Värmeentreprenör
Värmeentreprenörer arbetar inom mikroproduktion av värme. Arbetet kan omfatta bland annat anskaffning av biologiska råvaror till bränsle, t.ex. ved, och att använda värmeanläggningen. Yrket förutsätter kunskaper om bioenergi, skogsarbete och VVS-teknik. För att kunna sköta arbetsuppgifterna måste man ha initiativ, kunskap om entreprenörskap och kundservicefärdigheter.
Värmeentreprenörer arbetar på egen firma. De är ofta jordbrukare som har energiproduktion som en del av näringsverksamheten. Beroende på arbetsuppgifterna vistas man i skog, i kärrmark, på åkrar, i värmeanläggningar och hos kunder. Arbetet är maskinellt och utförs med bland annat skogsmaskiner, avverkningsmaskiner och flisbilar. En värmeentreprenör arbetar dagtid men måste vara beredd att flexa vid behov.
Yrket förutsätter en allsidig kompetens. Grundexamen inom skogsbranschen kan avläggas vid yrkesläroanstalter på andra stadiet. På yrkeshögskola kan man studera skogsbruk och avlägga examen skogsbruksingenjör (YH). På universitet kan man studera tekniska vetenskaper. Den högre högskoleexamen är diplomingenjör. Man kan också studera agronomi och forstvetenskap på universitet. De högre högskoleexamen heter agronomie- och forstmagister.
Lämpöyrittäjät työskentelevät omissa yrityksissään. Lämpöyrittäjät ovat usein maanviljelijöitä, jotka harjoittavat energian tuotantoa vain yhtenä elinkeinonsa osana. Tällöin he harjoittavat myös maataloutta sekä toisinaan myös turvetuotantoa ja metsätaloutta. On kuitenkin myös pelkästään lämpöyrittämiseen erikoistuneita ammattilaisia.
Lämpöyrittäjänä toimiminen edellyttää moniosaamista.
Tehtävien hoito edellyttää mm. bioenergia-alan perustuntemusta sekä metsätalous-, turve- ja maataloustöiden hallintaa.
Lämpölaitoksen käyttö- ja huoltotyöt edellyttävät LVI-alan osaamista.
Erilaisten koneiden ja laitteiden tuntemus ja käyttötaito on välttämättömyys.
Koneita on myös osattava huoltaa.
Oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot ja asiakaspalvelutaidot ovat työssä tarpeen.
Kiinnostus luontoa kohtaan on eduksi.
Yrittäjänä toiminen edellyttää monien yrittäjyyteen liittyvien asioiden tuntemusta ja hallintaa. Tällaisia ovat mm. laskentaan, kirjanpitoon, verotukseen, markkinointiin ja myyntiin liittyvät asiat. Myös lainsäädäntöä on tunnettava.
Lämpöyrittäjälle soveltuu esimerkiksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettava metsäalan perustutkinto.
Tutkinnossa voi suuntautua metsäenergian tuotantoon, jolloin tutkintonimike on metsäenergian tuottaja. Metsätalouteen suuntautuen tutkintonimike on metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, metsäkoneenkuljetukseen suuntautuen metsäkoneenkuljettaja.
Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella.
Ammattitaidon kartuttua voidaan suorittaa myös metsäalan ammattitutkinto ja metsäalan erikoisammattitutkinto.
Toisella asteella voidaan suorittaa myös esimerkiksi talotekniikan sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkinnot.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella metsätaloutta tai metsä- ja puutalouden markkinointia ja suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon metsätalousinsinööri (AMK).
Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK). Soveltuvia suuntautumisvaihtoehtoja ovat mm. energiatekniikka, talotekniikka, sähkötekniikka ja automaatiotekniikka sekä logistiikka.
Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi biotuotetekniikkaan, energiatekniikkaan, sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan sekä automaatiotekniikkaan ja konetekniikkaan, tuotantotalouteen ja logistiikkaan.
Yliopistoissa voi opiskella myös maatalous- ja metsätieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.
Kuorma-autokortti (C) ja/tai yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti (CE) on työssä tarpeen.
Medianlön
2244 €/m
Informationen baserar sig på en medianinkomst, det vill säga på den lön som ligger i mitten av löner ordnade i storleksordning.