Monimediatoimittaja

Haastattelut Julkaistu

"Toimittajalle on hyötyä kaikenlaisesta tiedosta ja kokemuksista, ja työtä pystyy jonkin verran muokkaamaan oman kiinnostuksen perusteella. Yleissivistystä ei tässä työssä voi ikinä olla liikaa. Toimittajaksi voi päätyä hyvin erilaisilla koulutuksilla, joten journalismin opiskelu ei ole mitenkään välttämätöntä."

Monimediatoimittaja Jenny Jokinen
  • Jenny Jokinen
  • Monimediatoimittajana Satakunnan Kansa Länsi-Suomessa. 
  • Valmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta ja valmistuu tänä keväänä yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena journalistiikka. 
  • Työkokemusta alalta viisi vuotta.

Kerro lyhyesti, mitä teet työksesi.

Olen maakuntalehden toimittaja, ja kirjoitan uutisia, henkilöjuttuja, kolumneja ja monenlaisia muitakin artikkeleita. Suurimman osan ajasta työskentelen maakuntalehden puolella, mutta silloin tällöin teen vuoroja myös kerran viikossa ilmestyvään kaupunkilehti Porilaiseen.

Toisinaan työskentelen myös verkkotoimittajana. Silloin työkuvaani kuuluu muun muassa lehtemme suorien lähetysten hallinnointi, otsikkovaihtoehtojen testaaminen ja juttujen oikoluku. Verkkotoimittajana teen myös lyhyitä uutisia esimerkiksi kolareista, tulipaloista ja poikkeavista liikennejärjestelyistä.

Miten olet päätynyt valitsemaasi ammattiin?

Koko kouluajan olin kiinnostunut monista eri asioista. Kun aloin pohtia, mitä opiskelisin lukion jälkeen, päädyin kerta toisensa jälkeen umpikujaan. Vaikka olin kiinnostunut useista eri aloista, en kokenut esimerkiksi lääkärin, sairaanhoitajan, opettajan, psykologin, biologin tai juristin ammattia sopivaksi itselleni.

Lukion viimeisenä vuotena tajusin, että journalismissa on eduksi olla kiinnostunut vähän kaikesta. Ajattelin, että ala voisi sopia minulle muutenkin, sillä olin kirjoittanut useita vuosia blogia, harrastanut valokuvaamista, ollut lehdessä TET-harjoittelussa ja rakastanut lähes koko ikäni lukemista ja tarinoita. Myös yhteiskunnalliset asiat ja maailman tapahtumat kiinnostivat minua. Viime hetkellä tajusin, että voisin hakea opiskelemaan journalismia. Sen jälkeen en enää harkinnutkaan muuta.

Kuvaile tyypillistä työpäivääsi tai työviikkoasi.

Toimituksessamme päivä aloitetaan aina yhteisellä aamupalaverilla. Uutisvuorossa työpäiväni koostuu haastatteluiden tekemisestä ja niihin valmistautumisesta, taustatietojen keräämisestä ja kirjoittamisesta. Nimestään huolimatta uutisvuoroissa kirjoitetaan muutakin kuin uutisia, kuten kolumneja ja henkilöjuttuja.

Verkkotoimittajana työtehtävät ovat erilaisia. Silloin päivät koostuvat reagoinnista erilaisiin tapahtumiin. Soittelen esimerkiksi pelastuslaitokselle sekä seuraan sähköpostia ja poimin sinne tulevista tiedotteista uutisoitavia asioita. Lisäksi pidän huolta siitä, että verkkosivuille ilmestyy säännöllisesti uutta luettavaa ja että sieltä löytyvät tärkeimmät valtakunnalliset ja ulkomaan uutiset. Verkkotoimittajavuoroissa tehdään hyvin monenlaisia pieniä työtehtäviä, joten priorisointi on tärkeää. Uutistilanteet hoidetaan aina ensin, ja muut tehtävät hoidetaan tärkeysjärjestyksessä käytettävissä olevan ajan mukaan.

Työviikkoni vaihtelevat paljon, sillä työskentelen nollatuntisopimuksella ja sijaistan eri ihmisiä. Viikon aikana kirjoitan yleensä 2–6 juttua, joiden laajuus vaihtelee. Lyhyitä perusuutisia voi kirjoittaa viisi päivässä, kun taas printtilehden aukeaman täyttävän uutisen valmistuminen voi viedä kaksikin viikkoa.

Millaisessa työympäristössä tai millaisina työaikoina työskentelet?

Työskentelen pääasiassa toimituksessamme Porissa. Etätöitäkin saa tehdä työtehtävien salliessa. Verkkotoimittajana työvuoroni ovat joko kello 7–15 tai 14.30–22.30. Uutisvuoroissa työskennellään pääsääntöisesti kello 9–17, mutta työaika voi hieman muuttua haastateltavien aikataulujen mukaan. Lisäksi meillä on välivuoro, jossa työaika on lähtökohtaisesti kello 12–20. Välivuorolainen tekee käytännössä usein sitä, mitä muut eivät työaikanaan pysty, kuten menee ilta-aikaan järjestettävään tapahtumaan tekemään juttua.

Millaista osaamista tai ominaisuuksia ammatissa vaaditaan?

Toimittajana pitää pystyä mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Työ sisältää tiukkoja aikatauluja ja kiirettä, joten painetta pitää pystyä sietämään. Tärkeintä on kuitenkin kyky innostua sekä kohdata ja kuunnella erilaisia ihmisiä. Hyvästä suomen kielen osaamisesta ja oikeinkirjoitussääntöjen tuntemuksesta on hyötyä, mutta nämäkin taidot ovat täysin opeteltavissa.

Mikä on parasta ammatissasi?

Parasta työssäni on ehdottomasti ihmisten kohtaaminen. Nautin myös työni monipuolisuudesta. Yhtenä päivänä haastattelen hienoihin vaatteisiin pukeutuneita ihmisiä valtakunnallisessa gaalassa, toisena seuraan metsurien työpäivää metsän keskellä ja kolmantena istun toimituksessa ideoimassa ja kirjoittamassa tietokoneen äärellä.

Mitkä ovat ammatin varjopuolia tai mikä tuntuu haastavalta?

Itselleni haastavinta on sietää kiirettä. Vaikka aihe olisi kuinka mielenkiintoinen, siihen ei useinkaan voi uppoutua niin syvällisesti kuin haluaisi. Kirjoittamaan on pystyttävä silloinkin, kun on niin sanotusti huono flow. Juttuja on suunniteltava niin, että ne ovat ymmärrettäviä eri lukijoille, mikä saattaa vaatia asioiden yksinkertaistamista ja taustoittamista.

Mitä kertoisit henkilölle, joka harkitsee toimittajan ammattia?

Toimittajalle on hyötyä kaikenlaisesta tiedosta ja kokemuksista, ja työtä pystyy jonkin verran muokkaamaan oman kiinnostuksen perusteella. Yleissivistystä ei tässä työssä voi ikinä olla liikaa. Toimittajaksi voi päätyä hyvin erilaisilla koulutuksilla, joten journalismin opiskelu ei ole mitenkään välttämätöntä.

Toimittajalla on mahdollisuus tutustua ensimmäisten joukossa muun muassa uusiin kahviloihin, ravintoloihin, näyttelyihin ja julkisiin rakennuksiin. Lisäksi työssä voi päästä paikkoihin, jotka tavallisesti ovat yleisöltä suljettuja. Jos näiden lisäksi kiinnostut myös arkisemmista tapahtumista, uskon, että viihdyt alalla.

Millaisena näet ammattisi tulevaisuuden?

Vaikka erilaisten sisältöjen tarjonta onkin nykyään runsasta, uskon, että perinteistä mediaa tarvitaan jatkossakin. Toimittajat taustoittavat erilaisia ilmiöitä, erottavat huhupuheet faktoista ja kokoavat ympäröivän maailman ja yhteiskunnan tapahtumia tiiviiksi ja helposti ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi myös tulevaisuudessa.

Kuva: Veera Korhonen

Ammatit

Ammattialat

Lisää haastatteluita

Jaa artikkeli