Planerare, datateknik
Planerare som arbetar med informationsteknik tar ofta hand om utvecklings- och underhållsuppgifter. Arbetsplatserna finns vid serviceföretag inom informationsteknik samt inom företag och organisationer som använder informationsteknik, där de arbetar under olika benämningar. Planerare måste behärska stora helheter, som utgörs av tekniska, ekonomiska och mänskliga faktorer. I vissa planeringsuppgifter är det viktigt att ha kännedom om affärsverksamhet.
Den typiska arbetsmiljön är ett kontor, där planerarna arbetar som medlemmar i ett team. Till arbetet kan höra att resa till kunderna och presentera produkterna. I projektarbete kan arbetsdagarna lätt bli långa.
I arbetet behövs programmeringskunnande och samarbetsförmåga och i en del uppgifter också kunnande på affärsverksamhetens område. Man kan utbilda sig för yrket t.ex. genom att avlägga lämplig högskoleexamen (diplomingenjör eller filosofie magister) examen vid yrkeshögskola (ingenjör eller tradenom) eller datanomexamen inom yrkesutbildningen på andra stadiet.
Tietotekniikan palveluyritykset, teleoperaattorit, tietoliikenneoperaattorit. Tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa kuten virastoissa ja oppilaitoksissa on niin ikään alan työpaikkoja, esimerkiksi niiden omissa IT-osastoissa, tietotekniikkaosastoissa ja vastaavissa.
Suunnittelutehtävissä on hallittava suuria kokonaisuuksia, jotka muodostuvat teknisistä, taloudellisista ja inhimillisistä tekijöistä. Usein edellytetään ohjelmointiosaamista sekä käyttöjärjestelmien hallintaa ja tietokantaosaamista. Joissakin suunnittelutehtävissä liiketoiminnallinen osaaminen on keskeistä.
Tehtävissä tarvitaan suunnittelutaitoa, järjestelmällisyyttä, loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen, sillä työ tehdään usein ryhmän jäsenenä. Suunnitteluammateissa on tärkeää ymmärtää asiakkaiden ja tietotekniikan käyttäjien tarpeet.
Asiat on osattava ilmaista sujuvasti sekä suullisesti että kirjallisesti. Kouluttajana toimiminen voi kuulua tehtäviin, joten esiintymistaidoista on hyötyä.
Englannin kielen taito on tarpeen, sillä suurin osa alan kirjallisuudesta on englanninkielistä. Tietotekniikan nopea kehitys edellyttää jatkuvaa alan kehityksen seuraamista ja opiskelua.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (datanomi). Osaamisen kartuttua voidaan suorittaa myös tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) ohjelmistotekniikkaan, tietotekniikkaan tai mediatekniikkaan suuntautuen. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) tietojenkäsittelyyn suuntautuen.
Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella teknisiä tieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri, alempi tekniikan kandidaatti. Koulutusalalla voi suuntautua esimerkiksi tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan. Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa, jolloin ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, alempi luonnontieteiden kandidaatti.
Medianlön
4461 €/m
Privata sektorn
4504 €/m
Offentliga sektorn
3590 €/m
Informationen baserar sig på en medianinkomst, det vill säga på den lön som ligger i mitten av löner ordnade i storleksordning.