöstä summaa haastattelussa kuluneen vuoden valmistelua ja onnistumisia sekä nostaa esiin ensi vuoden keskeisiä tehtäviä: ”Kaikki uudistuksen keskiössä olevat toimijat ovat ahkeroineet kovasti uudistuksen toimeenpanon edistämiseksi. Pitää muistaa, että järjestämisvastuun siirtoa koskeva laki vahvistettiin vasta keväällä. Voimme hyvällä mielellä katsoa taustapeiliin ja todeta, että paljon on lyhyessä ajassa onnistuttu tekemään hyvää toimeenpanon valmistelutyötä ja tiivistämään yhteistyön joukkoja. Mielestäni jokaisen tepa-puurtajan on syytä taputtaa itseään olkapäälle kehujen ja kiitoksen merkiksi tähänastisesta työstä.”
Työmarkkinatori kokoaa eri organisaatioiden tarjoamia työllisyys- ja elinkeinopalveluja yhteen paikkaan. Palveluja näytetään sivustolla tietosisältöjen yhteydessä ja sen lisäksi käyttäjä löytää oman alueensa palvelut helposti Työmarkkinatorin aluesivujen kautta.
Tällä hetkellä aluesivuilla näytetään kattavasti TE-toimistojen, ELY-keskusten ja työllisyyden kuntakokeilujen työllisyys- ja elinkeinopalveluja. Sen lisäksi aluesivuilla on muiden organisaatioiden palveluja sen mukaan, miten niistä on eri alueilla sovittu.
Palvelujen tulee olla kuvattuina Suomi.fin Palvelutietovarannossa, josta ne haetaan Työmarkkinatorille ja aluesivuille. Julkishallinnon organisaatioilla on Palvelutietovarannon käyttövelvollisuus.
Työvoimapalvelut ovat uudistumassa siten, että vuodesta 2025 alkaen nykyisin valtion vastuulla olevat TE-palvelut siirtyvät kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle. Lakisääteisten palvelujen osalta myös niillä on Palvelutietovarannon käyttövelvollisuus.
Käytännössä uusien työllisyysalueiden tulee huolehtia siitä, että niiden tarjoamat palvelut on kuvattu Palvelutietovarantoon ja niitä voidaan näyttää esimerkiksi Työmarkkinatorilla.
KEHA-keskus rakentaa digialustan uusien työvoimaviranomaisten, kuntien kotoutumisen asiantuntijoiden ja valtion väliseen yhteistyöhön. Alusta sisältää tietopankin, koulutusta valtakunnallisesti, nykyaikaiset viestintätoiminnallisuudet sekä foorumit yhteistyölle.
Kehittämisyhteistyöhön haetaan mukaan alustan tulevia käyttäjiä. Käytännössä mukaan voi ilmoittautua kuka tahansa tulevien työvoimaviranomaisten edustaja tai kuntien kotoutumisasioiden kanssa työskentelevä. Tavoitteena on luoda luoda alusta, jolta käyttäjät löytävät tarvitsemansa tiedon helposti.
Alustan käyttöönotto tapahtuu ennen vuoden 2025 alkua.
TE24 ja KOTO24 -uudistuksen valmisteluryhmät kokoontuivat 22.11.2023 työpajassa tehtävänään luoda valmistelun tiekartta vuodelle 2024. Tavoitteena on, että tiekartta tukee toimijoita alueellisessa toimeenpanon valmistelutyössä ja tuo selkeyttä tehtäviin sekä aikatauluihin.
Valmisteluryhmät listasivat oman ryhmänsä kriittisimmät tehtävät, jotka on oltava valmiina järjestämisvastuun sujuvan siirtymän tueksi vuoden 2024 aikana. Tiekartan avulla tunnistetaan tehtävien yhdyspinnat sekä päällekkäisyydet. Tiekartta palvelee myös runkona tuleville viestinnän toimenpiteille ja toteuttajille.
Tiekarttaan listattiin reippaasti yli 200 tehtävää ja huomiota. Tiekartta on kokonaisuudessaan käytössä ensi vuoden alussa.
TE24 -valmistelun tiekartta (ladattava pp-esitys) Huom! Tiekartta päivitetty nyt vain 12/23 ja 1/24 osalta
Työmarkkinatori on vakiinnuttanut viimeisen puolentoista vuoden aikana asemansa avoimien työpaikkojen tarjoajana ja reittinä työllisyyspalveluihin liittyvään viranomaisasiointiin. Työllisyysalueiden perustamisen jälkeen asiakkaiden on tärkeää löytää helposti tarvitsemansa alueellinen ja valtakunnallinen tieto liittyen työelämään ja työllisyyspalveluihin, joten Työmarkkinatorin aluesivujen merkitys korostuu entisestään.
Alueelliset työkykykoordinaattorit ovat aloittaneet toimintansa TE-palveluissa vuoden 2023 aikana. Koordinaattoreiden tehtävänä on rakentaa ja vahvistaa yhteistyötä TE-palvelujen ja kuntakokeilujen sekä keskeisten yhteistyöverkostojen ja sidosryhmien, kuten hyvinvointialueiden, Kelan, järjestöjen ja TYP-toimijoiden välillä.
KEHA-keskuksen tuore uutiskirje on luettavissa. Aiheina ovat muun muassa TE24 ja KOTO24 -uudistuksen tiekartta, toimitilat, yleisen avustusjärjestelmän maksamisratkaisu ja keskitetty integraatiopalvelu KIPA.
TE24- ja KOTO24- uudistusten toimeenpanoa tukeva työllisyyden edistämisen neuvottelukunta käsitteli vuoden viimeisessä kokouksessaan seuraavia teemoja:
- tulevat työllisyysalueet
- TE24 ja KOTO24 -valtakunnallisen toimeenpanon tiekartta ja riskien hallinta
- seuranta- ja yhteistyökeskustelujen valmistelu
- kuntien muutoskustannusten korvaaminen
Neuvottelukunta aloittaa vuoden 2024 työskentelyn 13.2.2024 pidettävässä kokouksessa.
Valtion vuoden 2024 talousarviossa kuntien muutoskustannusten korvaamiseen on varattu 34 miljoonaa euroa. Määrärahasta on varattu 620 000 euroa avustuksen myöntämiseen Kuntaliitolle TE-palvelu-uudistuksen toimeenpanoon liittyvän neuvonnan järjestämiseksi kunnille uudistuksen siirtymävaiheessa. Loput edellä mainitut määrärahat osoitetaan TE -palvelu-uudistuksen toimeenpanon muutoskulujen korvaamiseen kunnille. Korvaus määritetään laskennallisin perustein, eikä kunnilta edellytetä toteutuneiden muutoskustannusten todistamista. Korvaus maksetaan kertaluonteisesti vuoden 2024 aikana.
Alustava korvausten kuntakohtainen jakautuminen käy ilmi oheisesta taulukosta. Alustava laskelma on tehty siten, että kullekin kunnalle korvattaisiin muutoskuluja 44 000 euroa ja loput korvauksiin käytettävästä määrärahasta osoitettaisiin kuntiin kunnan työvoiman määrän perusteella. Korvaukset on pyöristetty 1 000 euron tarkkuuteen. Neljän kunnan osalta pyöristystä on jouduttu korjaamaan, jotta määrärahan yhteissumma vastaisi budjetoidun määrärahan määrää.
Alustava laskelma kuntien muutoskustannusten korvaamiseen (pdf)
Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alussa, jolloin tarve uusien työvoimaviranomaisten ja valtion väliselle digialustalle konkretisoituu. Nyt rakennettava alusta sisältää tietopankin, koulutusta valtakunnallisesti, nykyaikaiset viestintätoiminnallisuudet sekä foorumit yhteistyölle.
KEHA-keskus haluaa luoda alustan, joka yhdistää työvoimaviranomaiset ja heidän sidosryhmänsä. Lisäksi alusta tulee käyttöön kuntien kotoutumisen asiantuntijoille. Alusta luo toimivat digitaaliset puitteet valtakunnalliselle yhteistyölle. Käyttöönotto tapahtuu niin, että tulevat työvoimaviranomaiset pääsevät alustan kanssa tutuiksi jo ennen vuoden 2025 alkua.
Ensimmäisessä uutiskirjeessä aiheina ovat muun muassa työllisyysalueiden valmistelun eteneminen, TE24-tietopankki, uusi alusta työvoimaviranomaisten ja valtion yhteiskäyttöön sekä perehdytyksen tukiohjelma.
Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri on tietopaketti, josta saat kokonaiskuvan työvoimapalveluiden arkkitehtuurin tavoitetilasta vuoden 2025 alussa.
Viitearkkitehtuurin 2.0-version viimeinen välituotos on valmistunut marraskuussa 2023. Vuoden aikana julkaistuissa välituotoksissa on syvennetty seuraavien aihekokonaisuuksien sisältöjä:
- Työllisyydenhoidon ekosysteemi -kokonaisuudessa on tarkasteltu lakisääteisiä työvoimapalveluita laajempaa työllisyydenhoidon toimija- ja palveluekosysteemiä ja sen suhdetta työvoimaviranomaiseen.
- Työvoimapalveluiden integrointi kunnan johtamiseen -kokonaisuudessa on tarkasteltu työvoimaviranomaisen organisointiskenaarioita sekä kunnan johtamisen yleisiin ohjaus-, ydin- ja tukiprosesseihin kohdistuvia vaikutuksia.
- Tiedolla johtamisen arkkitehtuurin tarkentaminen -kokonaisuudessa on tarkasteltu tiedolla johtamisen arkkitehtuuria.
- Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tarkentaminen -kokonaisuudessa on päivitetty ymmärrystä työvoimapalveluiden tietojärjestelmien tavoitetilasta.
- Palvelu- ja prosessikartan tarkentaminen -kokonaisuudessa on validoitu ja päivitetty työvoimapalveluiden ja niitä toteuttavien prosessien kuvauksia.
- Kansainvälisen rekrytoinnin kuvausten tarkentaminen -kokonaisuudessa on päivitetty Work in Finland -toimintoa koskevia kuvauksia.
Aiempiin viitearkkitehtuuriluonnoksiin nähden uusia osioita ovat seuraavat:
- 3.1.2. Työllisyydenhoidon ekosysteemin toimijat (versiosta 1.1.1)
- 3.3.3. Työllisyydenhoidon ekosysteemin palvelukokonaisuudet (versiosta 1.1.1)
- 3.5.4. Työllisyydenhoidon ekosysteemin toimijoiden ja työvoimaviranomaisen vuorovaikutus (versiosta 1.1.1)
- 3.2. Organisaatiorakenteet (versiosta 1.1.1)
- 3.4.1. Työvoimaviranomaisen yleiset ohjaus-, ydin- ja tukiprosessit (versiosta 1.1.1)
- 4.4. Tiedolla johtaminen (versiosta 1.2.1)
- 3.7. Asiointipolut (versiosta 1.3.1)
Lisäksi on valmistunut viitearkkitehtuurin hallintamallin luonnos. Hallintamalli kuvaa esimerkiksi viitearkkitehtuurin omistajuutta sekä ylläpitoon liittyviä käytäntöjä uudistuksen toimeenpanon valmisteluvaiheessa ja uudistuksen voimaantulon jälkeen.
Viitearkkitehtuurin 2.0-version valmistelusta vastaavaa projektiryhmää vahvistettiin aiemmasta. Projektiryhmässä olivat mukana edustajat TEM:stä, OKM:stä, STM:stä, KEHA-keskukselta, Kuntaliitosta sekä mm. pienten kuntien, seutukaupunkien, kehyskuntien ja kuutoskaupunkien verkostoista. Lisäksi työhön on osallistettu eri aihekokonaisuuksien substanssiasiantuntijoita. Ennen julkaisua työ on käynyt kommentoitavana projekti- ja palauteryhmällä, jossa on mukana laajasti kuntien edustajia, TE-toimistojen edustajia sekä muita asiantuntijoita. Kiitämme kaikkia matkan varrella työhön osallistuneita arvokkaasta panoksesta viitearkkitehtuurityöhön!
Viitearkkitehtuurin projektityöskentely päättyy vuoden 2023 lopussa, mutta viitearkkitehtuurin ylläpitoa jatketaan hallintamallin mukaisesti ja pienimuotoisempia päivityksiä tuotetaan tarvittaessa uudistuksen valmistelun edetessä. Viitearkkitehtuurin operatiivinen ylläpitovastuu siirtyy KEHA-keskukselle vuoden 2024 aikana.
Viitearkkitehtuurin 1.1.1-versio on hyväksytty työ- ja elinkeinoministeriössä 17.5.2023 ja 2.0-versio etenee seuraavaksi hyväksyntämenettelyyn. Viitearkkitehtuuri on työdokumentti, joka kuvaa kulloinkin parasta saatavilla olevaa ymmärrystä tavoitetilasta. Viitearkkitehtuurin sisältö voi näin ollen edelleen päivittyä valmistelun edetessä, esimerkiksi toimintamallien ja tietojärjestelmäratkaisujen tarkentuessa.
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri - luonnosversio 1.3.1 (pdf) (tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin objektiluettelo - luonnosversio 1.3.1 (tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin hallintamalli – luonnosversio 0.9.1 (pdf) (tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin tiivistelmä (pdf) (tem.fi)
Lisätietoja
Projektipäällikkö Tiina Ortela, Helsingin kaupunki, etunimi.sukunimi@hel.fi
Arkkitehti Vladislav Ivanov, Gofore Oyj, etunimi.sukunimi@gofore.com
Johtava asiantuntija Päivi Blinnikka, työ- ja elinkeinoministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi
Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä käsitteli 21.11.2023 työllisyysalueiden muodostumista. Työllisyysalueita on muodostumassa Suomeen yhteensä 44. Suurin osa kuntien ilmoittamista alueista täytti lain edellytykset, ja kuuden alueen osalta esitetään poikkeuslupahakemuksen hyväksymistä.
Alueista 31 täytti lain edellyttämän 20 000 henkilön työvoimapohjan sekä laadulliset lisäedellytykset maantieteellisesti yhtenäisestä alueesta ja työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivasta alueesta. Alueet ovat muodostuneet kuntien omien päätösten mukaisina ja pääsevät jatkamaan valmistelua.
Mahdollisuutta poiketa säädetystä työvoimapohjavaatimuksesta haki yhteensä seitsemän aluetta. Näistä kuuden poikkeuslupahakemuksen arvioidaan täyttävän lain edellytykset ja niitä esitetään valtioneuvostolle hyväksyttäviksi:
• Hanko-Inkoo-Raaseporin työllisyysalue
• Pietarsaaren työllisyysalue
• Savonlinnan työllisyysalue
• Ylä-Savon työllisyysalue
• Tunturi-Lappi-Pellon työllisyysalue
• Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalue
Esitykset on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa marraskuun lopussa, jonka jälkeen myös poikkeusluvan saaneet työllisyysalueet pääsevät jatkamaan valmistelua.
Valkeakosken kaupungin jättämä poikkeuslupahakemus esitetään hylättäväksi valtioneuvoston päätöksellä.
Seitsemän aluetta valtioneuvoston päätöksentekomenettelyyn
Seitsemän työllisyysalueen osalta on käynnistetty valtioneuvoston päätöksentekomenettely työllisyysalueen muodostamiseksi, eli niin kutsuttu perälautamenettely.
Valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen, jos kunta tai alue ei täytä lainsäädännössä järjestämisvastuulle asetettuja edellytyksiä eikä valtioneuvosto ole myöntänyt poikkeuslupaa tai jos kunta jää työllisyysalueen ulkopuolelle.
Päätösten kohteena olevia kuntia kuullaan päätösluonnoksista 28.11.2023–2.2.2024. Kuulemisen jälkeen valtioneuvosto tekee päätökset helmikuussa 2024.
TE-palvelut 2024 -uudistuksen kansallinen toimeenpano käynnistyy 2023. Lokakuun loppuun mennessä kuntien tulee laatia sopimukset yhteistoiminnasta, joiden pohjalta muodostuvat 1.1.2025 toimintansa käynnistävät työllisyysalueet.
Keskusteluja yhteistoimintasopimuksista ja tulevista työllisyysalueista tuetaan alkuvuodesta ELY-keskusten koolle kutsumissa ja vetämissä alueellisissa keskusteluissa. Keskusteluja varten työ- ja elinkeinoministeriö ja KEHA-keskus ovat laatineet yhteisen tietopaketin kaikkien kuntien käyttöön.
Tietopaketin tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla koosta ja resursseista riippumatta olisi käytössään yhtenäinen ja riittävä tietopohja yhteistyön ja alueiden muodostamisen tueksi.
Tietopaketti pitää sisällään keskeisimmät tiedot muun muassa kuntien työvoiman määrästä, valtiovarainministeriön alkuperäisen rahoitusmallin vaikutuksista ja kunnan työnhakijarakenteesta.
Lue lisää
Aiheesta muualla
TE24 ja KOTO24 -uudistusten valtakunnallisen toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunnan vuoden 2023 kolmannessa kokouksessa esittäytyi työ- ja elinkeinoministeriön uusi kansliapäällikkö Timo Jaatinen.
Kokouksessa käsiteltiin seuraavia teemoja:
- TE-digin tilannekuva sekä Työmakkinatori nyt ja tulevaisuudessa
- Kuntien rahoituslaskelmat sekä kuntien muutoskustannusten korvausten menettely ja laskennallinen jako
- Tilannekatsaus työvoimapalveluiden kehittämisen toimenpiteisiin (Työvoimapalveluiden kehittäminen -työryhmä)
Kunnat tai kuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet ovat toimittaneet työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoituksensa työllisyysalueiden muodostamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on vastaanottanut kunnilta yhteensä 38 ilmoitusta ja seitsemän poikkeuslupahakemusta työvoimapalvelujen järjestämisestä. Lisäksi viisi kuntaa ei ilmoittanut järjestävänsä palveluja itse tai olevansa mukana yhteistoiminta-alueessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö käsittelevät vastaanotetut ilmoitukset ja poikkeuslupahakemukset marraskuun aikana. Marraskuun lopussa on tiedossa työllisyysalueet, jotka voivat edetä suunnittelemallaan tavalla. Lisäksi on tiedossa, minkä alueiden osalta valmistellaan työllisyysalueen muodostamista valtioneuvoston päätöksellä niin kutsulla perälautamenettelyllä. Menettelyyn ryhdytään, mikäli ilmoituksen tai poikkeuslupahakemuksen jättänyt kunta tai kuntien yhteistoiminta-alue ei täytä laissa säädettyjä järjestämisvastuun kriteereitä. Jos menettely joudutaan aloittamaan, sitä koskevia kuntia kuullaan esityksestä muodostettavaksi työllisyysalueeksi.
Valtioneuvosto tekee päätökset työllisyysalueista viimeistään helmikuussa 2024.
Lue lisää
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Laajan ja odotetun TE24-uudistuksen muutokset tapahtuvat vaiheittain. Painopiste on siirtymässä työllisyysalueiden muodostumisen myötä valtakunnallisesta valmistelusta alueelliseen valmisteluun.
Suuret muutokset edellyttävät eri toimijoilta yhdenmukaista viestintää. Kun alueellinen valmistelu etenee, on tärkeää, että kaikki kunnat viestivät uudistuksesta mahdollisimman yhtenäisesti. Järjestämisvastuun siirron myötä kaikille kunnille muodostuu uusi tehtävä. Se luo uudenlaiset puitteet alueen elinvoiman vahvistamiselle. Jokaisella kunnalla on siten tärkeä rooli uudistuksen toimeenpanossa ja muutokseen liittyvässä viestinnässä.
Kuntaliitto on koonnut viestinnällisiä suosituksia ja ohjeita TE24-uudistuksen sujuvan toteutumisen edistämiseksi. Toivomme, että sekä muodostuvat työllisyysalueet että yksittäiset kunnat hyödyntävät yhteisiä pääviestejä omassa viestinnässään ja noudattavat palvelujen markkinoinnissa yhteisiä linjauksia, jotta siirtyvät palvelut saadaan vakiinnutettua osaksi kuntien palveluita.
Lue lisää (kuntaliitto.fi)
Valtakunnallinen yt-neuvottelu on päättynyt 23.10.2023 erimielisenä. Neuvotteluvelvoite on todettu täyttyneeksi.
Torstaina 19.10.2023 ja maanantaina 23.10.2023 jatkettiin valtakunnallista yhteistoimintaneuvottelua TE2024-uudistuksen toteuttamiseksi. Neuvottelukerralla 19.10.2023 jatkettiin toimenpiteiden toteuttamisessa noudatettavien menettelytapojen käsittelyä uusiin työvoimaviranomaisiin siirtyvien tehtävien ja henkilöstön osalta sekä käsiteltiin virastokohtaisia yhteistoimintaneuvotteluita ELY-keskuksissa, KEHA-keskuksessa ja TE-toimistoissa koskevat toimenpiteet.
Neuvottelukerralla 23.10.2023 käsiteltiin henkilöstöjärjestöjen valtakunnallista yt-neuvotteluprosessia koskevat huomiot, valmisteilla olevien toimenpiteiden vaihtoehdot sekä aikataulu ja jatkotoimenpiteet.
Valtakunnallisessa yhteistoimintaneuvottelussa on käsitelty TE2024-uudistukseen liittyen valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteet ja vaikutukset, muutoksen kohteena olevan henkilöstön määrittäminen ja siirrossa sovellettavat menettelytavat, toimenpiteiden toteuttamisessa sovellettavat menettelytavat ja vaihtoehtoiset menettelytavat sekä toimenpiteiden aikataulu ja jatkotoimenpiteet.
Neuvotteluvelvoite todettiin täyttyneeksi. Työnantaja lähtee toteuttamaan valtakunnallisessa yt-neuvottelussa käsiteltyjä toimenpiteitä muutoksen toteuttamiseksi.
Valtakunnallinen yt-neuvottelu päättyi erimielisenä. Henkilöstöjärjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan erimielisyys koskee valtakunnallisten yt-neuvottelujen jättämistä avoimeksi, kunnes virastokohtaiset yt-menettelyt on saatu käytyä, virastokohtaisten yt-neuvotteluiden samanaikaista aloittamista vasta siinä vaiheessa, kun kaikki työllisyysalueet ovat selvillä, sekä muutoskeskustelukokonaisuutta sekä tiettyjä välittömään yhteistoimintaan liittyviä asiakokonaisuuksia.
Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Taina Vuorinen, KEHA-keskus
Joulukuun webinaarissa tarkastellaan työllisyysalueiden muodostumisen tilannekuvaa, toimeenpanon valmistelun vaiheita ja toisaalta odotuksia vuodelle 2024. Lisäksi kuullaan sujuvan siirtymän tuesta alueelliselle valmistelulle – toimeenpanon valmistelussa korostuu jatkossa alueellinen strateginen ja operatiivinen valmistelu, jota tukevat valtakunnallinen uudistusten tuki- ja ohjausrakenne sekä Kuntaliiton muutostukitoimisto erilaisin keinoin. Myös henkilöstönäkökulmaa on tärkeää nostaa esille, sillä työllisyysalueiden selkiydyttyä käynnistetään valtion organisaatiokohtaiset yhteistoimintamenettelyt.
Webinaari on tarkoitettu laajasti TE-hallinnon, kuntien sekä sidosryhmien edustajille. Tilaisuus striimataan ja siitä julkaistaan jälkeenpäin suomeksi ja ruotsiksi tekstitetty tallenne TEM:in verkkosivuilla.
Asiantuntijan Työmarkkinatorin toinen vaihe otetaan käyttöön 4.-5.11.2023. Asiantuntijan Työmarkkinatori eli A-TMT on osa TE-Digi –kokonaisuutta.
A-TMT:n ensimmäisen vaiheen käyttöönotto, johon kuului työttömyysturvalausuntojen käsittelykokonaisuus, on sujunut hyvin. Korjausta vaativien havaintojen määrä on laskenut merkittävästi käyttöönoton alkuun verrattuna.
Seuraavaksi A-TMT:sta otetaan käyttöön uudet työllistymissuunnitelmakokonaisuuteen liittyvät palvelusuunnitelmatoiminnot, joiden testaus on käynnistynyt. Suunnitellun aikataulun mukaan toiminnot oli tarkoitus ottaa käyttöön syyskuussa 2023. Käyttöönotto on siirtynyt marraskuulle 2023, koska hankejohdon arvion mukaan käyttöönoton viimeistelyyn tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa laadukkaan ja toimivan tuotantojulkaisun toimittamiseksi. Digitaalisten TE-palvelujen ohjausryhmä on hyväksynyt hankejohdon esityksestä edellä mainitun muutoksen käyttöönottoaikatauluun.
Toisen vaiheen käyttöönoton siirtyminen vaikuttaa A-TMT:n kolmannen ja neljännen vaiheen aikatauluihin. Aikataulut vahvistetaan Digitaalisten TE-palveluiden ohjausryhmässä.
TE-Digin hankejohto on käynyt läpi A-TMT:n kehityksen tilannetta ja arvioinut, että A-TMT ei ole kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2025 alusta lukien. Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä työvoimaviranomaisilla on väliaikaisesti käytössään A-TMT:n ja URA-järjestelmän yhdistelmä eli niin sanottu hybridijärjestelmä. Suurin osa asiakastietojen käsittelystä voidaan toteuttaa jo vuoden 2025 alussa A-TMT –järjestelmällä. URA-järjestelmässä käsitellään muun muassa yritys- ja työnantaja-asiakkaiden palvelut ja työnvälitys.
Kuntaliiton järjestämässä webinaarissa 25.10.2023 KEHA-keskuksen asiantuntijan puheenvuorossa klo 12–13.30 kerrotaan muun muassa hybridimallista lisää.
Lue lisää tietoa uudistuksen etenemisestä
Valtakunnallinen kolmiosainen webinaarisarja pohjustaa suuriin muutoksiin liittyviä ilmiöitä sekä eri organisaatiokulttuurien kohtaamisia ja yhteistyötä. Asiantuntijana toimii emeritusprofessori Karl-Erik Michelsen ja keskustelua johdattelemassa on palvelumuotoilija Saara Utti.
Voit osallistua tilaisuuksiin ja vastata ennakkokyselyihin. Webinaarit on mahdollista katsoa myös jälkikäteen tallenteina.
Hallinnonrajat ylittävät organisaatiouudistukset tiistaina 10.10.2023 klo 9–11
Ensimmäisessä webinaarissa pohditaan toivottua tulevaisuuskuvaa ja miten rakentaa uutta mallia vahvuuksien ja menneisyyden kokemusten pohjalta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödyntäen.
Erilaisten organisaatiokulttuurien kohtaaminen tiistaina 31.10.2023 klo 9–11
Toisessa osassa keskitytään siihen, miten hyödyntää erilaisuuden voimavaroja ja luoda kasvualusta uudelle innostavalle, oppivalle sekä aikaansaavalle yhteistyön kulttuurille.
Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen torstaina 16.11.2023 klo 9–11
Webinaarisarjan kolmannessa osuudessa käsitellään teknologian, tiedon jakamisen ja prosessoinnin sekä verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen merkitystä tavoitteiden saavuttamiselle modernissa maailmassa.
Linkit ennakkokyselyihin ja webinaareihin TE24-tietopankissa.
TE24-tietopankki
Keski-Suomen ELY-keskuksen Marianna Raivio avaa TE24 -aiheisessa blogissaan, miten ja miksi ylialueelliset ja valtakunnalliset hankinnat kannattaa huomioida tulevilla työllisyysalueilla.
TE-palvelut 2024 –uudistuksen myötä KEHA-keskuksen uudeksi tehtäväksi tulee työvoima- ja kotoutumispalveluiden toimivuuden ja tuloksellisuuden valtakunnallinen ja alueellinen arviointi sekä muu keskitetty tiedontuotanto. Arvioinnin suunnittelu on osa KEHA-keskuksessa käynnistynyttä TE- ja kotopalveluiden tiedolla johtaminen -hanketta. Hankkeessa varmistetaan, että KEHA-keskuksella on kattavat kyvykkyydet vastata uudesta lainsäädännöstä tuleviin edellytyksiin vuoden 2025 alusta alkaen. KEHA tulee pilotoimaan arviointia yhteistyössä valittujen ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntien kanssa syksyllä 2024.
Uudistuksen myötä KEHA-keskus toimii jatkossa kuntien ja työvoimaviranomaisten tukena ja kumppanina tiedolla johtamisessa. KEHA-keskus mm. valmistelee työvoimaviranomaisille, ELY-keskuksille ja TEM:lle yhteistä digitaalista raportointikokonaisuutta, joka mahdollistaa TE- ja kotopalveluiden palveluprosessien tarkastelun ja seurannan strategisella ja operatiivisella tasolla. Uusi raportointiratkaisu helpottaa valtion ja kuntien yhteisen tietopohjan muodostumista ja tukee tietoon perustuvien päätösten tekemistä sekä keventää kuntien tarvetta kehittää kalliita raportointiratkaisuja. Tuleva tietoratkaisu korvaa kaikki KEHA-keskuksen nykyiset tiedolla johtamisen järjestelmät ja sen tietopohja tulee perustumaan ensikädessä asiantuntijan käyttöön tulevan Työmarkkinatorin (A-TMT) tietosisältöihin. Myös kuntien oma raportoinnin kehittäminen ja tiedon saatavuus turvataan.
Valtakunnallisen toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunnan vuoden 2023 toisessa kokouksessa (8.9.) käsiteltiin seuraavia teemoja:
- Hallitusohjelman vaikutukset TE24/KOTO24 -uudistuksiin
- Kuntien valmistelutilanne työllisyysalueiden muodostamisessa
- Kuntaliiton muutostuki kunnille sekä kuntajaoston tehtävät
- Työllisyysalueiden muodostamisen aikataulu ja prosessi
Toimeenpanoa tukeva neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa. Varsinainen valtakunnallinen työllisyyden edistämisen neuvottelukunta asetetaan valtioneuvoston toimesta vuoden 2025 alussa.
Muutostukitoimisto tukee kuntia järjestämisvastuun haltuunotossa ja toiminnan yhteensovittamisessa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen ekosysteemissä kunnissa.Muutostukitoimisto kerää ja koostaa jatkuvasti ajantasaista tietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelusta sekä välittää tietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksen eri osa-alueista kunnille ja sidosryhmille monin eri keinoin.
Kuntaliiton infotilaisuudet TE-palvelut 2024 -uudistuksesta (kuntaliitto.fi)
Myös hyvinvointialueilla valmistaudutaan TE-palvelut 2024 –uudistukseen: hyvinvointialueet tekevät kuntien kanssa yhteistyötä muun muassa työkyvyn tuen ja muiden työllisyyttä edistävien sote-palveluiden yhdenmukaistamisessa ja kehittämisessä.
Hyvinvointialueet mukana uudistuksessa – Olemme samalla, eli asiakkaan puolella (tem.fi)
Työllisyysalueen muodostavien kuntien on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelma työllisyysalueiden järjestämisestä 31.10.2023 mennessä.
Mistä on kyse?
TE-palvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueiden järjestämisvastuulle. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuulla tarkoitetaan, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat hoidetuiksi. Järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja oikea-aikaisesti.
Kuntien tulee huomioida tietyt kriteerit työllisyysalueiden muodostamisessa: kunnan tai kuntien yhdessä muodostaman työllisyysalueen työvoimapohjan eli työikäisen väestön määrän on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Lisäksi työllisyysalueen tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen ja työmarkkinoiden kannalta toimiva alue. Kuntien on ilmoitettava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun loppuun mennessä.
Kunnat voivat myös tietyin edellytyksin hakea työvoimapalveluiden järjestämisvastuun poikkeuslupaa valtioneuvostolta. Valtioneuvosto voi tietyin, järjestämislaissa määritellyin perustein myöntää järjestämisvastuun työllisyysalueelle, jonka työvoimapohja on alle 20 000 henkilöä. Poikkeuslupa edellyttää, ettei alueen palvelutaso heikkene merkittävästi poikkeuksen seurauksena.
Mitä tulevilla työllisyysalueilla tavoitellaan?
Kunnat ja työllisyysalueet tuntevat asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän parhaiten, joten asiakkaat saavat uudistuksen myötä yksilöllisesti räätälöityjä, paikallisiin tarpeisiin sopivia palveluita.
Kuntien mahdollisuudet kehittää palveluita kuntalaisten ja alueen työnantajien tarpeiden mukaisiksi vahvistaa myös alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Työllistyminen tehostuu, kun työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. Uudistuksessa huomioidaan myös alueellinen liikkuvuus.
TE24 -uudistus on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Tavoitteena on, että työnhakijat löytävät työtä ja työnantajat tarvitsemiaan osaajia. Näin vahvistetaan kestävällä tavalla kasvua ja hyvinvointia Suomessa. Uudistuksen on laskettu lisäävän työllisten määrää 7 000–10 000:lla.
Lue lisää
TE24, KOTO24, KEHA24 – kolme mittavaa uudistusta
Aiheesta muualla
KEHA-keskus on antanut neuvotteluesityksen valtakunnallisten yhteistoimintamenettelyjen aloittamiseksi 25.8.2023.
Yhteistoimintamenettely käydään työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja siihen liittyvien tehtävien siirtämiseksi työ- ja elinkeinotoimistoilta (TE-toimisto), elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksilta (ELY-keskus) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA-keskus) työvoimapalvelulaissa tarkoitetuille työvoimaviranomaisille.
Yhteistoimintaneuvottelussa käsitellään valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteet ja vaikutukset, muutoksen kohteena olevan henkilöstön määrittäminen ja siirrossa sovellettavat menettelytavat, vaihtoehtoiset menettelytavat toimenpiteiden toteuttamiselle sekä toimenpiteiden aikataulu ja jatkotoimenpiteet.
Yhteistoimintaneuvottelu käydään kaksivaiheisena. Valtakunnallisen yhteistoimintaneuvottelun päätyttyä neuvottelut käydään virastokohtaisesti TE-toimistoissa, ELY-keskuksissa ja KEHA-keskuksessa.
Tietopankissa jaetaan eri TE24 toimeenpanoryhmissä tuotettuja materiaaleja ja KEHA-keskuksen tunnistamia tiedonjakotarpeita sekä tietopyyntöjen kautta tulleita kysymyksiä ja toiveita, jotka auttavat tulevia työllisyysalueita valmistautumaan muutokseen. Lisäksi kuntien lähettämät kysymykset ja tietopyynnöt julkaistaan tietopankissa, jotta näkyväisyys olisi mahdollisimman laaja.
TE24- ja KOTO24 -uudistusten toimeenpanon käsikirjan osat ovat valmistuneet. Käsikirjat on toteutettu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden uudistuksessa mukana olevien tahojen kanssa. Käsikirjan ensimmäiseen osaan on koottu tärkeimpiä huomioitavia seikkoja uudistuksen toimeenpanoon liittyen. Käsikirjan toinen osa on yksityiskohtaisempi ja laajempi ja sen teemoja ovat muun muassa toimeenpanon valtakunnallinen ohjaus sekä työllisyysalueiden valmistelu ja muodostaminen.
TE-palvelut-uudistukseen liittyvä viitearkkitehtuuri kokoaa yhteen työvoimapalveluihin vaikuttavan lainsäädännön, keskeiset toimijat, prosessit ja palvelut sekä olennaiset tietovarannot ja järjestelmäpalvelut.
Viitearkkitehtuurin valmistelu on alkanut syksyllä 2022 ja sen ensimmäinen luonnos on julkaistu tammikuussa 2023. Keväällä 2023 käynnistyneessä viitearkkitehtuurin 2.0-version valmistelussa on otettu huomioon aiemmassa versiossa tunnistettuja jatkokehitystarpeita sekä syvennetty priorisoitujen aihekokonaisuuksien sisältöjä.
Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin 2.0-version toinen välituotos valmistunut (tem.fi)
"Käynnistyneet muutosvalmennukset tukevat esihenkilöiden voimavaroja, muutoskyvykkyyttä, roolia ja asemaa muutoksessa. Henkilöstölle tarjotaan tukea muutostilanteen aiheuttamien tunteiden käsittelyyn sekä voimavarojen ja motivaation säilyttämiseen muutoksessa”, kertoo muutosvalmennuksesta vastaava henkilöstöjohtaja Taina Vuorinen KEHA-keskuksesta.
Monipuolista muutosvalmennusta esihenkilöiden ja henkilöstön tukena (tem.fi)
TE24-uudistuksen siirtymävaiheen ajaksi eli 31.12.2024 saakka Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimeenpanoa tukevan neuvottelukunnan, jonka järjestäytymiskokous pidettiin 30.5.2023.
TE24 toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunta kokoontui
Harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksaminen KEHA-keskuksessa on pitkittynyt hakemusten suuren määrän vuoksi, joka johtuu osittain Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan ja sen aiheuttamasta pakolaisaallosta. Tällä hetkellä hakemuksia on käsittelyjonossa noin 30 000, ja loppuvuoden aikana jonoon ennakoidaan saapuvan vielä noin 16 000 uutta hakemusta. Suurin osa hakemuksista on paperihakemuksia, joiden siirtäminen uuteen asianhallintajärjestelmään vie useita kuukausia. Siirtyvien hakemusten määristä ja muista tarkemmista tiedoista annetaan lisätietoa myöhemmin.
KEHA-keskus keskeyttää harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksamisen siirtymäajaksi, jotta uudet työvoimaviranomaiset voivat aloittaa hakemusten käsittelyn 1.1.2025 alkaen mahdollisimman sujuvasti. Saapuneet hakemukset kirjataan ja siirretään työvoimaviranomaisten käsiteltäväksi asiakkaan koti- tai asuinkunnan mukaan. Asiakas saa kirjaamisesta vastaanottoviestin, joka ilmoittaa hakemuksen käsittelyyn ottamisesta. KEHA-keskus on julkaissut asiasta myös asiakkaille suunnatun maksatustiedotteen.
Työvoimaviranomaisten on tarkistettava hakemuksen ajantasaiset tiedot maksatuksen käsittelyn yhteydessä. KEHA-keskus kirjaa hakemuksen YA-järjestelmään, mutta sen tiedot voivat muuttua ennen maksatuksen käsittelyä. Hakemuskohtaiset lisätiedot löytyvät YA-järjestelmän kommenttikentästä. Hakemuksesta voi esimerkiksi puuttua kulukorvauspäätös, tilinumero tai henkilötunnus.