TE24, KOTO24, KEHA24 – kolme mittavaa uudistusta
Ajankohtaista
Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alussa, jolloin tarve uusien työvoimaviranomaisten ja valtion väliselle digialustalle konkretisoituu. Nyt rakennettava alusta sisältää tietopankin, koulutusta valtakunnallisesti, nykyaikaiset viestintätoiminnallisuudet sekä foorumit yhteistyölle.
KEHA-keskus haluaa luoda alustan, joka yhdistää työvoimaviranomaiset ja heidän sidosryhmänsä. Lisäksi alusta tulee käyttöön kuntien kotoutumisen asiantuntijoille. Alusta luo toimivat digitaaliset puitteet valtakunnalliselle yhteistyölle. Käyttöönotto tapahtuu niin, että tulevat työvoimaviranomaiset pääsevät alustan kanssa tutuiksi jo ennen vuoden 2025 alkua.
Ensimmäisessä uutiskirjeessä aiheina ovat muun muassa työllisyysalueiden valmistelun eteneminen, TE24-tietopankki, uusi alusta työvoimaviranomaisten ja valtion yhteiskäyttöön sekä perehdytyksen tukiohjelma.
Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri on tietopaketti, josta saat kokonaiskuvan työvoimapalveluiden arkkitehtuurin tavoitetilasta vuoden 2025 alussa.
Viitearkkitehtuurin 2.0-version viimeinen välituotos on valmistunut marraskuussa 2023. Vuoden aikana julkaistuissa välituotoksissa on syvennetty seuraavien aihekokonaisuuksien sisältöjä:
- Työllisyydenhoidon ekosysteemi -kokonaisuudessa on tarkasteltu lakisääteisiä työvoimapalveluita laajempaa työllisyydenhoidon toimija- ja palveluekosysteemiä ja sen suhdetta työvoimaviranomaiseen.
- Työvoimapalveluiden integrointi kunnan johtamiseen -kokonaisuudessa on tarkasteltu työvoimaviranomaisen organisointiskenaarioita sekä kunnan johtamisen yleisiin ohjaus-, ydin- ja tukiprosesseihin kohdistuvia vaikutuksia.
- Tiedolla johtamisen arkkitehtuurin tarkentaminen -kokonaisuudessa on tarkasteltu tiedolla johtamisen arkkitehtuuria.
- Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tarkentaminen -kokonaisuudessa on päivitetty ymmärrystä työvoimapalveluiden tietojärjestelmien tavoitetilasta.
- Palvelu- ja prosessikartan tarkentaminen -kokonaisuudessa on validoitu ja päivitetty työvoimapalveluiden ja niitä toteuttavien prosessien kuvauksia.
- Kansainvälisen rekrytoinnin kuvausten tarkentaminen -kokonaisuudessa on päivitetty Work in Finland -toimintoa koskevia kuvauksia.
Aiempiin viitearkkitehtuuriluonnoksiin nähden uusia osioita ovat seuraavat:
- 3.1.2. Työllisyydenhoidon ekosysteemin toimijat (versiosta 1.1.1)
- 3.3.3. Työllisyydenhoidon ekosysteemin palvelukokonaisuudet (versiosta 1.1.1)
- 3.5.4. Työllisyydenhoidon ekosysteemin toimijoiden ja työvoimaviranomaisen vuorovaikutus (versiosta 1.1.1)
- 3.2. Organisaatiorakenteet (versiosta 1.1.1)
- 3.4.1. Työvoimaviranomaisen yleiset ohjaus-, ydin- ja tukiprosessit (versiosta 1.1.1)
- 4.4. Tiedolla johtaminen (versiosta 1.2.1)
- 3.7. Asiointipolut (versiosta 1.3.1)
Lisäksi on valmistunut viitearkkitehtuurin hallintamallin luonnos. Hallintamalli kuvaa esimerkiksi viitearkkitehtuurin omistajuutta sekä ylläpitoon liittyviä käytäntöjä uudistuksen toimeenpanon valmisteluvaiheessa ja uudistuksen voimaantulon jälkeen.
Viitearkkitehtuurin 2.0-version valmistelusta vastaavaa projektiryhmää vahvistettiin aiemmasta. Projektiryhmässä olivat mukana edustajat TEM:stä, OKM:stä, STM:stä, KEHA-keskukselta, Kuntaliitosta sekä mm. pienten kuntien, seutukaupunkien, kehyskuntien ja kuutoskaupunkien verkostoista. Lisäksi työhön on osallistettu eri aihekokonaisuuksien substanssiasiantuntijoita. Ennen julkaisua työ on käynyt kommentoitavana projekti- ja palauteryhmällä, jossa on mukana laajasti kuntien edustajia, TE-toimistojen edustajia sekä muita asiantuntijoita. Kiitämme kaikkia matkan varrella työhön osallistuneita arvokkaasta panoksesta viitearkkitehtuurityöhön!
Viitearkkitehtuurin projektityöskentely päättyy vuoden 2023 lopussa, mutta viitearkkitehtuurin ylläpitoa jatketaan hallintamallin mukaisesti ja pienimuotoisempia päivityksiä tuotetaan tarvittaessa uudistuksen valmistelun edetessä. Viitearkkitehtuurin operatiivinen ylläpitovastuu siirtyy KEHA-keskukselle vuoden 2024 aikana.
Viitearkkitehtuurin 1.1.1-versio on hyväksytty työ- ja elinkeinoministeriössä 17.5.2023 ja 2.0-versio etenee seuraavaksi hyväksyntämenettelyyn. Viitearkkitehtuuri on työdokumentti, joka kuvaa kulloinkin parasta saatavilla olevaa ymmärrystä tavoitetilasta. Viitearkkitehtuurin sisältö voi näin ollen edelleen päivittyä valmistelun edetessä, esimerkiksi toimintamallien ja tietojärjestelmäratkaisujen tarkentuessa.
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri - luonnosversio 1.3.1 (pdf) (tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin objektiluettelo - luonnosversio 1.3.1 (tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin hallintamalli – luonnosversio 0.9.1 (pdf) (tem.fi)
- Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin tiivistelmä (pdf) (tem.fi)
Lisätietoja
Projektipäällikkö Tiina Ortela, Helsingin kaupunki, etunimi.sukunimi@hel.fi
Arkkitehti Vladislav Ivanov, Gofore Oyj, etunimi.sukunimi@gofore.com
Johtava asiantuntija Päivi Blinnikka, työ- ja elinkeinoministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi
Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä käsitteli 21.11.2023 työllisyysalueiden muodostumista. Työllisyysalueita on muodostumassa Suomeen yhteensä 44. Suurin osa kuntien ilmoittamista alueista täytti lain edellytykset, ja kuuden alueen osalta esitetään poikkeuslupahakemuksen hyväksymistä.
Alueista 31 täytti lain edellyttämän 20 000 henkilön työvoimapohjan sekä laadulliset lisäedellytykset maantieteellisesti yhtenäisestä alueesta ja työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivasta alueesta. Alueet ovat muodostuneet kuntien omien päätösten mukaisina ja pääsevät jatkamaan valmistelua.
Mahdollisuutta poiketa säädetystä työvoimapohjavaatimuksesta haki yhteensä seitsemän aluetta. Näistä kuuden poikkeuslupahakemuksen arvioidaan täyttävän lain edellytykset ja niitä esitetään valtioneuvostolle hyväksyttäviksi:
• Hanko-Inkoo-Raaseporin työllisyysalue
• Pietarsaaren työllisyysalue
• Savonlinnan työllisyysalue
• Ylä-Savon työllisyysalue
• Tunturi-Lappi-Pellon työllisyysalue
• Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalue
Esitykset on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa marraskuun lopussa, jonka jälkeen myös poikkeusluvan saaneet työllisyysalueet pääsevät jatkamaan valmistelua.
Valkeakosken kaupungin jättämä poikkeuslupahakemus esitetään hylättäväksi valtioneuvoston päätöksellä.
Seitsemän aluetta valtioneuvoston päätöksentekomenettelyyn
Seitsemän työllisyysalueen osalta on käynnistetty valtioneuvoston päätöksentekomenettely työllisyysalueen muodostamiseksi, eli niin kutsuttu perälautamenettely.
Valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen, jos kunta tai alue ei täytä lainsäädännössä järjestämisvastuulle asetettuja edellytyksiä eikä valtioneuvosto ole myöntänyt poikkeuslupaa tai jos kunta jää työllisyysalueen ulkopuolelle.
Päätösten kohteena olevia kuntia kuullaan päätösluonnoksista 28.11.2023–2.2.2024. Kuulemisen jälkeen valtioneuvosto tekee päätökset helmikuussa 2024.
TE-palvelut 2024 -uudistuksen kansallinen toimeenpano käynnistyy 2023. Lokakuun loppuun mennessä kuntien tulee laatia sopimukset yhteistoiminnasta, joiden pohjalta muodostuvat 1.1.2025 toimintansa käynnistävät työllisyysalueet.
Keskusteluja yhteistoimintasopimuksista ja tulevista työllisyysalueista tuetaan alkuvuodesta ELY-keskusten koolle kutsumissa ja vetämissä alueellisissa keskusteluissa. Keskusteluja varten työ- ja elinkeinoministeriö ja KEHA-keskus ovat laatineet yhteisen tietopaketin kaikkien kuntien käyttöön.
Tietopaketin tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla koosta ja resursseista riippumatta olisi käytössään yhtenäinen ja riittävä tietopohja yhteistyön ja alueiden muodostamisen tueksi.
Tietopaketti pitää sisällään keskeisimmät tiedot muun muassa kuntien työvoiman määrästä, valtiovarainministeriön alkuperäisen rahoitusmallin vaikutuksista ja kunnan työnhakijarakenteesta.
Lue lisää
Aiheesta muualla
TE24 ja KOTO24 -uudistusten valtakunnallisen toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunnan vuoden 2023 kolmannessa kokouksessa esittäytyi työ- ja elinkeinoministeriön uusi kansliapäällikkö Timo Jaatinen.
Kokouksessa käsiteltiin seuraavia teemoja:
- TE-digin tilannekuva sekä Työmakkinatori nyt ja tulevaisuudessa
- Kuntien rahoituslaskelmat sekä kuntien muutoskustannusten korvausten menettely ja laskennallinen jako
- Tilannekatsaus työvoimapalveluiden kehittämisen toimenpiteisiin (Työvoimapalveluiden kehittäminen -työryhmä)
Kunnat tai kuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet ovat toimittaneet työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoituksensa työllisyysalueiden muodostamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on vastaanottanut kunnilta yhteensä 38 ilmoitusta ja seitsemän poikkeuslupahakemusta työvoimapalvelujen järjestämisestä. Lisäksi viisi kuntaa ei ilmoittanut järjestävänsä palveluja itse tai olevansa mukana yhteistoiminta-alueessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö käsittelevät vastaanotetut ilmoitukset ja poikkeuslupahakemukset marraskuun aikana. Marraskuun lopussa on tiedossa työllisyysalueet, jotka voivat edetä suunnittelemallaan tavalla. Lisäksi on tiedossa, minkä alueiden osalta valmistellaan työllisyysalueen muodostamista valtioneuvoston päätöksellä niin kutsulla perälautamenettelyllä. Menettelyyn ryhdytään, mikäli ilmoituksen tai poikkeuslupahakemuksen jättänyt kunta tai kuntien yhteistoiminta-alue ei täytä laissa säädettyjä järjestämisvastuun kriteereitä. Jos menettely joudutaan aloittamaan, sitä koskevia kuntia kuullaan esityksestä muodostettavaksi työllisyysalueeksi.
Valtioneuvosto tekee päätökset työllisyysalueista viimeistään helmikuussa 2024.
Lue lisää
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Laajan ja odotetun TE24-uudistuksen muutokset tapahtuvat vaiheittain. Painopiste on siirtymässä työllisyysalueiden muodostumisen myötä valtakunnallisesta valmistelusta alueelliseen valmisteluun.
Suuret muutokset edellyttävät eri toimijoilta yhdenmukaista viestintää. Kun alueellinen valmistelu etenee, on tärkeää, että kaikki kunnat viestivät uudistuksesta mahdollisimman yhtenäisesti. Järjestämisvastuun siirron myötä kaikille kunnille muodostuu uusi tehtävä. Se luo uudenlaiset puitteet alueen elinvoiman vahvistamiselle. Jokaisella kunnalla on siten tärkeä rooli uudistuksen toimeenpanossa ja muutokseen liittyvässä viestinnässä.
Kuntaliitto on koonnut viestinnällisiä suosituksia ja ohjeita TE24-uudistuksen sujuvan toteutumisen edistämiseksi. Toivomme, että sekä muodostuvat työllisyysalueet että yksittäiset kunnat hyödyntävät yhteisiä pääviestejä omassa viestinnässään ja noudattavat palvelujen markkinoinnissa yhteisiä linjauksia, jotta siirtyvät palvelut saadaan vakiinnutettua osaksi kuntien palveluita.
Lue lisää (kuntaliitto.fi)
Valtakunnallinen yt-neuvottelu on päättynyt 23.10.2023 erimielisenä. Neuvotteluvelvoite on todettu täyttyneeksi.
Torstaina 19.10.2023 ja maanantaina 23.10.2023 jatkettiin valtakunnallista yhteistoimintaneuvottelua TE2024-uudistuksen toteuttamiseksi. Neuvottelukerralla 19.10.2023 jatkettiin toimenpiteiden toteuttamisessa noudatettavien menettelytapojen käsittelyä uusiin työvoimaviranomaisiin siirtyvien tehtävien ja henkilöstön osalta sekä käsiteltiin virastokohtaisia yhteistoimintaneuvotteluita ELY-keskuksissa, KEHA-keskuksessa ja TE-toimistoissa koskevat toimenpiteet.
Neuvottelukerralla 23.10.2023 käsiteltiin henkilöstöjärjestöjen valtakunnallista yt-neuvotteluprosessia koskevat huomiot, valmisteilla olevien toimenpiteiden vaihtoehdot sekä aikataulu ja jatkotoimenpiteet.
Valtakunnallisessa yhteistoimintaneuvottelussa on käsitelty TE2024-uudistukseen liittyen valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteet ja vaikutukset, muutoksen kohteena olevan henkilöstön määrittäminen ja siirrossa sovellettavat menettelytavat, toimenpiteiden toteuttamisessa sovellettavat menettelytavat ja vaihtoehtoiset menettelytavat sekä toimenpiteiden aikataulu ja jatkotoimenpiteet.
Neuvotteluvelvoite todettiin täyttyneeksi. Työnantaja lähtee toteuttamaan valtakunnallisessa yt-neuvottelussa käsiteltyjä toimenpiteitä muutoksen toteuttamiseksi.
Valtakunnallinen yt-neuvottelu päättyi erimielisenä. Henkilöstöjärjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan erimielisyys koskee valtakunnallisten yt-neuvottelujen jättämistä avoimeksi, kunnes virastokohtaiset yt-menettelyt on saatu käytyä, virastokohtaisten yt-neuvotteluiden samanaikaista aloittamista vasta siinä vaiheessa, kun kaikki työllisyysalueet ovat selvillä, sekä muutoskeskustelukokonaisuutta sekä tiettyjä välittömään yhteistoimintaan liittyviä asiakokonaisuuksia.
Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Taina Vuorinen, KEHA-keskus
Joulukuun webinaarissa tarkastellaan työllisyysalueiden muodostumisen tilannekuvaa, toimeenpanon valmistelun vaiheita ja toisaalta odotuksia vuodelle 2024. Lisäksi kuullaan sujuvan siirtymän tuesta alueelliselle valmistelulle – toimeenpanon valmistelussa korostuu jatkossa alueellinen strateginen ja operatiivinen valmistelu, jota tukevat valtakunnallinen uudistusten tuki- ja ohjausrakenne sekä Kuntaliiton muutostukitoimisto erilaisin keinoin. Myös henkilöstönäkökulmaa on tärkeää nostaa esille, sillä työllisyysalueiden selkiydyttyä käynnistetään valtion organisaatiokohtaiset yhteistoimintamenettelyt.
Webinaari on tarkoitettu laajasti TE-hallinnon, kuntien sekä sidosryhmien edustajille. Tilaisuus striimataan ja siitä julkaistaan jälkeenpäin suomeksi ja ruotsiksi tekstitetty tallenne TEM:in verkkosivuilla.
Asiantuntijan Työmarkkinatorin toinen vaihe otetaan käyttöön 4.-5.11.2023. Asiantuntijan Työmarkkinatori eli A-TMT on osa TE-Digi –kokonaisuutta.
A-TMT:n ensimmäisen vaiheen käyttöönotto, johon kuului työttömyysturvalausuntojen käsittelykokonaisuus, on sujunut hyvin. Korjausta vaativien havaintojen määrä on laskenut merkittävästi käyttöönoton alkuun verrattuna.
Seuraavaksi A-TMT:sta otetaan käyttöön uudet työllistymissuunnitelmakokonaisuuteen liittyvät palvelusuunnitelmatoiminnot, joiden testaus on käynnistynyt. Suunnitellun aikataulun mukaan toiminnot oli tarkoitus ottaa käyttöön syyskuussa 2023. Käyttöönotto on siirtynyt marraskuulle 2023, koska hankejohdon arvion mukaan käyttöönoton viimeistelyyn tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa laadukkaan ja toimivan tuotantojulkaisun toimittamiseksi. Digitaalisten TE-palvelujen ohjausryhmä on hyväksynyt hankejohdon esityksestä edellä mainitun muutoksen käyttöönottoaikatauluun.
Toisen vaiheen käyttöönoton siirtyminen vaikuttaa A-TMT:n kolmannen ja neljännen vaiheen aikatauluihin. Aikataulut vahvistetaan Digitaalisten TE-palveluiden ohjausryhmässä.
TE-Digin hankejohto on käynyt läpi A-TMT:n kehityksen tilannetta ja arvioinut, että A-TMT ei ole kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2025 alusta lukien. Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä työvoimaviranomaisilla on väliaikaisesti käytössään A-TMT:n ja URA-järjestelmän yhdistelmä eli niin sanottu hybridijärjestelmä. Suurin osa asiakastietojen käsittelystä voidaan toteuttaa jo vuoden 2025 alussa A-TMT –järjestelmällä. URA-järjestelmässä käsitellään muun muassa yritys- ja työnantaja-asiakkaiden palvelut ja työnvälitys.
Kuntaliiton järjestämässä webinaarissa 25.10.2023 KEHA-keskuksen asiantuntijan puheenvuorossa klo 12–13.30 kerrotaan muun muassa hybridimallista lisää.
Lue lisää tietoa uudistuksen etenemisestä
Valtakunnallinen kolmiosainen webinaarisarja pohjustaa suuriin muutoksiin liittyviä ilmiöitä sekä eri organisaatiokulttuurien kohtaamisia ja yhteistyötä. Asiantuntijana toimii emeritusprofessori Karl-Erik Michelsen ja keskustelua johdattelemassa on palvelumuotoilija Saara Utti.
Voit osallistua tilaisuuksiin ja vastata ennakkokyselyihin. Webinaarit on mahdollista katsoa myös jälkikäteen tallenteina.
Hallinnonrajat ylittävät organisaatiouudistukset tiistaina 10.10.2023 klo 9–11
Ensimmäisessä webinaarissa pohditaan toivottua tulevaisuuskuvaa ja miten rakentaa uutta mallia vahvuuksien ja menneisyyden kokemusten pohjalta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödyntäen.
Erilaisten organisaatiokulttuurien kohtaaminen tiistaina 31.10.2023 klo 9–11
Toisessa osassa keskitytään siihen, miten hyödyntää erilaisuuden voimavaroja ja luoda kasvualusta uudelle innostavalle, oppivalle sekä aikaansaavalle yhteistyön kulttuurille.
Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen torstaina 16.11.2023 klo 9–11
Webinaarisarjan kolmannessa osuudessa käsitellään teknologian, tiedon jakamisen ja prosessoinnin sekä verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen merkitystä tavoitteiden saavuttamiselle modernissa maailmassa.
Linkit ennakkokyselyihin ja webinaareihin TE24-tietopankissa.
TE24-tietopankki
Keski-Suomen ELY-keskuksen Marianna Raivio avaa TE24 -aiheisessa blogissaan, miten ja miksi ylialueelliset ja valtakunnalliset hankinnat kannattaa huomioida tulevilla työllisyysalueilla.
TE-palvelut 2024 –uudistuksen myötä KEHA-keskuksen uudeksi tehtäväksi tulee työvoima- ja kotoutumispalveluiden toimivuuden ja tuloksellisuuden valtakunnallinen ja alueellinen arviointi sekä muu keskitetty tiedontuotanto. Arvioinnin suunnittelu on osa KEHA-keskuksessa käynnistynyttä TE- ja kotopalveluiden tiedolla johtaminen -hanketta. Hankkeessa varmistetaan, että KEHA-keskuksella on kattavat kyvykkyydet vastata uudesta lainsäädännöstä tuleviin edellytyksiin vuoden 2025 alusta alkaen. KEHA tulee pilotoimaan arviointia yhteistyössä valittujen ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntien kanssa syksyllä 2024.
Uudistuksen myötä KEHA-keskus toimii jatkossa kuntien ja työvoimaviranomaisten tukena ja kumppanina tiedolla johtamisessa. KEHA-keskus mm. valmistelee työvoimaviranomaisille, ELY-keskuksille ja TEM:lle yhteistä digitaalista raportointikokonaisuutta, joka mahdollistaa TE- ja kotopalveluiden palveluprosessien tarkastelun ja seurannan strategisella ja operatiivisella tasolla. Uusi raportointiratkaisu helpottaa valtion ja kuntien yhteisen tietopohjan muodostumista ja tukee tietoon perustuvien päätösten tekemistä sekä keventää kuntien tarvetta kehittää kalliita raportointiratkaisuja. Tuleva tietoratkaisu korvaa kaikki KEHA-keskuksen nykyiset tiedolla johtamisen järjestelmät ja sen tietopohja tulee perustumaan ensikädessä asiantuntijan käyttöön tulevan Työmarkkinatorin (A-TMT) tietosisältöihin. Myös kuntien oma raportoinnin kehittäminen ja tiedon saatavuus turvataan.
Valtakunnallisen toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunnan vuoden 2023 toisessa kokouksessa (8.9.) käsiteltiin seuraavia teemoja:
- Hallitusohjelman vaikutukset TE24/KOTO24 -uudistuksiin
- Kuntien valmistelutilanne työllisyysalueiden muodostamisessa
- Kuntaliiton muutostuki kunnille sekä kuntajaoston tehtävät
- Työllisyysalueiden muodostamisen aikataulu ja prosessi
Toimeenpanoa tukeva neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa. Varsinainen valtakunnallinen työllisyyden edistämisen neuvottelukunta asetetaan valtioneuvoston toimesta vuoden 2025 alussa.
Muutostukitoimisto tukee kuntia järjestämisvastuun haltuunotossa ja toiminnan yhteensovittamisessa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen ekosysteemissä kunnissa.Muutostukitoimisto kerää ja koostaa jatkuvasti ajantasaista tietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelusta sekä välittää tietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksen eri osa-alueista kunnille ja sidosryhmille monin eri keinoin.
Kuntaliiton infotilaisuudet TE-palvelut 2024 -uudistuksesta (kuntaliitto.fi)
Myös hyvinvointialueilla valmistaudutaan TE-palvelut 2024 –uudistukseen: hyvinvointialueet tekevät kuntien kanssa yhteistyötä muun muassa työkyvyn tuen ja muiden työllisyyttä edistävien sote-palveluiden yhdenmukaistamisessa ja kehittämisessä.
Hyvinvointialueet mukana uudistuksessa – Olemme samalla, eli asiakkaan puolella (tem.fi)
Työllisyysalueen muodostavien kuntien on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelma työllisyysalueiden järjestämisestä 31.10.2023 mennessä.
Mistä on kyse?
TE-palvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueiden järjestämisvastuulle. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuulla tarkoitetaan, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat hoidetuiksi. Järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja oikea-aikaisesti.
Kuntien tulee huomioida tietyt kriteerit työllisyysalueiden muodostamisessa: kunnan tai kuntien yhdessä muodostaman työllisyysalueen työvoimapohjan eli työikäisen väestön määrän on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Lisäksi työllisyysalueen tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen ja työmarkkinoiden kannalta toimiva alue. Kuntien on ilmoitettava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun loppuun mennessä.
Kunnat voivat myös tietyin edellytyksin hakea työvoimapalveluiden järjestämisvastuun poikkeuslupaa valtioneuvostolta. Valtioneuvosto voi tietyin, järjestämislaissa määritellyin perustein myöntää järjestämisvastuun työllisyysalueelle, jonka työvoimapohja on alle 20 000 henkilöä. Poikkeuslupa edellyttää, ettei alueen palvelutaso heikkene merkittävästi poikkeuksen seurauksena.
Mitä tulevilla työllisyysalueilla tavoitellaan?
Kunnat ja työllisyysalueet tuntevat asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän parhaiten, joten asiakkaat saavat uudistuksen myötä yksilöllisesti räätälöityjä, paikallisiin tarpeisiin sopivia palveluita.
Kuntien mahdollisuudet kehittää palveluita kuntalaisten ja alueen työnantajien tarpeiden mukaisiksi vahvistaa myös alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Työllistyminen tehostuu, kun työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. Uudistuksessa huomioidaan myös alueellinen liikkuvuus.
TE24 -uudistus on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Tavoitteena on, että työnhakijat löytävät työtä ja työnantajat tarvitsemiaan osaajia. Näin vahvistetaan kestävällä tavalla kasvua ja hyvinvointia Suomessa. Uudistuksen on laskettu lisäävän työllisten määrää 7 000–10 000:lla.
Lue lisää
TE24, KOTO24, KEHA24 – kolme mittavaa uudistusta
Aiheesta muualla
KEHA-keskus on antanut neuvotteluesityksen valtakunnallisten yhteistoimintamenettelyjen aloittamiseksi 25.8.2023.
Yhteistoimintamenettely käydään työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja siihen liittyvien tehtävien siirtämiseksi työ- ja elinkeinotoimistoilta (TE-toimisto), elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksilta (ELY-keskus) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA-keskus) työvoimapalvelulaissa tarkoitetuille työvoimaviranomaisille.
Yhteistoimintaneuvottelussa käsitellään valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteet ja vaikutukset, muutoksen kohteena olevan henkilöstön määrittäminen ja siirrossa sovellettavat menettelytavat, vaihtoehtoiset menettelytavat toimenpiteiden toteuttamiselle sekä toimenpiteiden aikataulu ja jatkotoimenpiteet.
Yhteistoimintaneuvottelu käydään kaksivaiheisena. Valtakunnallisen yhteistoimintaneuvottelun päätyttyä neuvottelut käydään virastokohtaisesti TE-toimistoissa, ELY-keskuksissa ja KEHA-keskuksessa.
Tietopankissa jaetaan eri TE24 toimeenpanoryhmissä tuotettuja materiaaleja ja KEHA-keskuksen tunnistamia tiedonjakotarpeita sekä tietopyyntöjen kautta tulleita kysymyksiä ja toiveita, jotka auttavat tulevia työllisyysalueita valmistautumaan muutokseen. Lisäksi kuntien lähettämät kysymykset ja tietopyynnöt julkaistaan tietopankissa, jotta näkyväisyys olisi mahdollisimman laaja.
TE24- ja KOTO24 -uudistusten toimeenpanon käsikirjan osat ovat valmistuneet. Käsikirjat on toteutettu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden uudistuksessa mukana olevien tahojen kanssa. Käsikirjan ensimmäiseen osaan on koottu tärkeimpiä huomioitavia seikkoja uudistuksen toimeenpanoon liittyen. Käsikirjan toinen osa on yksityiskohtaisempi ja laajempi ja sen teemoja ovat muun muassa toimeenpanon valtakunnallinen ohjaus sekä työllisyysalueiden valmistelu ja muodostaminen.
TE-palvelut-uudistukseen liittyvä viitearkkitehtuuri kokoaa yhteen työvoimapalveluihin vaikuttavan lainsäädännön, keskeiset toimijat, prosessit ja palvelut sekä olennaiset tietovarannot ja järjestelmäpalvelut.
Viitearkkitehtuurin valmistelu on alkanut syksyllä 2022 ja sen ensimmäinen luonnos on julkaistu tammikuussa 2023. Keväällä 2023 käynnistyneessä viitearkkitehtuurin 2.0-version valmistelussa on otettu huomioon aiemmassa versiossa tunnistettuja jatkokehitystarpeita sekä syvennetty priorisoitujen aihekokonaisuuksien sisältöjä.
Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin 2.0-version toinen välituotos valmistunut (tem.fi)
"Käynnistyneet muutosvalmennukset tukevat esihenkilöiden voimavaroja, muutoskyvykkyyttä, roolia ja asemaa muutoksessa. Henkilöstölle tarjotaan tukea muutostilanteen aiheuttamien tunteiden käsittelyyn sekä voimavarojen ja motivaation säilyttämiseen muutoksessa”, kertoo muutosvalmennuksesta vastaava henkilöstöjohtaja Taina Vuorinen KEHA-keskuksesta.
Monipuolista muutosvalmennusta esihenkilöiden ja henkilöstön tukena (tem.fi)
TE24-uudistuksen siirtymävaiheen ajaksi eli 31.12.2024 saakka Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimeenpanoa tukevan neuvottelukunnan, jonka järjestäytymiskokous pidettiin 30.5.2023.
TE24 toimeenpanoa tukevan työllisyyden edistämisen neuvottelukunta kokoontui